luku

芬兰语

词源

< 动词 lukea （“数”）。

发音

• 國際音標^(幫助): /ˈluku/, [ˈluku]
• 韻部：-uku
• 斷字^(幫助)：lu‧ku

名词

luku 的屈折 (Kotus 類型 1*M/valo，k-v元音變換)
主格		luku	luvut
屬格		luvun	lukujen
部分格		lukua	lukuja
入格		lukuun	lukuihin
		單數	複數
主格		luku	luvut
賓格	主	luku	luvut
	屬	luvun
屬格		luvun	lukujen
部分格		lukua	lukuja
內格		luvussa	luvuissa
出格		luvusta	luvuista
入格		lukuun	lukuihin
接格		luvulla	luvuilla
離格		luvulta	luvuilta
向格		luvulle	luvuille
樣格		lukuna	lukuina
轉移格		luvuksi	luvuiksi
欠格		luvutta	luvuitta
手段格		—	luvuin
共格		請參閱下方的所有格形式。

luku 的所有格形式 (Kotus 類型 1*M/valo，k-v元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 lukuni lukuni 賓格 主 lukuni lukuni 屬 lukuni 屬格 lukuni lukujeni 部分格 lukuani lukujani 內格 luvussani luvuissani 出格 luvustani luvuistani 入格 lukuuni lukuihini 接格 luvullani luvuillani 離格 luvultani luvuiltani 向格 luvulleni luvuilleni 樣格 lukunani lukuinani 轉移格 luvukseni luvuikseni 欠格 luvuttani luvuittani 手段格 — — 共格 — lukuineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 lukusi lukusi 賓格 主 lukusi lukusi 屬 lukusi 屬格 lukusi lukujesi 部分格 lukuasi lukujasi 內格 luvussasi luvuissasi 出格 luvustasi luvuistasi 入格 lukuusi lukuihisi 接格 luvullasi luvuillasi 離格 luvultasi luvuiltasi 向格 luvullesi luvuillesi 樣格 lukunasi lukuinasi 轉移格 luvuksesi luvuiksesi 欠格 luvuttasi luvuittasi 手段格 — — 共格 — lukuinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 lukumme lukumme 賓格 主 lukumme lukumme 屬 lukumme 屬格 lukumme lukujemme 部分格 lukuamme lukujamme 內格 luvussamme luvuissamme 出格 luvustamme luvuistamme 入格 lukuumme lukuihimme 接格 luvullamme luvuillamme 離格 luvultamme luvuiltamme 向格 luvullemme luvuillemme 樣格 lukunamme lukuinamme 轉移格 luvuksemme luvuiksemme 欠格 luvuttamme luvuittamme 手段格 — — 共格 — lukuinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 lukunne lukunne 賓格 主 lukunne lukunne 屬 lukunne 屬格 lukunne lukujenne 部分格 lukuanne lukujanne 內格 luvussanne luvuissanne 出格 luvustanne luvuistanne 入格 lukuunne lukuihinne 接格 luvullanne luvuillanne 離格 luvultanne luvuiltanne 向格 luvullenne luvuillenne 樣格 lukunanne lukuinanne 轉移格 luvuksenne luvuiksenne 欠格 luvuttanne luvuittanne 手段格 — — 共格 — lukuinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 lukunsa lukunsa 賓格 主 lukunsa lukunsa 屬 lukunsa 屬格 lukunsa lukujensa 部分格 lukuaan lukuansa lukujaan lukujansa 內格 luvussaan luvussansa luvuissaan luvuissansa 出格 luvustaan luvustansa luvuistaan luvuistansa 入格 lukuunsa lukuihinsa 接格 luvullaan luvullansa luvuillaan luvuillansa 離格 luvultaan luvultansa luvuiltaan luvuiltansa 向格 luvulleen luvullensa luvuilleen luvuillensa 樣格 lukunaan lukunansa lukuinaan lukuinansa 轉移格 luvukseen luvuksensa luvuikseen luvuiksensa 欠格 luvuttaan luvuttansa luvuittaan luvuittansa 手段格 — — 共格 — lukuineen lukuinensa

n.　 luku 

1. 数，数量，数目
2. 章，节
3. 〈语〉 数
4. 故事，背景
5. 表示十年、世纪或千年

   1920-luvulla　20世纪20年代

派生词

• 形容词：lukuisa、luvuton
• 动词：ottaa luku、ottaa lukua

复合词

• alkuluku
• irrationaaliluku
• kokonaisluku
• lukumäärä
• murtoluku
• nuppiluku
• pääluku
• rationaaliluku
• tasaluku

另见

• laki
• asetus
• pykälä
• momentti
• oikeus

马普切语

名词

n.　 luku  （用 Raguileo 字母）

1. 〈解〉 膝

参考

• Wixaleyiñ: Mapucezugun-wigkazugun pici hemvlcijka (Wixaleyiñ: Small Mapudungun-Spanish dictionary), Beretta, Marta; Cañumil, Dario; Cañumil, Tulio, 2008.

苏里南汤加语

词源

< 英語 look。

动词

v.　 luku 

1. 看

马来语

爪抓，抓伤，敲叩

满语

毛毛虫；稠密