kirju
愛沙尼亞語
编辑詞源
编辑來自原始芬蘭語 *kirjoi,來自*kirja。與芬蘭語 kirjo同源。
形容詞
编辑kirju (屬格 kirju,部分格 kirjut,比較級 kirjum,最高級 kõige kirjum)
變格
编辑kirju (ÕS type 1/ohutu, no gradation)的變格
單數 | 複數 | |
---|---|---|
主格 | kirju | kirjud |
賓格 | kirju | kirjud |
屬格 | kirju | kirjute |
部分格 | kirjut | kirjuid |
入格 | kirjusse | kirjutesse kirjuisse |
內格 | kirjus | kirjutes kirjuis |
出格 | kirjust | kirjutest kirjuist |
向格 | kirjule | kirjutele kirjuile |
所格 | kirjul | kirjutel kirjuil |
奪格 | kirjult | kirjutelt kirjuilt |
變格 | kirjuks | kirjuteks kirjuiks |
到格 | kirjuni | kirjuteni |
樣格 | kirjuna | kirjutena |
缺格 | kirjuta | kirjuteta |
共格 | kirjuga | kirjutega |
kirju (ÕS type 16/pere, no gradation)的變格
單數 | 複數 | |
---|---|---|
主格 | kirju | kirjud |
賓格 | kirju | kirjud |
屬格 | kirju | kirjude |
部分格 | kirjut | kirjusid |
入格 | kirju kirjusse |
kirjudesse |
內格 | kirjus | kirjudes |
出格 | kirjust | kirjudest |
向格 | kirjule | kirjudele |
所格 | kirjul | kirjudel |
奪格 | kirjult | kirjudelt |
變格 | kirjuks | kirjudeks |
到格 | kirjuni | kirjudeni |
樣格 | kirjuna | kirjudena |
缺格 | kirjuta | kirjudeta |
共格 | kirjuga | kirjudega |
利維卡累利阿語
编辑詞源
编辑來自原始芬蘭語 *kirja。與芬蘭語 kirja和愛沙尼亞語 kiri同族。
發音
编辑名詞
编辑變格
编辑衍生詞
编辑(複合詞):
來源
编辑- Tatjana Boiko (2019年) Suuri Karjal-Venʹalaine Sanakniigu (livvin murreh) [The Big Karelian-Russian dictionary (Livvi dialect)],2nd版,ISBN 978-5-88170-342-4,第 110 頁