bisse

參見：Bisse 和 bissé

芬蘭語

詞源

本義為「啤酒」，源自瑞典語 bischoff (「以葡萄酒為底調的雞尾酒」)（經由 bischofs-vin (「主教之酒」) 之類的詞），源自德語 Bischof。「雙性戀」的義項是諧音而來。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈbisːe/, [ˈbis̠ːe̞]
• 韻部：-isːe
• 斷字^(幫助)：bis‧se

名詞

bisse

1. (口語) 啤酒

   近義詞：olut

2. (俚語) 雙性戀

   近義詞：biseksuaali

變格

bisse 的屈折 (Kotus 類型 8/nalle，無元音變換)
主格		bisse	bisset
屬格		bissen	bissejen
部分格		bisseä	bissejä
入格		bisseen	bisseihin
		單數	複數
主格		bisse	bisset
賓格	主	bisse	bisset
	屬	bissen
屬格		bissen	bissejen bissein 罕用
部分格		bisseä	bissejä
內格		bissessä	bisseissä
出格		bissestä	bisseistä
入格		bisseen	bisseihin
接格		bissellä	bisseillä
離格		bisseltä	bisseiltä
向格		bisselle	bisseille
樣格		bissenä	bisseinä
轉移格		bisseksi	bisseiksi
欠格		bissettä	bisseittä
手段格		—	bissein
共格		請參閱下方的所有格形式。

bisse 的所有格形式 (Kotus 類型 8/nalle，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 bisseni bisseni 賓格 主 bisseni bisseni 屬 bisseni 屬格 bisseni bissejeni bisseini 罕用 部分格 bisseäni bissejäni 內格 bissessäni bisseissäni 出格 bissestäni bisseistäni 入格 bisseeni bisseihini 接格 bisselläni bisseilläni 離格 bisseltäni bisseiltäni 向格 bisselleni bisseilleni 樣格 bissenäni bisseinäni 轉移格 bissekseni bisseikseni 欠格 bissettäni bisseittäni 手段格 — — 共格 — bisseineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 bissesi bissesi 賓格 主 bissesi bissesi 屬 bissesi 屬格 bissesi bissejesi bisseisi 罕用 部分格 bisseäsi bissejäsi 內格 bissessäsi bisseissäsi 出格 bissestäsi bisseistäsi 入格 bisseesi bisseihisi 接格 bisselläsi bisseilläsi 離格 bisseltäsi bisseiltäsi 向格 bissellesi bisseillesi 樣格 bissenäsi bisseinäsi 轉移格 bisseksesi bisseiksesi 欠格 bissettäsi bisseittäsi 手段格 — — 共格 — bisseinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 bissemme bissemme 賓格 主 bissemme bissemme 屬 bissemme 屬格 bissemme bissejemme bisseimme 罕用 部分格 bisseämme bissejämme 內格 bissessämme bisseissämme 出格 bissestämme bisseistämme 入格 bisseemme bisseihimme 接格 bissellämme bisseillämme 離格 bisseltämme bisseiltämme 向格 bissellemme bisseillemme 樣格 bissenämme bisseinämme 轉移格 bisseksemme bisseiksemme 欠格 bissettämme bisseittämme 手段格 — — 共格 — bisseinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 bissenne bissenne 賓格 主 bissenne bissenne 屬 bissenne 屬格 bissenne bissejenne bisseinne 罕用 部分格 bisseänne bissejänne 內格 bissessänne bisseissänne 出格 bissestänne bisseistänne 入格 bisseenne bisseihinne 接格 bissellänne bisseillänne 離格 bisseltänne bisseiltänne 向格 bissellenne bisseillenne 樣格 bissenänne bisseinänne 轉移格 bisseksenne bisseiksenne 欠格 bissettänne bisseittänne 手段格 — — 共格 — bisseinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 bissensä bissensä 賓格 主 bissensä bissensä 屬 bissensä 屬格 bissensä bissejensä bisseinsä 罕用 部分格 bisseään bisseänsä bissejään bissejänsä 內格 bissessään bissessänsä bisseissään bisseissänsä 出格 bissestään bissestänsä bisseistään bisseistänsä 入格 bisseensä bisseihinsä 接格 bissellään bissellänsä bisseillään bisseillänsä 離格 bisseltään bisseltänsä bisseiltään bisseiltänsä 向格 bisselleen bissellensä bisseilleen bisseillensä 樣格 bissenään bissenänsä bisseinään bisseinänsä 轉移格 bissekseen bisseksensä bisseikseen bisseiksensä 欠格 bissettään bissettänsä bisseittään bisseittänsä 手段格 — — 共格 — bisseineen bisseinensä

派生詞彙

• bischofshofen (「啤酒」)

延伸閱讀

• "bisse" 在《當代芬蘭語辭典》（Kielitoimiston sanakirja）中的解釋

法語

發音

• 國際音標^(幫助): /bis/

• 音頻：

  (檔案)

• 同音詞：bissent, bisses

動詞

bisse

1. bisser 的屈折變化形式：
   1. 第一人稱/第三人稱單數現在時直陳式/虛擬式
   2. 第二人稱單數命令式

德語

發音

• 音頻：

  (檔案)

動詞

bisse

1. beißen 的第一人稱/第三人稱單數虛擬式二式

古法語

其他形式

• biche

詞源

繼承自通俗拉丁語 bīstia，拉丁語 bēstia 的異體。 beste 的同源對似詞。

名詞

bisse f (間接格複數 bisses，主格單數 bisse，主格複數 bisses)

1. 雌鹿
   • Wace, Le Roman de Rou

     Cum l'um prent bisse al piege

派生語彙

• 中古法語: biche
  • 法語: biche

參見

• cerf

參考資料

• Godefroy, Frédéric, Dictionnaire de l’ancienne langue française et de tous ses dialectes du IX^e au XV^e siècle (1881) (bisse, supplement)
• 查看「biche」在 le Trésor de la langue française informatisé [法語數位化寶典] 中的釋義。