nuolla

芬蘭語

詞源

源自原始芬蘭語 *nooldak ← 原始烏拉爾語 *ńale-。與北薩米語 njoallut, 匈牙利語 nyal等同源。

發音

國際音標^(幫助)：/ˈnuo̯lːɑˣ/, [ˈnuo̞̯lːɑ(ʔ)]
韻部：-uolːɑ
斷字^(幫助)：nuol‧la

動詞

nuolla

(及物) 舔

變位

nuolaaa 的变位（tulla 型）　（点击显示）

直陈式
现在时			完成时
人称	肯定	否定	人称	肯定	否定
一单	nuolaen	en nuolae	一单	olen nuolaaut	en ole nuolaaut
二单	nuolaet	et nuolae	二单	olet nuolaaut	et ole nuolaaut
三单	nuolaee	ei nuolae	三单	on nuolaaut	ei ole nuolaaut
一複	nuolaemme	emme nuolae	一複	olemme nuolaaeet	emme ole nuolaaeet
二複	nuolaette	ette nuolae	二複	olette nuolaaeet	ette ole nuolaaeet
三複	nuolaevat	eivät nuolae	三複	ovat nuolaaeet	eivät ole nuolaaeet
被动	nuolaaaan	ei nuolaaa	被动	on nuolatu	ei ole nuolatu
过去时			过去完成时
人称	肯定	否定	人称	肯定	否定
一单	nuolain	en nuolaaut	一单	olin nuolaaut	en ollut nuolaaut
二单	nuolait	et nuolaaut	二单	olit nuolaaut	et ollut nuolaaut
三单	nuolai	ei nuolaaut	三单	oli nuolaaut	ei ollut nuolaaut
一複	nuolaimme	emme nuolaaeet	一複	olimme nuolaaeet	emme olleet nuolaaeet
二複	nuolaitte	ette nuolaaeet	二複	olitte nuolaaeet	ette olleet nuolaaeet
三複	nuolaivat	eivät nuolaaeet	三複	olivat nuolaaeet	eivät olleet nuolaaeet
被动	nuolatiin	ei nuolatu	被动	oli nuolatu	ei ollut nuolatu

条件式
现在时			完成时
人称	肯定	否定	人称	肯定	否定
一单	nuolaisin	en nuolaisi	一单	olisin nuolaaut	en olisi nuolaaut
二单	nuolaisit	et nuolaisi	二单	olisit nuolaaut	et olisi nuolaaut
三单	nuolaisi	ei nuolaisi	三单	olisi nuolaaut	ei olisi nuolaaut
一複	nuolaisimme	emme nuolaisi	一複	olisimme nuolaaeet	emme olisi nuolaaeet
二複	nuolaisitte	ette nuolaisi	二複	olisitte nuolaaeet	ette olisi nuolaaeet
三複	nuolaisivat	eivät nuolaisi	三複	olisivat nuolaaeet	eivät olisi nuolaaeet
被动	nuolataisiin	ei nuolataisi	被动	olisi nuolatu	ei olisi nuolatu

命令式
现在时			完成时
人称	肯定	否定	人称	肯定	否定
一单	–	–	一单	–	–
二单	nuolae	älä nuolae	二单	ole nuolaaut	älä ole nuolaaut
三单	nuolakoon	älköön nuolako	三单	olkoon nuolaaut	älköön olko nuolaaut
一複	nuolakaamme	älkäämme nuolako	一複	olkaamme nuolaaeet	älkäämme olko nuolaaeet
二複	nuolakaa	älkää nuolako	二複	olkaa nuolaaeet	älkää olko nuolaaeet
三複	nuolakoot	älkööt nuolako	三複	olkoot nuolaaeet	älkööt olko nuolaaeet
被动	nuolatakoon	älköön nuolatako	被动	olkoon nuolatu	älköön olko nuolatu

能动
现在时			完成时
人称	肯定	否定	人称	肯定	否定
一单	nuolaaen	en nuolaae	一单	lienen nuolaaut	en liene nuolaaut
二单	nuolaaet	et nuolaae	二单	lienet nuolaaut	et liene nuolaaut
三单	nuolaaee	ei nuolaae	三单	lienee nuolaaut	ei liene nuolaaut
一複	nuolaaemme	emme nuolaae	一複	lienemme nuolaaeet	emme liene nuolaaeet
二複	nuolaaette	ette nuolaae	二複	lienette nuolaaeet	ette liene nuolaaeet
三複	nuolaaevat	eivät nuolaae	三複	lienevät nuolaaeet	eivät liene nuolaaeet
被动	nuolataneen	ei nuolatane	被动	lienee nuolatu	ei liene nuolatu

名词形
不定式				分词
		主动	被动		主动	被动
一		nuolaaa		现在时	nuolaeva	nuolatava
长一		nuolaaakseen²		过去时	nuolaaut	nuolatu
二	内格	nuolaaessa¹	nuolataessa	施动	nuolaema^1, 3
二	具格	nuolaaen	–	否定	nuolaematon
三	内格	nuolaemassa	–	注1．一般与属有后缀连用。注2．须与属有后缀连用，此为三单与三複的词形。注3．不及物动词无此词形。勿与 -ma 后缀派生的名词相混淆。
	出格	nuolaemasta	–
	入格	nuolaemaan	–
	所格	nuolaemalla	–
	缺格	nuolaematta	–
	具格	nuolaeman	nuolataman
四	主格	nuolaeminen
四	部分格	nuolaemista
五		nuolaemaisillaan²

近義詞

nääliä 〈方〉

派生詞

動詞: （持續態）nuoleskella, （瞬時態）nuolaista

異序詞

luolan

卡累利阿語

動詞

nuolla

舔