芬蘭語

编辑

詞源

编辑

派生拉丁語 vocalis,可能經瑞典語 vokal 借入。

發音

编辑

名詞

编辑

vokaali

  1. (語音學) 元音母音

變格

编辑
vokaali屈折 (Kotus 類型 6/paperi,無元音變換)
主格 vokaali vokaalit
屬格 vokaalin vokaalien
vokaaleiden
vokaaleitten
部分格 vokaalia vokaaleita
vokaaleja
入格 vokaaliin vokaaleihin
單數 複數
主格 vokaali vokaalit
賓格 vokaali vokaalit
vokaalin
屬格 vokaalin vokaalien
vokaaleiden
vokaaleitten
部分格 vokaalia vokaaleita
vokaaleja
內格 vokaalissa vokaaleissa
出格 vokaalista vokaaleista
入格 vokaaliin vokaaleihin
接格 vokaalilla vokaaleilla
離格 vokaalilta vokaaleilta
向格 vokaalille vokaaleille
樣格 vokaalina vokaaleina
轉移格 vokaaliksi vokaaleiksi
欠格 vokaalitta vokaaleitta
手段格 vokaalein
共格 請參閱下方的所有格形式。
vokaali所有格形式 (Kotus 類型 6/paperi,無元音變換)
第一人稱單數所有者
單數 複數
主格 vokaalini vokaalini
賓格 vokaalini vokaalini
vokaalini
屬格 vokaalini vokaalieni
vokaaleideni
vokaaleitteni
部分格 vokaaliani vokaaleitani
vokaalejani
內格 vokaalissani vokaaleissani
出格 vokaalistani vokaaleistani
入格 vokaaliini vokaaleihini
接格 vokaalillani vokaaleillani
離格 vokaaliltani vokaaleiltani
向格 vokaalilleni vokaaleilleni
樣格 vokaalinani vokaaleinani
轉移格 vokaalikseni vokaaleikseni
欠格 vokaalittani vokaaleittani
手段格
共格 vokaaleineni
第二人稱單數所有者
單數 複數
主格 vokaalisi vokaalisi
賓格 vokaalisi vokaalisi
vokaalisi
屬格 vokaalisi vokaaliesi
vokaaleidesi
vokaaleittesi
部分格 vokaaliasi vokaaleitasi
vokaalejasi
內格 vokaalissasi vokaaleissasi
出格 vokaalistasi vokaaleistasi
入格 vokaaliisi vokaaleihisi
接格 vokaalillasi vokaaleillasi
離格 vokaaliltasi vokaaleiltasi
向格 vokaalillesi vokaaleillesi
樣格 vokaalinasi vokaaleinasi
轉移格 vokaaliksesi vokaaleiksesi
欠格 vokaalittasi vokaaleittasi
手段格
共格 vokaaleinesi
第一人稱複數所有者
單數 複數
主格 vokaalimme vokaalimme
賓格 vokaalimme vokaalimme
vokaalimme
屬格 vokaalimme vokaaliemme
vokaaleidemme
vokaaleittemme
部分格 vokaaliamme vokaaleitamme
vokaalejamme
內格 vokaalissamme vokaaleissamme
出格 vokaalistamme vokaaleistamme
入格 vokaaliimme vokaaleihimme
接格 vokaalillamme vokaaleillamme
離格 vokaaliltamme vokaaleiltamme
向格 vokaalillemme vokaaleillemme
樣格 vokaalinamme vokaaleinamme
轉移格 vokaaliksemme vokaaleiksemme
欠格 vokaalittamme vokaaleittamme
手段格
共格 vokaaleinemme
第二人稱複數所有者
單數 複數
主格 vokaalinne vokaalinne
賓格 vokaalinne vokaalinne
vokaalinne
屬格 vokaalinne vokaalienne
vokaaleidenne
vokaaleittenne
部分格 vokaalianne vokaaleitanne
vokaalejanne
內格 vokaalissanne vokaaleissanne
出格 vokaalistanne vokaaleistanne
入格 vokaaliinne vokaaleihinne
接格 vokaalillanne vokaaleillanne
離格 vokaaliltanne vokaaleiltanne
向格 vokaalillenne vokaaleillenne
樣格 vokaalinanne vokaaleinanne
轉移格 vokaaliksenne vokaaleiksenne
欠格 vokaalittanne vokaaleittanne
手段格
共格 vokaaleinenne
第三人稱所有者
單數 複數
主格 vokaalinsa vokaalinsa
賓格 vokaalinsa vokaalinsa
vokaalinsa
屬格 vokaalinsa vokaaliensa
vokaaleidensa
vokaaleittensa
部分格 vokaaliaan
vokaaliansa
vokaaleitaan
vokaalejaan
vokaaleitansa
vokaalejansa
內格 vokaalissaan
vokaalissansa
vokaaleissaan
vokaaleissansa
出格 vokaalistaan
vokaalistansa
vokaaleistaan
vokaaleistansa
入格 vokaaliinsa vokaaleihinsa
接格 vokaalillaan
vokaalillansa
vokaaleillaan
vokaaleillansa
離格 vokaaliltaan
vokaaliltansa
vokaaleiltaan
vokaaleiltansa
向格 vokaalilleen
vokaalillensa
vokaaleilleen
vokaaleillensa
樣格 vokaalinaan
vokaalinansa
vokaaleinaan
vokaaleinansa
轉移格 vokaalikseen
vokaaliksensa
vokaaleikseen
vokaaleiksensa
欠格 vokaalittaan
vokaalittansa
vokaaleittaan
vokaaleittansa
手段格
共格 vokaaleineen
vokaaleinensa

近義詞

编辑

複合詞

编辑

參見

编辑

延伸閱讀

编辑

異序詞

编辑