kieli
芬蘭語编辑
詞源1编辑
源自原始芬蘭語 *keeli ← 原始烏拉爾語 *käle。與愛沙尼亞語 keel、北薩米語 giella等同源。
發音编辑
名詞编辑
kieli
使用注意编辑
可以用來代替語言名詞,以與形似的專有名詞區分。如islanti (“冰島語”) → islannin kieli。
變格编辑
kieli (Kotus 變格類型 26/pieni,無層級變化)的變格 | |||
---|---|---|---|
主格 | kieli | kielet | |
屬格 | kielen | kielten kielien | |
部分格 | kieltä | kieliä | |
入格 | kieleen | kieliin | |
單數 | 複數 | ||
主格 | kieli | kielet | |
賓格 | nom. | kieli | kielet |
gen. | kielen | ||
屬格 | kielen | kielten kielien | |
部分格 | kieltä | kieliä | |
內格 | kielessä | kielissä | |
出格 | kielestä | kielistä | |
入格 | kieleen | kieliin | |
所格 | kielellä | kielillä | |
奪格 | kieleltä | kieliltä | |
向格 | kielelle | kielille | |
樣格 | kielenä | kielinä | |
變格 | kieleksi | kieliksi | |
具格 | — | kielin | |
缺格 | kielettä | kielittä | |
共格 | — | kielineen |
kieli 的所有格形式 (變格類型 pieni) | ||
---|---|---|
所有者 | 單數 | 複數 |
第一人稱 | kieleni | kielemme |
第二人稱 | kielesi | kielenne |
第三人稱 | kielensä |
派生語彙编辑
- 名詞:kieleke
- 形容詞:kielellinen, kielevä, kielinen
- 動詞:kieliä
複合詞编辑
複合詞
- alkukieli
- ammattikieli
- anopinkieli
- arkikieli
- bantukieli
- elekieli
- erikoiskieli
- hallintokieli
- hoivakieli
- häpykieli
- häränkieli
- intiaanikieli
- kansalliskieli
- kansankieli
- kansliakieli
- kantakieli
- kapulakieli
- kehonkieli
- keinokieli
- kengänkieli
- kielenhuolto
- kielenkanta
- kielenkärki
- kielenkääntäjä
- kielenopas
- kielenopetus
- kielenparsi
- kielentuntemus
- kielentutkija
- kielentutkimus
- kielenviljely
- kielialue
- kieliasu
- kielifilosofia
- kielifysiologia
- kielihistoria
- kielihäiriö
- kielijänne
- kielikampela
- kielikello
- kielikoe
- kielikorva
- kielikoulu
- kielikukkanen
- kielikunta
- kielikurssi
- kielikuva
- kielikylpy
- kielilaboratorio
- kielilainsäädäntö
- kielileike
- kielilläpuhuja
- kieliluu
- kielimaantiede
- kielimakkara
- kielimanifesti
- kielimies
- kielimuoto
- kielimuuri
- kielinero
- kielinäyte
- kieliopas
- kieliopisto
- kielioppi
- kielipesä
- kielipihdit
- kielipolitiikka
- kielipsykologia
- kielipuoli
- kielipää
- kielireskripti
- kielirisa
- kieliside
- kielisilta
- kielisoitin
- kielisosiologia
- kielistudio
- kielisukulaisuus
- kielisyöpä
- kielitaidoton
- kielitaistelu
- kielitaito
- kielitaitoinen
- kielitaju
- kielitiede
- kielitoimisto
- kielitulehdus
- kielitunne
- kielitutkimus
- kielitutkinto
- kieliviila
- kielivirhe
- kieliyhteisö
- kieliäänikerta
- kieliäänne
- kieltenopetus
- kieltenpidin
- kirjakieli
- kissankieli
- kohdekieli
- koirankieli
- komentosarjakieli
- konekieli
- kontinkieli
- korukieli
- kotikieli
- koululaiskieli
- kukkaskieli
- kulttuurikieli
- kuvakieli
- käännöskieli
- käärmeenkieli
- lakikieli
- lapsenkieli
- lastenkieli
- lukonkieli
- lähdekieli
- lähtökieli
- maailmankieli
- mainoskieli
- merkkikieli
- muotokieli
- mustalaiskieli
- nykykieli
- ohjelmointikieli
- opetuskieli
- palkeenkieli
- paperikieli
- pianonkieli
- pikkukieli
- poronkieli
- puhekieli
- puhuntokieli
- runokieli
- ruskeakieli
- ruumiinkieli
- salakieli
- samojedikieli
- satakieli
- sekakieli
- selkokieli
- selväkieli
- sivistyskieli
- sotilaskieli
- sukukieli
- sukulaiskieli
- sävelkieli
- tekokieli
- tytärkieli
- työkieli
- urheilukieli
- vaa'ankieli
- valtakieli
- viittomakieli
- virkakieli
- viulunkieli
- vähemmistökieli
- yleiskieli
- äidinkieli
- äännekieli
熟語编辑
詞源2编辑
發音编辑
動詞编辑
kieli
異序詞编辑
卡累利阿語编辑
詞源编辑
來自原始芬蘭語 *keeli,來自原始烏拉爾語 *käle。與芬蘭語 kieli和愛沙尼亞語 keel同源。
發音编辑
名詞编辑
來源编辑
- P. Zaykov; L. Rugoyeva (1999), “kieli”, Карельско-Русский словарь (Северно-Карельские диалекты) [Karelian-Russian dictionary (North Karelian dialects)], Petrozavodsk, ISBN 5-88170-020-1
克文語编辑
詞源编辑
來自芬蘭語 kieli,來自原始芬蘭語 *keeli,來自原始烏拉爾語 *käle。
發音编辑
名詞编辑
來源编辑
- Eira Söderholm (2017) Kvensk grammatikk, Tromsø: Cappelen Damm Akademisk, ISBN 978-82-02-56965-5, 页293
利維卡累利阿語编辑
詞源编辑
來自原始芬蘭語 *keeli。與芬蘭語 kieli和愛沙尼亞語 keel同源。
發音编辑
名詞编辑
衍生詞编辑
(複合詞):
來源编辑
- Olga Žarinova (2012) Pagizemmo Karjalakse [一起來說卡累利阿語], 聖彼得堡, ISBN 978-5-91997-073-6, 页10
- Tatjana Boiko (2019) Suuri Karjal-Venʹalaine Sanakniigu (livvin murreh) [The Big Karelian-Russian dictionary (Livvi dialect)], 2nd版, ISBN 978-5-88170-342-4, 页105