suova

參見：suovâ

芬蘭語

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈsuo̯ʋɑ/, [ˈs̠uo̞̯ʋɑ̝]
• 韻部：-uoʋɑ
• 斷字^(幫助)：suo‧va

詞源1

繼承自原始芬蘭語 *soova，借自波羅的語族（對比拉脫維亞語 stāvs (“身材；樓層”)、立陶宛語 stovas (“架子，臺”)）或日耳曼語族 （對比古英語 stōw (“地方；地點”)，但可能性較小）。

名詞

suova

1. 乾草堆

變格

suova 的屈折 (Kotus 類型 10/koira，無元音變換)
主格		suova	suovat
屬格		suovan	suovien
部分格		suovaa	suovia
入格		suovaan	suoviin
		單數	複數
主格		suova	suovat
賓格	主	suova	suovat
	屬	suovan
屬格		suovan	suovien suovain 罕用
部分格		suovaa	suovia
內格		suovassa	suovissa
出格		suovasta	suovista
入格		suovaan	suoviin
接格		suovalla	suovilla
離格		suovalta	suovilta
向格		suovalle	suoville
樣格		suovana	suovina
轉移格		suovaksi	suoviksi
欠格		suovatta	suovitta
手段格		—	suovin
共格		請參閱下方的所有格形式。

suova 的所有格形式 (Kotus 類型 10/koira，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 suovani suovani 賓格 主 suovani suovani 屬 suovani 屬格 suovani suovieni suovaini 罕用 部分格 suovaani suoviani 內格 suovassani suovissani 出格 suovastani suovistani 入格 suovaani suoviini 接格 suovallani suovillani 離格 suovaltani suoviltani 向格 suovalleni suovilleni 樣格 suovanani suovinani 轉移格 suovakseni suovikseni 欠格 suovattani suovittani 手段格 — — 共格 — suovineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 suovasi suovasi 賓格 主 suovasi suovasi 屬 suovasi 屬格 suovasi suoviesi suovaisi 罕用 部分格 suovaasi suoviasi 內格 suovassasi suovissasi 出格 suovastasi suovistasi 入格 suovaasi suoviisi 接格 suovallasi suovillasi 離格 suovaltasi suoviltasi 向格 suovallesi suovillesi 樣格 suovanasi suovinasi 轉移格 suovaksesi suoviksesi 欠格 suovattasi suovittasi 手段格 — — 共格 — suovinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 suovamme suovamme 賓格 主 suovamme suovamme 屬 suovamme 屬格 suovamme suoviemme suovaimme 罕用 部分格 suovaamme suoviamme 內格 suovassamme suovissamme 出格 suovastamme suovistamme 入格 suovaamme suoviimme 接格 suovallamme suovillamme 離格 suovaltamme suoviltamme 向格 suovallemme suovillemme 樣格 suovanamme suovinamme 轉移格 suovaksemme suoviksemme 欠格 suovattamme suovittamme 手段格 — — 共格 — suovinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 suovanne suovanne 賓格 主 suovanne suovanne 屬 suovanne 屬格 suovanne suovienne suovainne 罕用 部分格 suovaanne suovianne 內格 suovassanne suovissanne 出格 suovastanne suovistanne 入格 suovaanne suoviinne 接格 suovallanne suovillanne 離格 suovaltanne suoviltanne 向格 suovallenne suovillenne 樣格 suovananne suovinanne 轉移格 suovaksenne suoviksenne 欠格 suovattanne suovittanne 手段格 — — 共格 — suovinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 suovansa suovansa 賓格 主 suovansa suovansa 屬 suovansa 屬格 suovansa suoviensa suovainsa 罕用 部分格 suovaansa suoviaan suoviansa 內格 suovassaan suovassansa suovissaan suovissansa 出格 suovastaan suovastansa suovistaan suovistansa 入格 suovaansa suoviinsa 接格 suovallaan suovallansa suovillaan suovillansa 離格 suovaltaan suovaltansa suoviltaan suoviltansa 向格 suovalleen suovallensa suovilleen suovillensa 樣格 suovanaan suovanansa suovinaan suovinansa 轉移格 suovakseen suovaksensa suovikseen suoviksensa 欠格 suovattaan suovattansa suovittaan suovittansa 手段格 — — 共格 — suovineen suovinensa

近義詞

• heinäsuova

延伸閱讀

• "suova" 在《當代芬蘭語辭典》（Kielitoimiston sanakirja）中的解釋

詞源2

分詞

suova

1. suoda 的現在時主動態分詞

變格

suova 的屈折 (Kotus 類型 10/koira，無元音變換)
主格		suova	suovat
屬格		suovan	suovien
部分格		suovaa	suovia
入格		suovaan	suoviin
		單數	複數
主格		suova	suovat
賓格	主	suova	suovat
	屬	suovan
屬格		suovan	suovien suovain 罕用
部分格		suovaa	suovia
內格		suovassa	suovissa
出格		suovasta	suovista
入格		suovaan	suoviin
接格		suovalla	suovilla
離格		suovalta	suovilta
向格		suovalle	suoville
樣格		suovana	suovina
轉移格		suovaksi	suoviksi
欠格		suovatta	suovitta
手段格		—	suovin
共格		—	suovine

suova 的所有格形式 (Kotus 類型 10/koira，無元音變換)
罕用。僅用於名詞化形容詞。
第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 suovani suovani 賓格 主 suovani suovani 屬 suovani 屬格 suovani suovieni suovaini 罕用 部分格 suovaani suoviani 內格 suovassani suovissani 出格 suovastani suovistani 入格 suovaani suoviini 接格 suovallani suovillani 離格 suovaltani suoviltani 向格 suovalleni suovilleni 樣格 suovanani suovinani 轉移格 suovakseni suovikseni 欠格 suovattani suovittani 手段格 — — 共格 — suovineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 suovasi suovasi 賓格 主 suovasi suovasi 屬 suovasi 屬格 suovasi suoviesi suovaisi 罕用 部分格 suovaasi suoviasi 內格 suovassasi suovissasi 出格 suovastasi suovistasi 入格 suovaasi suoviisi 接格 suovallasi suovillasi 離格 suovaltasi suoviltasi 向格 suovallesi suovillesi 樣格 suovanasi suovinasi 轉移格 suovaksesi suoviksesi 欠格 suovattasi suovittasi 手段格 — — 共格 — suovinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 suovamme suovamme 賓格 主 suovamme suovamme 屬 suovamme 屬格 suovamme suoviemme suovaimme 罕用 部分格 suovaamme suoviamme 內格 suovassamme suovissamme 出格 suovastamme suovistamme 入格 suovaamme suoviimme 接格 suovallamme suovillamme 離格 suovaltamme suoviltamme 向格 suovallemme suovillemme 樣格 suovanamme suovinamme 轉移格 suovaksemme suoviksemme 欠格 suovattamme suovittamme 手段格 — — 共格 — suovinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 suovanne suovanne 賓格 主 suovanne suovanne 屬 suovanne 屬格 suovanne suovienne suovainne 罕用 部分格 suovaanne suovianne 內格 suovassanne suovissanne 出格 suovastanne suovistanne 入格 suovaanne suoviinne 接格 suovallanne suovillanne 離格 suovaltanne suoviltanne 向格 suovallenne suovillenne 樣格 suovananne suovinanne 轉移格 suovaksenne suoviksenne 欠格 suovattanne suovittanne 手段格 — — 共格 — suovinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 suovansa suovansa 賓格 主 suovansa suovansa 屬 suovansa 屬格 suovansa suoviensa suovainsa 罕用 部分格 suovaansa suoviaan suoviansa 內格 suovassaan suovassansa suovissaan suovissansa 出格 suovastaan suovastansa suovistaan suovistansa 入格 suovaansa suoviinsa 接格 suovallaan suovallansa suovillaan suovillansa 離格 suovaltaan suovaltansa suoviltaan suoviltansa 向格 suovalleen suovallensa suovilleen suovillensa 樣格 suovanaan suovanansa suovinaan suovinansa 轉移格 suovakseen suovaksensa suovikseen suoviksensa 欠格 suovattaan suovattansa suovittaan suovittansa 手段格 — — 共格 — suovineen suovinensa

異序詞

• Sauvo, osuva, sauvo

北薩米語

名詞

suova

1. suovva 的賓格/屬格單數