芬蘭語

编辑

詞源1

编辑

源自原始芬蘭語 *keeli ← 原始烏拉爾語 *käle。與愛沙尼亞語 keel北薩米語 giella等同源。

發音

编辑

名詞

编辑

kieli

  1. 舌頭
  2. 語言
  3. 語言風格
  4. 形似舌頭的物體構件,如鎖舌、鞋舌
  5. 鐘錘
  6. (音樂)
  7. (音樂) 簧片
使用注意
编辑

可以用來代替語言名詞,以與形似的專有名詞區分。如islanti (冰島語)islannin kieli

變格
编辑
kieli屈折 (Kotus 類型 26/pieni,無元音變換)
主格 kieli kielet
屬格 kielen kielten
kielien
部分格 kieltä kieliä
入格 kieleen kieliin
單數 複數
主格 kieli kielet
賓格 kieli kielet
kielen
屬格 kielen kielten
kielien
部分格 kieltä kieliä
內格 kielessä kielissä
出格 kielestä kielistä
入格 kieleen kieliin
接格 kielellä kielillä
離格 kieleltä kieliltä
向格 kielelle kielille
樣格 kielenä kielinä
轉移格 kieleksi kieliksi
欠格 kielettä kielittä
手段格 kielin
共格 請參閱下方的所有格形式。
kieli所有格形式 (Kotus 類型 26/pieni,無元音變換)
第一人稱單數所有者
單數 複數
主格 kieleni kieleni
賓格 kieleni kieleni
kieleni
屬格 kieleni kielteni
kielieni
部分格 kieltäni kieliäni
內格 kielessäni kielissäni
出格 kielestäni kielistäni
入格 kieleeni kieliini
接格 kielelläni kielilläni
離格 kieleltäni kieliltäni
向格 kielelleni kielilleni
樣格 kielenäni kielinäni
轉移格 kielekseni kielikseni
欠格 kielettäni kielittäni
手段格
共格 kielineni
第二人稱單數所有者
單數 複數
主格 kielesi kielesi
賓格 kielesi kielesi
kielesi
屬格 kielesi kieltesi
kieliesi
部分格 kieltäsi kieliäsi
內格 kielessäsi kielissäsi
出格 kielestäsi kielistäsi
入格 kieleesi kieliisi
接格 kielelläsi kielilläsi
離格 kieleltäsi kieliltäsi
向格 kielellesi kielillesi
樣格 kielenäsi kielinäsi
轉移格 kieleksesi kieliksesi
欠格 kielettäsi kielittäsi
手段格
共格 kielinesi
第一人稱複數所有者
單數 複數
主格 kielemme kielemme
賓格 kielemme kielemme
kielemme
屬格 kielemme kieltemme
kieliemme
部分格 kieltämme kieliämme
內格 kielessämme kielissämme
出格 kielestämme kielistämme
入格 kieleemme kieliimme
接格 kielellämme kielillämme
離格 kieleltämme kieliltämme
向格 kielellemme kielillemme
樣格 kielenämme kielinämme
轉移格 kieleksemme kieliksemme
欠格 kielettämme kielittämme
手段格
共格 kielinemme
第二人稱複數所有者
單數 複數
主格 kielenne kielenne
賓格 kielenne kielenne
kielenne
屬格 kielenne kieltenne
kielienne
部分格 kieltänne kieliänne
內格 kielessänne kielissänne
出格 kielestänne kielistänne
入格 kieleenne kieliinne
接格 kielellänne kielillänne
離格 kieleltänne kieliltänne
向格 kielellenne kielillenne
樣格 kielenänne kielinänne
轉移格 kieleksenne kieliksenne
欠格 kielettänne kielittänne
手段格
共格 kielinenne
第三人稱所有者
單數 複數
主格 kielensä kielensä
賓格 kielensä kielensä
kielensä
屬格 kielensä kieltensä
kieliensä
部分格 kieltään
kieltänsä
kieliään
kieliänsä
內格 kielessään
kielessänsä
kielissään
kielissänsä
出格 kielestään
kielestänsä
kielistään
kielistänsä
入格 kieleensä kieliinsä
接格 kielellään
kielellänsä
kielillään
kielillänsä
離格 kieleltään
kieleltänsä
kieliltään
kieliltänsä
向格 kielelleen
kielellensä
kielilleen
kielillensä
樣格 kielenään
kielenänsä
kielinään
kielinänsä
轉移格 kielekseen
kieleksensä
kielikseen
kieliksensä
欠格 kielettään
kielettänsä
kielittään
kielittänsä
手段格
共格 kielineen
kielinensä
派生語彙
编辑
複合詞
编辑
熟語
编辑

詞源2

编辑

發音

编辑

動詞

编辑

kieli

  1. kieliä 的第三人称单数直陈式过去时形式。
  2. kieliä 的直陈式现在时共否定形式。
  3. kieliä 的第二人称单数命令式现在时形式。
  4. kieliä 的第二人称单数命令式现在时共否定形式。

異序詞

编辑

卡累利阿語

编辑

詞源

编辑

來自原始芬蘭語 *keeli,來自原始烏拉爾語 *käle。與芬蘭語 kieli愛沙尼亞語 keel同源。

發音

编辑

名詞

编辑

kieli (屬格 kielen,部分格 kieltä)

  1. 舌頭
  2. 語言

來源

编辑
  • P. Zaykov; L. Rugoyeva (1999), “kieli”, Карельско-Русский словарь (Северно-Карельские диалекты) [Karelian-Russian dictionary (North Karelian dialects)],Petrozavodsk,ISBN 5-88170-020-1

克文語

编辑

詞源

编辑

來自芬蘭語 kieli,來自原始芬蘭語 *keeli,來自原始烏拉爾語 *käle

發音

编辑

名詞

编辑

kieli (屬格 kielen,部分格 kieltä)

  1. 舌頭
  2. 語言

來源

编辑
  • Eira Söderholm (2017) Kvensk grammatikk,Tromsø:Cappelen Damm Akademisk,ISBN 978-82-02-56965-5,第 293 頁

利維卡累利阿語

编辑

詞源

编辑

來自原始芬蘭語 *keeli。與芬蘭語 kieli愛沙尼亞語 keel同源。

發音

编辑

名詞

编辑

kieli (屬格 kielen,部分格 kieldy)

  1. 舌頭
  2. 語言
  3. 鐘錘

衍生詞

编辑

(複合詞)

來源

编辑
  • Olga Žarinova (2012) Pagizemmo Karjalakse [一起來說卡累利阿語],聖彼得堡,ISBN 978-5-91997-073-6,第 10 頁
  • Tatjana Boiko (2019) Suuri Karjal-Venʹalaine Sanakniigu (livvin murreh) [The Big Karelian-Russian dictionary (Livvi dialect)], 2nd版,ISBN 978-5-88170-342-4,第 105 頁