kieli

芬兰语

词源1

源自原始芬兰语 *keeli ← 原始乌拉尔语 *käle。与爱沙尼亚语 keel、北萨米语 giella等同源。

发音

• 国际音标^(帮助): /ˈkie̯li/, [ˈk̟ie̞̯li]

• 音频：

  (档案)

• 韵部：-ieli
• 断字^(帮助)：kie‧li

名词

kieli

1. 舌头
2. 语言
3. 语言风格
4. 形似舌头的物体构件，如锁舌、鞋舌
5. 钟锤
6. (音乐) 弦
7. (音乐) 簧片

使用注意

可以用来代替语言名词，以与形似的专有名词区分。如islanti (“冰岛语”) → islannin kieli。

变格

kieli 的屈折 (Kotus 类型 26/pieni，无元音变换)
主格		kieli	kielet
属格		kielen	kielten kielien
部分格		kieltä	kieliä
入格		kieleen	kieliin
		单数	复数
主格		kieli	kielet
宾格	主	kieli	kielet
	属	kielen
属格		kielen	kielten kielien
部分格		kieltä	kieliä
内格		kielessä	kielissä
出格		kielestä	kielistä
入格		kieleen	kieliin
接格		kielellä	kielillä
离格		kieleltä	kieliltä
向格		kielelle	kielille
样格		kielenä	kielinä
转移格		kieleksi	kieliksi
欠格		kielettä	kielittä
手段格		—	kielin
共格		请参阅下方的所有格形式。

kieli 的所有格形式 (Kotus 类型 26/pieni，无元音变换)

第一人称单数所有者 单数 复数 主格 kieleni kieleni 宾格 主 kieleni kieleni 属 kieleni 属格 kieleni kielteni kielieni 部分格 kieltäni kieliäni 内格 kielessäni kielissäni 出格 kielestäni kielistäni 入格 kieleeni kieliini 接格 kielelläni kielilläni 离格 kieleltäni kieliltäni 向格 kielelleni kielilleni 样格 kielenäni kielinäni 转移格 kielekseni kielikseni 欠格 kielettäni kielittäni 手段格 — — 共格 — kielineni 第二人称单数所有者 单数 复数 主格 kielesi kielesi 宾格 主 kielesi kielesi 属 kielesi 属格 kielesi kieltesi kieliesi 部分格 kieltäsi kieliäsi 内格 kielessäsi kielissäsi 出格 kielestäsi kielistäsi 入格 kieleesi kieliisi 接格 kielelläsi kielilläsi 离格 kieleltäsi kieliltäsi 向格 kielellesi kielillesi 样格 kielenäsi kielinäsi 转移格 kieleksesi kieliksesi 欠格 kielettäsi kielittäsi 手段格 — — 共格 — kielinesi 第一人称复数所有者 单数 复数 主格 kielemme kielemme 宾格 主 kielemme kielemme 属 kielemme 属格 kielemme kieltemme kieliemme 部分格 kieltämme kieliämme 内格 kielessämme kielissämme 出格 kielestämme kielistämme 入格 kieleemme kieliimme 接格 kielellämme kielillämme 离格 kieleltämme kieliltämme 向格 kielellemme kielillemme 样格 kielenämme kielinämme 转移格 kieleksemme kieliksemme 欠格 kielettämme kielittämme 手段格 — — 共格 — kielinemme 第二人称复数所有者 单数 复数 主格 kielenne kielenne 宾格 主 kielenne kielenne 属 kielenne 属格 kielenne kieltenne kielienne 部分格 kieltänne kieliänne 内格 kielessänne kielissänne 出格 kielestänne kielistänne 入格 kieleenne kieliinne 接格 kielellänne kielillänne 离格 kieleltänne kieliltänne 向格 kielellenne kielillenne 样格 kielenänne kielinänne 转移格 kieleksenne kieliksenne 欠格 kielettänne kielittänne 手段格 — — 共格 — kielinenne 第三人称所有者 单数 复数 主格 kielensä kielensä 宾格 主 kielensä kielensä 属 kielensä 属格 kielensä kieltensä kieliensä 部分格 kieltään kieltänsä kieliään kieliänsä 内格 kielessään kielessänsä kielissään kielissänsä 出格 kielestään kielestänsä kielistään kielistänsä 入格 kieleensä kieliinsä 接格 kielellään kielellänsä kielillään kielillänsä 离格 kieleltään kieleltänsä kieliltään kieliltänsä 向格 kielelleen kielellensä kielilleen kielillensä 样格 kielenään kielenänsä kielinään kielinänsä 转移格 kielekseen kieleksensä kielikseen kieliksensä 欠格 kielettään kielettänsä kielittään kielittänsä 手段格 — — 共格 — kielineen kielinensä

派生语汇

形容词

• kielas
• kielellinen
• kielevä
• kielimäinen
• kielinen

 

名词

• kieleke
• kielo

 

动词

• kielentää
• kieliä
• kieltää

 

复合词

• alakieli
• alkukieli
• alkuperäiskieli
• ammattikieli
• anopinkieli
• apukieli
• arkikieli
• asiointikieli
• assembler-kieli
• assembly-kieli
• bantukieli
• baskinkielinen
• berberikieli
• bliss-kieli
• dokumentaatiokieli
• dravidakieli
• eestinkielinen
• elekieli
• enemmistökieli
• ensikieli
• erikielinen
• erikoiskieli
• ersänkielinen
• eskimokieli
• eskimokielinen
• espanjankielinen
• esperantonkielinen
• fakkikieli
• fulbenkielinen
• fäärinkielinen
• hallintokieli
• haltiakieli
• harpunkieli
• heimokieli
• hepreankielinen
• hindinkielinen
• hirvenkieli
• hoivakieli
• hollanninkielinen
• häpykieli
• häränkieli
• iirinkielinen
• ilmaisukieli
• indeksikieli
• indeksointikieli
• intiaanikieli
• inuiittikieli
• inuittikieli
• irlanninkielinen
• irokeesikieli
• islanninkielinen
• isoanopinkieli
• isolaattikieli
• japaninkielinen
• jeniseiläiskieli
• jiddišinkielinen
• jorubankielinen
• kaanaankieli
• kansalliskieli
• kansankieli
• kansliakieli
• kantakieli
• kapulakieli
• karhunkieli
• karjalankielinen
• katalaaninkielinen
• kehonkieli
• keinokieli
• kengänkieli
• kerkeäkielinen
• khoisankieli
• kielen päällä
• kielenalainen
• kielenhuoltaja
• kielenhuolto
• kielenkanta
• kielenkantimet
• kielenkärki
• kielenkäyttäjä
• kielenkäyttö
• kielenkääntäjä
• kielenkääntäminen
• kielenmuotoinen
• kielennimi
• kielennäyte
• kielenopas
• kielenopetus
• kielenopiskelu
• kielenparsi
• kielenselkä
• kielensuunnittelu
• kielentarkastaja
• kielentarkastus
• kielentarkistaja
• kielentarkistus
• kielentuntemus
• kielentutkija
• kielentutkimus
• kielenulkoinen
• kielenvaihto
• kielenvastainen
• kielenviljely
• kieli solmussa
• kielialue
• kieliasu
• kielifilosofia
• kielifilosofinen
• kielifysiologia
• kielihistoria
• kielihäiriö
• kieli-identiteetti
• kieli-instituutti
• kielijänne
• kielikampela
• kielikello
• kielikeskus
• kieli-kitahermo
• kielikoe
• kielikohtainen
• kielikonsultointi
• kielikontakti
• kielikoodi
• kielikorva
• kielikoulu
• kielikukkanen
• kielikunta
• kielikurssi
• kielikuva
• kielikylpy
• kielikysymys
• kielilaboratorio
• kielilainsäädäntö
• kielilaki
• kielileike
• kielileikko
• kielilläpuhuja
• kielilläpuhuminen
• kieliluu
• kielimaantiede
• kielimakkara
• kielimalli
• kielimanifesti
• kielimato
• kielimies
• kielimuoto
• kielimuuri
• kielinero
• kieliniekka
• kielinäyte
• kieliohjelma
• kieliolot
• kieliopas
• kieliopinnot
• kieliopisto
• kielioppi
• kielipeli
• kieliperhe
• kielipesä
• kielipihdit
• kielipilli
• kielipoliisi
• kielipoliittinen
• kielipolitiikka
• kielipsykologia
• kielipuoli
• kielipää
• kieliraja
• kielirele
• kielireskripti
• kieliresurssi
• kielirisa
• kieliryhmä
• kielisaari
• kieliside
• kielisilta
• kielisoitin
• kielisosiologia
• kielistudio
• kielisukulainen
• kielisukulaisuus
• kielisuudelma
• kielisyöpä
• kielitaistelu
• kielitaito
• kielitaituri
• kielitaju
• kieliteknologi
• kieliteknologia
• kieliteknologinen
• kielitiede
• kielitieteilijä
• kielitoimisto
• kielitulehdus
• kielitunne
• kielitutkimus
• kielitutkinto
• kielitypologi
• kielitypologia
• kielitypologinen
• kielivalinta
• kielivaranto
• kieliversio
• kieliviila
• kielivirhe
• kielivoimistelu
• kieliyhteisö
• kieliympäristö
• kieliäänikerta
• kieliäänne
• kieltenopettaja
• kieltenopetus
• kieltenpidin
• kieltenvälinen
• kirjakieli
• kirkkokieli
• kissankieli
• kohdekieli
• koirankieli
• komentosarjakieli
• kominkielinen
• konekieli
• kontaktikieli
• kontinkieli
• koreankielinen
• korukieli
• kotikieli
• koululaiskieli
• kreolikieli
• kukkaiskieli
• kukkaskieli
• kulttuurikieli
• kuvakieli
• kuvauskieli
• kyselykieli
• kyökkikieli
• kärkeväkielinen
• käännöskieli
• käärmeenkieli
• lainanantajakieli
• lakikieli
• lapsenkieli
• lastenkieli
• liettuankielinen
• liikekieli
• liivinkielinen
• lipeväkielinen
• liukaskielinen
• loittokieli (“疏隔语言”)
• lukonkieli
• lähdekieli
• lähtökieli
• maailmankieli
• mainoskieli
• makrokieli
• mansinkielinen
• marshallinkielinen
• mayakieli
• merkintäkieli
• merkkikieli
• metakieli
• mielinkielin
• monenkielinen
• mongolikieli
• mordvalaiskieli
• morsekieli
• muinaiskieli
• muotokieli
• mustalaiskieli
• muunkielinen
• naapurikieli
• nykykieli
• ohjelmointikieli
• oikeuskieli
• omakielinen
• omankielinen
• opetuskieli
• palkeenkieli
• paperikieli
• parakieli
• permiläiskieli
• pianonkieli
• pidginkieli
• pikkukieli
• pitää kieli keskellä suuta (“注意某人的言词”)
• poronkieli
• puhdaskielinen
• puhekieli
• puhuntokieli
• puolankielinen
• puolikielinen
• pääkieli
• rakennuskieli (“ausbau language”)
• raumankielinen
• rinnakkaiskielisyys
• romaniankielinen
• romanikieli
• romaninkielinen
• runokieli
• ruokokieli
• ruskeakieli
• ruskeakielinen
• ruumiinkieli
• saamelaiskieli
• salakieli
• samojedikieli
• satakieli
• sekakieli
• selkokieli
• selväkieli
• selväkielinen
• serbiankielinen
• sivistyskieli
• sivunkuvauskieli
• somalinkielinen
• sorakieli
• sorakielinen
• sotilaskieli
• sukukieli
• sukulaiskieli
• swahilinkielinen
• symbolikieli
• syrjääninkielinen
• sävelkieli
• säädöskieli
• tadžikinkielinen
• tamilinkielinen
• tanskankielinen
• tataarinkielinen
• tekokieli
• teräväkielinen
• thaikieli
• tietokonekieli
• tiibetinkielinen
• tunguusikieli
• tytärkieli
• työkieli
• urheilukieli
• uzbekinkielinen
• vaa’ankieli
• valtakieli
• valtiokieli
• vatjankielinen
• vauvakieli
• venäjänkielinen
• vepsänkielinen
• viisikielinen
• viittomakieli
• virkakieli
• vironkielinen
• viulunkieli
• vogulinkielinen
• votjakinkielinen
• vähemmistökieli
• välikieli
• yhteisökieli
• yksikielinen
• yleiskieli
• äidinkieli
• äännekieli

 

派生语汇

• 克文语: kieli
• 梅安语: kieli

词源2

发音

• 国际音标^(帮助): /ˈkie̯li/, [ˈk̟ie̞̯li] (第三人称直陈语气)
• 国际音标^(帮助): /ˈkie̯liˣ/, [ˈk̟ie̞̯li(ʔ)] (祈使语气、直陈语气同否定)
• 韵部：-ieli
• 断字^(帮助)：kie‧li

动词

kieli

1. kieliä 的屈折：
   1. 第三人称单数过去时直陈式
   2. 现在时主动态直陈式conn
   3. 第二人称单数现在时命令式
   4. 第二人称单数现在时主动态命令式conn

异序词

• keili, leiki, liike

卡累利阿语

词源

来自原始芬兰语 *keeli，来自原始乌拉尔语 *käle。与芬兰语 kieli和爱沙尼亚语 keel同源。

发音

• 国际音标^(帮助): /ˈkie̯li/
• 断字：kie‧li

名词

kieli (属格 kielen，部分格 kieltä)

1. 舌头
2. 语言

来源

• P. Zaykov; L. Rugoyeva (1999年)，“kieli”，Карельско-Русский словарь (Северно-Карельские диалекты) [Karelian-Russian dictionary (North Karelian dialects)]，Petrozavodsk，ISBN 5-88170-020-1

克文语

词源

来自芬兰语 kieli，来自原始芬兰语 *keeli，来自原始乌拉尔语 *käle。

发音

• 国际音标^(帮助): /ˈkie̯li/

名词

kieli (属格 kielen，部分格 kieltä)

1. 舌头
2. 语言

来源

• Eira Söderholm (2017年) Kvensk grammatikk，Tromsø：Cappelen Damm Akademisk，ISBN 978-82-02-56965-5，第 293 页

利维卡累利阿语

词源

来自原始芬兰语 *keeli。与芬兰语 kieli和爱沙尼亚语 keel同源。

发音

• 国际音标^(帮助): /ˈkie̯li/
• 断字：kie‧li

名词

kieli (属格 kielen，部分格 kieldy)

1. 舌头
2. 语言
3. 钟锤

衍生词

(复合词)：

• karjalan kieli

 

来源

• Olga Žarinova (2012年) Pagizemmo Karjalakse [一起来说卡累利阿语]，圣彼得堡，ISBN 978-5-91997-073-6，第 10 页
• Tatjana Boiko (2019年) Suuri Karjal-Venʹalaine Sanakniigu (livvin murreh) [The Big Karelian-Russian dictionary (Livvi dialect)]，2nd版，ISBN 978-5-88170-342-4，第 105 页