參見:viittä

芬蘭語

编辑

發音

编辑

詞源1

编辑

繼承原始芬蘭語 *viitta原始諾爾斯語 *ᚹᛁᛏᚨ (*wīta)(對比冰島語 viti (標誌;兆頭)),最终源自原始日耳曼語 *wītaną

名詞

编辑

viitta

  1. 標誌
變格
编辑
viitta屈折 (Kotus 類型 9*C/kalatt-t元音變換)
主格 viitta viitat
屬格 viitan viittojen
部分格 viittaa viittoja
入格 viittaan viittoihin
單數 複數
主格 viitta viitat
賓格 viitta viitat
viitan
屬格 viitan viittojen
viittain 罕用
部分格 viittaa viittoja
內格 viitassa viitoissa
出格 viitasta viitoista
入格 viittaan viittoihin
接格 viitalla viitoilla
離格 viitalta viitoilta
向格 viitalle viitoille
樣格 viittana viittoina
轉移格 viitaksi viitoiksi
欠格 viitatta viitoitta
手段格 viitoin
共格 請參閱下方的所有格形式。
viitta所有格形式 (Kotus 類型 9*C/kalatt-t元音變換)
第一人稱單數所有者
單數 複數
主格 viittani viittani
賓格 viittani viittani
viittani
屬格 viittani viittojeni
viittaini 罕用
部分格 viittaani viittojani
內格 viitassani viitoissani
出格 viitastani viitoistani
入格 viittaani viittoihini
接格 viitallani viitoillani
離格 viitaltani viitoiltani
向格 viitalleni viitoilleni
樣格 viittanani viittoinani
轉移格 viitakseni viitoikseni
欠格 viitattani viitoittani
手段格
共格 viittoineni
第二人稱單數所有者
單數 複數
主格 viittasi viittasi
賓格 viittasi viittasi
viittasi
屬格 viittasi viittojesi
viittaisi 罕用
部分格 viittaasi viittojasi
內格 viitassasi viitoissasi
出格 viitastasi viitoistasi
入格 viittaasi viittoihisi
接格 viitallasi viitoillasi
離格 viitaltasi viitoiltasi
向格 viitallesi viitoillesi
樣格 viittanasi viittoinasi
轉移格 viitaksesi viitoiksesi
欠格 viitattasi viitoittasi
手段格
共格 viittoinesi
第一人稱複數所有者
單數 複數
主格 viittamme viittamme
賓格 viittamme viittamme
viittamme
屬格 viittamme viittojemme
viittaimme 罕用
部分格 viittaamme viittojamme
內格 viitassamme viitoissamme
出格 viitastamme viitoistamme
入格 viittaamme viittoihimme
接格 viitallamme viitoillamme
離格 viitaltamme viitoiltamme
向格 viitallemme viitoillemme
樣格 viittanamme viittoinamme
轉移格 viitaksemme viitoiksemme
欠格 viitattamme viitoittamme
手段格
共格 viittoinemme
第二人稱複數所有者
單數 複數
主格 viittanne viittanne
賓格 viittanne viittanne
viittanne
屬格 viittanne viittojenne
viittainne 罕用
部分格 viittaanne viittojanne
內格 viitassanne viitoissanne
出格 viitastanne viitoistanne
入格 viittaanne viittoihinne
接格 viitallanne viitoillanne
離格 viitaltanne viitoiltanne
向格 viitallenne viitoillenne
樣格 viittananne viittoinanne
轉移格 viitaksenne viitoiksenne
欠格 viitattanne viitoittanne
手段格
共格 viittoinenne
第三人稱所有者
單數 複數
主格 viittansa viittansa
賓格 viittansa viittansa
viittansa
屬格 viittansa viittojensa
viittainsa 罕用
部分格 viittaansa viittojaan
viittojansa
內格 viitassaan
viitassansa
viitoissaan
viitoissansa
出格 viitastaan
viitastansa
viitoistaan
viitoistansa
入格 viittaansa viittoihinsa
接格 viitallaan
viitallansa
viitoillaan
viitoillansa
離格 viitaltaan
viitaltansa
viitoiltaan
viitoiltansa
向格 viitalleen
viitallensa
viitoilleen
viitoillensa
樣格 viittanaan
viittanansa
viittoinaan
viittoinansa
轉移格 viitakseen
viitaksensa
viitoikseen
viitoiksensa
欠格 viitattaan
viitattansa
viitoittaan
viitoittansa
手段格
共格 viittoineen
viittoinensa
派生詞彙
编辑
複合詞
编辑

延伸閱讀

编辑

詞源2

编辑

俄語 сви́та (svíta, 一種服裝)

名詞

编辑

viitta

  1. 斗篷
變格
编辑
viitta屈折 (Kotus 類型 9*C/kalatt-t元音變換)
主格 viitta viitat
屬格 viitan viittojen
部分格 viittaa viittoja
入格 viittaan viittoihin
單數 複數
主格 viitta viitat
賓格 viitta viitat
viitan
屬格 viitan viittojen
viittain 罕用
部分格 viittaa viittoja
內格 viitassa viitoissa
出格 viitasta viitoista
入格 viittaan viittoihin
接格 viitalla viitoilla
離格 viitalta viitoilta
向格 viitalle viitoille
樣格 viittana viittoina
轉移格 viitaksi viitoiksi
欠格 viitatta viitoitta
手段格 viitoin
共格 請參閱下方的所有格形式。
viitta所有格形式 (Kotus 類型 9*C/kalatt-t元音變換)
第一人稱單數所有者
單數 複數
主格 viittani viittani
賓格 viittani viittani
viittani
屬格 viittani viittojeni
viittaini 罕用
部分格 viittaani viittojani
內格 viitassani viitoissani
出格 viitastani viitoistani
入格 viittaani viittoihini
接格 viitallani viitoillani
離格 viitaltani viitoiltani
向格 viitalleni viitoilleni
樣格 viittanani viittoinani
轉移格 viitakseni viitoikseni
欠格 viitattani viitoittani
手段格
共格 viittoineni
第二人稱單數所有者
單數 複數
主格 viittasi viittasi
賓格 viittasi viittasi
viittasi
屬格 viittasi viittojesi
viittaisi 罕用
部分格 viittaasi viittojasi
內格 viitassasi viitoissasi
出格 viitastasi viitoistasi
入格 viittaasi viittoihisi
接格 viitallasi viitoillasi
離格 viitaltasi viitoiltasi
向格 viitallesi viitoillesi
樣格 viittanasi viittoinasi
轉移格 viitaksesi viitoiksesi
欠格 viitattasi viitoittasi
手段格
共格 viittoinesi
第一人稱複數所有者
單數 複數
主格 viittamme viittamme
賓格 viittamme viittamme
viittamme
屬格 viittamme viittojemme
viittaimme 罕用
部分格 viittaamme viittojamme
內格 viitassamme viitoissamme
出格 viitastamme viitoistamme
入格 viittaamme viittoihimme
接格 viitallamme viitoillamme
離格 viitaltamme viitoiltamme
向格 viitallemme viitoillemme
樣格 viittanamme viittoinamme
轉移格 viitaksemme viitoiksemme
欠格 viitattamme viitoittamme
手段格
共格 viittoinemme
第二人稱複數所有者
單數 複數
主格 viittanne viittanne
賓格 viittanne viittanne
viittanne
屬格 viittanne viittojenne
viittainne 罕用
部分格 viittaanne viittojanne
內格 viitassanne viitoissanne
出格 viitastanne viitoistanne
入格 viittaanne viittoihinne
接格 viitallanne viitoillanne
離格 viitaltanne viitoiltanne
向格 viitallenne viitoillenne
樣格 viittananne viittoinanne
轉移格 viitaksenne viitoiksenne
欠格 viitattanne viitoittanne
手段格
共格 viittoinenne
第三人稱所有者
單數 複數
主格 viittansa viittansa
賓格 viittansa viittansa
viittansa
屬格 viittansa viittojensa
viittainsa 罕用
部分格 viittaansa viittojaan
viittojansa
內格 viitassaan
viitassansa
viitoissaan
viitoissansa
出格 viitastaan
viitastansa
viitoistaan
viitoistansa
入格 viittaansa viittoihinsa
接格 viitallaan
viitallansa
viitoillaan
viitoillansa
離格 viitaltaan
viitaltansa
viitoiltaan
viitoiltansa
向格 viitalleen
viitallensa
viitoilleen
viitoillensa
樣格 viittanaan
viittanansa
viittoinaan
viittoinansa
轉移格 viitakseen
viitaksensa
viitoikseen
viitoiksensa
欠格 viitattaan
viitattansa
viitoittaan
viitoittansa
手段格
共格 viittoineen
viittoinensa

延伸閱讀

编辑

異序詞

编辑

英格里亞語

编辑

詞源

编辑

俄語 свита (svita)。對照芬蘭語 viitta

發音

编辑

名詞

编辑

viitta

  1. 一種傳統的夾克

變格

编辑
viitta 的變格 (類別3/kana,tt-t類層級變化)
單數 複數
主格 viitta viitat
屬格 viitan viittoin
部分格 viittaa viittoja
入格 viittaa viittoi
內格 viitaas viitois
出格 viitast viitoist
向格 viitalle viitoille
所格 viitaal viitoil
奪格 viitalt viitoilt
轉移格 viitaks viitoiks
樣格 viittannaviittaan viittoinnaviittoin
轉變格1) viittant viittoint
1) 棄用
*) 賓格所對應的 屬格 (sg) 或 主格 (pl)
**) 共格通過在屬格後加上後綴 -ka?-kä?組成。

參考資料

编辑
  • Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja,Helsinki:Suomalais-Ugrilainen Seura,第 675 頁