vuota

芬蘭語

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈʋuo̯tɑ/, [ˈʋuo̞̯t̪ɑ̝]
• 韻部：-uotɑ
• 斷字^(幫助)：vuo‧ta

詞源1

繼承自原始芬蘭語 *voota，借自原始波羅的語 [具體何詞?]（對比立陶宛語 oda）。

名詞

vuota

1. 毛皮

變格

vuota 的屈折 (Kotus 類型 10*F/koira，t-d元音變換)
主格		vuota	vuodat
屬格		vuodan	vuotien
部分格		vuotaa	vuotia
入格		vuotaan	vuotiin
		單數	複數
主格		vuota	vuodat
賓格	主	vuota	vuodat
	屬	vuodan
屬格		vuodan	vuotien vuotain 罕用
部分格		vuotaa	vuotia
內格		vuodassa	vuodissa
出格		vuodasta	vuodista
入格		vuotaan	vuotiin
接格		vuodalla	vuodilla
離格		vuodalta	vuodilta
向格		vuodalle	vuodille
樣格		vuotana	vuotina
轉移格		vuodaksi	vuodiksi
欠格		vuodatta	vuoditta
手段格		—	vuodin
共格		請參閱下方的所有格形式。

vuota 的所有格形式 (Kotus 類型 10*F/koira，t-d元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 vuotani vuotani 賓格 主 vuotani vuotani 屬 vuotani 屬格 vuotani vuotieni vuotaini 罕用 部分格 vuotaani vuotiani 內格 vuodassani vuodissani 出格 vuodastani vuodistani 入格 vuotaani vuotiini 接格 vuodallani vuodillani 離格 vuodaltani vuodiltani 向格 vuodalleni vuodilleni 樣格 vuotanani vuotinani 轉移格 vuodakseni vuodikseni 欠格 vuodattani vuodittani 手段格 — — 共格 — vuotineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 vuotasi vuotasi 賓格 主 vuotasi vuotasi 屬 vuotasi 屬格 vuotasi vuotiesi vuotaisi 罕用 部分格 vuotaasi vuotiasi 內格 vuodassasi vuodissasi 出格 vuodastasi vuodistasi 入格 vuotaasi vuotiisi 接格 vuodallasi vuodillasi 離格 vuodaltasi vuodiltasi 向格 vuodallesi vuodillesi 樣格 vuotanasi vuotinasi 轉移格 vuodaksesi vuodiksesi 欠格 vuodattasi vuodittasi 手段格 — — 共格 — vuotinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 vuotamme vuotamme 賓格 主 vuotamme vuotamme 屬 vuotamme 屬格 vuotamme vuotiemme vuotaimme 罕用 部分格 vuotaamme vuotiamme 內格 vuodassamme vuodissamme 出格 vuodastamme vuodistamme 入格 vuotaamme vuotiimme 接格 vuodallamme vuodillamme 離格 vuodaltamme vuodiltamme 向格 vuodallemme vuodillemme 樣格 vuotanamme vuotinamme 轉移格 vuodaksemme vuodiksemme 欠格 vuodattamme vuodittamme 手段格 — — 共格 — vuotinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 vuotanne vuotanne 賓格 主 vuotanne vuotanne 屬 vuotanne 屬格 vuotanne vuotienne vuotainne 罕用 部分格 vuotaanne vuotianne 內格 vuodassanne vuodissanne 出格 vuodastanne vuodistanne 入格 vuotaanne vuotiinne 接格 vuodallanne vuodillanne 離格 vuodaltanne vuodiltanne 向格 vuodallenne vuodillenne 樣格 vuotananne vuotinanne 轉移格 vuodaksenne vuodiksenne 欠格 vuodattanne vuodittanne 手段格 — — 共格 — vuotinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 vuotansa vuotansa 賓格 主 vuotansa vuotansa 屬 vuotansa 屬格 vuotansa vuotiensa vuotainsa 罕用 部分格 vuotaansa vuotiaan vuotiansa 內格 vuodassaan vuodassansa vuodissaan vuodissansa 出格 vuodastaan vuodastansa vuodistaan vuodistansa 入格 vuotaansa vuotiinsa 接格 vuodallaan vuodallansa vuodillaan vuodillansa 離格 vuodaltaan vuodaltansa vuodiltaan vuodiltansa 向格 vuodalleen vuodallensa vuodilleen vuodillensa 樣格 vuotanaan vuotanansa vuotinaan vuotinansa 轉移格 vuodakseen vuodaksensa vuodikseen vuodiksensa 欠格 vuodattaan vuodattansa vuodittaan vuodittansa 手段格 — — 共格 — vuotineen vuotinensa

派生詞彙

• vuode

 

複合詞

• häränvuota
• lampaanvuota
• naudanvuota
• tapettivuota
• vasikanvuota
• vuotakenkä

 

相關詞彙

• vuode

延伸閱讀

• "vuota" 在《當代芬蘭語辭典》（Kielitoimiston sanakirja）中的解釋

詞源2

名詞

vuota

1. vuo 的par單數

異序詞

• auvot, tuova, vuoat

意大利語

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈvwɔ.ta/
• 韻部：-ɔta
• 斷字：vuò‧ta

形容詞

vuota

1. vuoto 的陰性單數

動詞

vuota

1. vuotare 的屈折：
   1. 第三人稱單數現在時直陳式
   2. 第二人稱單數命令式

異序詞

• avuto

盧迪茨語

詞源

繼承自原始芬蘭語 *vootadak。

動詞

vuota

1. 流動