lyhyt

芬蘭語

詞源

源自原始芬蘭語 *lühüt。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈlyhyt/, [ˈlyɦyt̪]
• 韻部：-yhyt
• 斷字^(幫助)：ly‧hyt

形容詞

lyhyt (比較級 lyhyempi 或 lyhempi，最高級 lyhyin 或 lyhin)

1. 短的

   反義詞：pitkä

變格

lyhyt 的屈折 (Kotus 類型 43/ohut，無元音變換)
主格		lyhyt	lyhyet
屬格		lyhyen	lyhyiden lyhyitten
部分格		lyhyttä	lyhyitä
入格		lyhyeen	lyhyisiin lyhyihin
		單數	複數
主格		lyhyt	lyhyet
賓格	主	lyhyt	lyhyet
	屬	lyhyen
屬格		lyhyen	lyhyiden lyhyitten
部分格		lyhyttä	lyhyitä
內格		lyhyessä	lyhyissä
出格		lyhyestä	lyhyistä
入格		lyhyeen	lyhyisiin lyhyihin
接格		lyhyellä	lyhyillä
離格		lyhyeltä	lyhyiltä
向格		lyhyelle	lyhyille
樣格		lyhyenä	lyhyinä
轉移格		lyhyeksi	lyhyiksi
欠格		lyhyettä	lyhyittä
手段格		—	lyhyin
共格		—	lyhyine

lyhyt 的所有格形式 (Kotus 類型 43/ohut，無元音變換)
罕用。僅用於名詞化形容詞。
第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 lyhyeni lyhyeni 賓格 主 lyhyeni lyhyeni 屬 lyhyeni 屬格 lyhyeni lyhyideni lyhyitteni 部分格 lyhyttäni lyhyitäni 內格 lyhyessäni lyhyissäni 出格 lyhyestäni lyhyistäni 入格 lyhyeeni lyhyisiini lyhyihini 接格 lyhyelläni lyhyilläni 離格 lyhyeltäni lyhyiltäni 向格 lyhyelleni lyhyilleni 樣格 lyhyenäni lyhyinäni 轉移格 lyhyekseni lyhyikseni 欠格 lyhyettäni lyhyittäni 手段格 — — 共格 — lyhyineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 lyhyesi lyhyesi 賓格 主 lyhyesi lyhyesi 屬 lyhyesi 屬格 lyhyesi lyhyidesi lyhyittesi 部分格 lyhyttäsi lyhyitäsi 內格 lyhyessäsi lyhyissäsi 出格 lyhyestäsi lyhyistäsi 入格 lyhyeesi lyhyisiisi lyhyihisi 接格 lyhyelläsi lyhyilläsi 離格 lyhyeltäsi lyhyiltäsi 向格 lyhyellesi lyhyillesi 樣格 lyhyenäsi lyhyinäsi 轉移格 lyhyeksesi lyhyiksesi 欠格 lyhyettäsi lyhyittäsi 手段格 — — 共格 — lyhyinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 lyhyemme lyhyemme 賓格 主 lyhyemme lyhyemme 屬 lyhyemme 屬格 lyhyemme lyhyidemme lyhyittemme 部分格 lyhyttämme lyhyitämme 內格 lyhyessämme lyhyissämme 出格 lyhyestämme lyhyistämme 入格 lyhyeemme lyhyisiimme lyhyihimme 接格 lyhyellämme lyhyillämme 離格 lyhyeltämme lyhyiltämme 向格 lyhyellemme lyhyillemme 樣格 lyhyenämme lyhyinämme 轉移格 lyhyeksemme lyhyiksemme 欠格 lyhyettämme lyhyittämme 手段格 — — 共格 — lyhyinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 lyhyenne lyhyenne 賓格 主 lyhyenne lyhyenne 屬 lyhyenne 屬格 lyhyenne lyhyidenne lyhyittenne 部分格 lyhyttänne lyhyitänne 內格 lyhyessänne lyhyissänne 出格 lyhyestänne lyhyistänne 入格 lyhyeenne lyhyisiinne lyhyihinne 接格 lyhyellänne lyhyillänne 離格 lyhyeltänne lyhyiltänne 向格 lyhyellenne lyhyillenne 樣格 lyhyenänne lyhyinänne 轉移格 lyhyeksenne lyhyiksenne 欠格 lyhyettänne lyhyittänne 手段格 — — 共格 — lyhyinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 lyhyensä lyhyensä 賓格 主 lyhyensä lyhyensä 屬 lyhyensä 屬格 lyhyensä lyhyidensä lyhyittensä 部分格 lyhyttään lyhyttänsä lyhyitään lyhyitänsä 內格 lyhyessään lyhyessänsä lyhyissään lyhyissänsä 出格 lyhyestään lyhyestänsä lyhyistään lyhyistänsä 入格 lyhyeensä lyhyisiinsä lyhyihinsä 接格 lyhyellään lyhyellänsä lyhyillään lyhyillänsä 離格 lyhyeltään lyhyeltänsä lyhyiltään lyhyiltänsä 向格 lyhyelleen lyhyellensä lyhyilleen lyhyillensä 樣格 lyhyenään lyhyenänsä lyhyinään lyhyinänsä 轉移格 lyhyekseen lyhyeksensä lyhyikseen lyhyiksensä 欠格 lyhyettään lyhyettänsä lyhyittään lyhyittänsä 手段格 — — 共格 — lyhyineen lyhyinensä

派生詞

• lyhentyä
• lyhentää
• lyhetä
• lyhkäinen
• lyhyeen
• lyhyelle
• lyhyellä
• lyhyelti
• lyhyesti
• lyhykäinen
• lyhyys

複合詞

• lyhyenläntä
• lyhytaaltoinen
• lyhytaikainen
• lyhytelokuva
• lyhytfilmi
• lyhythihainen
• lyhythiuksinen
• lyhythäntäkenguru
• lyhytikäinen
• lyhytjalkainen
• lyhytjännitteinen
• lyhytjänteinen
• lyhytkarvainen
• lyhytkasvuinen
• lyhytkestoinen
• lyhytkiertoviljely
• lyhytkirurgia
• lyhytnumero
• lyhytnäköinen
• lyhytohjelma
• lyhytproosa
• lyhytraajainen
• lyhytromaani
• lyhytsanainen
• lyhytsiipinen
• lyhytsulku
• lyhytsyöttöpeli
• lyhyttavara
• lyhytterapia
• lyhyttukkainen
• lyhytvaikutteinen
• lyhytvalintakoodi
• lyhytvartinen
• ultralyhyt

異序詞

• hylyt, lyhty

英格里亞語

詞源

源自原始芬蘭語 *lühüt。與芬蘭語 lyhyt、愛沙尼亞語 lühida等同源。

發音

• (下勞卡，索伊科拉) 國際音標^(幫助): /ˈlyhyt/
• 斷字：ly‧hyt

形容詞

lyhyt (屬格 lyhhyen，部分格 lyhyttä，比較級 lyhhyemp，最高級 kaikkea lyhhyemp)

1. 短的
   • 1936，V. I. Junus，Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1]，Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，頁 8:

     Iƶoran keelees vokaloil ono kaks pittuussteeppeniä: lyhyt ja pitkä.

     英格里亞語的元音有兩個類別：短音和長音。

變格

lyhyt 的變格 (類別7/kevät，無層級變化，輔音延長)
	單數	複數
主格	lyhyt	lyhhyet
屬格	lyhhyen	lyhhyein
部分格	lyhyttä	lyhhyeitä
入格	lyhhyesse	lyhhyeisse
內格	lyhhyees	lyhhyeis
出格	lyhhyest	lyhhyeist
向格	lyhhyelle	lyhhyeille
所格	lyhhyeel	lyhhyeil
奪格	lyhhyelt	lyhhyeilt
轉移格	lyhhyeks	lyhhyeiks
樣格	lyhhyennä，lyhhyeen	lyhhyeinnä，lyhhyein
轉變格1)	lyhhyent	lyhhyeint
1) 棄用 *) 賓格所對應的 屬格 (sg) 或 主格 (pl) **) 共格通過在屬格後加上後綴 -ka? 或 -kä?組成。

反義詞

• pitkä

派生詞

• lyhhyys

參考資料

• V. I. Junus (1936年) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[2]，Leningrad：Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，第 57 頁
• Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja，Helsinki：Suomalais-Ugrilainen Seura，第 282 頁
• Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachinkov (2014年) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎^[3]，ISBN 978-5-88431-274-6，第 73 頁

卡累利阿語

詞源

源自原始芬蘭語 *lühüt。

形容詞

lyhyt

1. 短的