kivi
捷克語
编辑詞源
编辑發音
编辑名詞
编辑kivi m 有生
拓展閱讀
编辑愛沙尼亞語
编辑詞源
编辑源自原始芬蘭語 *kivi ← 原始芬蘭-烏戈爾語 *kiwe。與芬蘭語 kivi, 匈牙利語 kő同源。
名詞
编辑kivi (屬格 kivi,部分格 kivi)
變格
编辑kivi (ÕS type 17e/kivi, no gradation)的變格
單數 | 複數 | |
---|---|---|
主格 | kivi | kivid |
賓格 | kivi | kivid |
屬格 | kivi | kivide |
部分格 | kivi | kive kivisid |
入格 | kivvi kivisse |
kividesse kivesse |
內格 | kivis | kivides kives |
出格 | kivist | kividest kivest |
向格 | kivile | kividele kivele |
所格 | kivil | kividel kivel |
奪格 | kivilt | kividelt kivelt |
變格 | kiviks | kivideks kiveks |
到格 | kivini | kivideni |
樣格 | kivina | kividena |
缺格 | kivita | kivideta |
共格 | kiviga | kividega |
派生詞
编辑參考資料
编辑- (大麻): 致幻毒品相關的愛沙尼亞語網頁 [1]
芬蘭語
编辑詞源
编辑源自原始芬蘭語 *kivi ← 原始芬蘭-烏戈爾語 *kiwe。
發音
编辑名詞
编辑kivi
- 石頭
- 石粒
- (露出地面,或岩體較小的)石塊
- 礫石
- 對礦石固體材料的統稱。
- (非正式) 暗礁
- 近義詞:kari
- jalokivi (“寶石”)之簡寫。
- Tässä kellossa on 17 kiveä. ― 這個鐘錶裝置裡鑲嵌著17塊寶石。
- Katso tuota kiveä hänen sormessaan! ― 看看她手指上那塊寶石戒指!
- 〈口〉(檯球) 母球,白球
- 近義詞:lyöntipallo
變格
编辑kivi 的屈折 (Kotus 類型 7/ovi,無元音變換) | |||
---|---|---|---|
主格 | kivi | kivet | |
屬格 | kiven | kivien | |
部分格 | kiveä | kiviä | |
入格 | kiveen | kiviin | |
單數 | 複數 | ||
主格 | kivi | kivet | |
賓格 | 主 | kivi | kivet |
屬 | kiven | ||
屬格 | kiven | kivien | |
部分格 | kiveä | kiviä | |
內格 | kivessä | kivissä | |
出格 | kivestä | kivistä | |
入格 | kiveen | kiviin | |
接格 | kivellä | kivillä | |
離格 | kiveltä | kiviltä | |
向格 | kivelle | kiville | |
樣格 | kivenä | kivinä | |
轉移格 | kiveksi | kiviksi | |
欠格 | kivettä | kivittä | |
手段格 | — | kivin | |
共格 | 請參閱下方的所有格形式。 |
派生詞
编辑複合詞
编辑- dolomiittikivi
- hammaskivi
- harmaakivi
- hautakivi
- hiekkakivi
- hiidenkivi
- hiomakivi
- hohkakivi
- jalokivi
- jauhinkivi
- kalkkikivi
- kansalliskivi
- kattilakivi
- katukivi
- kiilakivi
- kirsikankivi
- kiuaskivi
- kivenhakkaaja
- kivenheitto
- kivenhioja
- kivenjalostus
- kivenjärkäle
- kivenkolo
- kivenkova
- kivenlohkare
- kivenlouhinta
- kivenmukura
- kivenmurikka
- kivenmuru
- kivenmurunen
- kivenmöhkäle
- kivensiru
- kiviaine
- kiviaines
- kiviaita
- kiviarkku
- kiviastia
- kivibetoni
- kivierämaa
- kiviesine
- kivihakku
- kivihedelmä
- kivihiili
- kivihiomo
- kivijalka
- kivijalusta
- kivijata
- kivijärkäle
- kivikala
- kivikasa
- kivikasarmi
- kivikasvo
- kivikasvoinen
- kivikatu
- kivikausi
- kivikehä
- kivikirjoitus
- kivikirkko
- kivikirves
- kivikova
- kivikukka
- kivikunta
- kivikylä
- kivilaakeri
- kivilaatta
- kivilaituri
- kivilaji
- kivilattia
- kivilohkare
- kivilouhimo
- kivilouhos
- kivimineraali
- kivimuodostuma
- kivimurska
- kivimurskaamo
- kivimuuri
- kivimöhkäle
- kivinavetta
- kivinilkka
- kivipaasi
- kivipainanta
- kivipainate
- kivipaino
- kivipainokuva
- kivipalatsi
- kivipari
- kivipatsas
- kivipelto
- kiviperusta
- kiviperustus
- kiviperäinen
- kivipestä
- kivipesu
- kivitaide
- kivitalo
- kivitaltta
- kivitasku
- kivitatti
- kivitavara
- kiviteollisuus
- kiviteos
- kivitiede
- kivityö
- kivityökalu
- kivityöläinen
- kivivalli
- kivivati
- kiviveistos
- kiviveistämö
- kivivilla
- kiviyrtti
- koetinkivi
- kompastuskivi
- korukivi
- kruununjalokivi
- kulmakivi
- kuukivi
- käräjäkivi
- käsikivi
- laakakivi
- laakerikivi
- laapiskivi
- laavakivi
- lipeäkivi
- louhoskivi
- luonnonkivi
- luumunkivi
- maakuntakivi
- magmakivi
- marmorikivi
- merkelikivi
- mukulakivi
- munuaiskivi
- muurauskivi
- muurikivi
- myllynkivi
- noppakivi
- nuolukivi
- nupukivi
- nurkkakivi
- palavakivi
- persikankivi
- peruskivi
- piikivi
- pikkukivi
- pimpsikivi
- polttokivi
- porraskivi
- puolijalokivi
- raakakivi
- rajakivi
- rakennuskivi
- rakkokivi
- rantakivi
- rapakivi
- ravunkivi
- reunuskivi
- riimukivi
- riippakivi
- ruusukivi
- saippuakivi
- sappikivi
- savikivi
- sedimenttikivi
- sepelikivi
- smirgelikivi
- suolakivi
- tahkokivi
- tasapainokivi
- tiilikivi
- tiiliskivi
- tippukivi
- tulikivi
- uhrikivi
- verikivi
- vesikivi
- vierinkivi
- vuolukivi
使用注意
编辑露出地上的大塊岩體叫做kallio;屬於基岩一部分的岩體叫做kallio。
參考資料
编辑
匈牙利語
编辑發音
编辑詞源1
编辑名詞
编辑kivi (複數 kivik)
變格
编辑變格 (詞幹:長/高元音,元音和諧律:前不圓唇) | ||
---|---|---|
單數 | 複數 | |
主格 | kivi | kivik |
賓格 | kivit | kiviket |
與格 | kivinek | kiviknek |
工具格 | kivivel | kivikkel |
因果格 | kiviért | kivikért |
轉移格 | kivivé | kivikké |
到格 | kiviig | kivikig |
樣格-形式 | kiviként | kivikként |
樣格-情態 | — | — |
內格 | kiviben | kivikben |
頂格 | kivin | kiviken |
接格 | kivinél | kiviknél |
入格 | kivibe | kivikbe |
上下格 | kivire | kivikre |
向格 | kivihez | kivikhez |
出格 | kiviből | kivikből |
上格 | kiviről | kivikről |
奪格 | kivitől | kiviktől |
派生詞
编辑複合詞
詞源2
编辑kíváncsi (“好奇的”) + -i (指小詞後綴)。
形容詞
编辑kivi (無比較級)
變格
编辑變格 (詞幹:長/高元音,元音和諧律:前不圓唇) | ||
---|---|---|
單數 | 複數 | |
主格 | kivi | kivik |
賓格 | kivit | kiviket |
與格 | kivinek | kiviknek |
工具格 | kivivel | kivikkel |
因果格 | kiviért | kivikért |
轉移格 | kivivé | kivikké |
到格 | kiviig | kivikig |
樣格-形式 | kiviként | kivikként |
樣格-情態 | — | — |
內格 | kiviben | kivikben |
頂格 | kivin | kiviken |
接格 | kivinél | kiviknél |
入格 | kivibe | kivikbe |
上下格 | kivire | kivikre |
向格 | kivihez | kivikhez |
出格 | kiviből | kivikből |
上格 | kiviről | kivikről |
奪格 | kivitől | kiviktől |
英格里亞語
编辑詞源
编辑源自原始芬蘭語 *kivi ← 原始芬蘭-烏戈爾語 *kiwe。與芬蘭語 kivi、愛沙尼亞語 kivi等同源。
發音
编辑名詞
编辑參考資料
编辑- Vitalij Chernyavskij (2005年) Ižoran keel (Ittseopastaja)[2]
卡累利阿語
编辑詞源
编辑源自原始芬蘭語 *kivi ← 原始芬蘭-烏戈爾語 *kiwe。與芬蘭語 kivi, 匈牙利語 kő同源。
名詞
编辑拉脫維亞語
编辑詞源
编辑發音
编辑名詞
编辑kivi m (無屈折名詞)
- 幾維鳥
- kivi dzimta ― 無翼鳥科
- kivi ir putni, kas dzīvo tikai Jaunzēlandē ― 幾維鳥是一種只生活在新西蘭的鳥
- 奇異果,獼猴桃
- kivi ir subtropu auglis ar brūnu, pūkainu mizu un zaļu mīkstumu ― 奇異果是一種亞熱帶水果,皮棕色而多毛,果肉呈綠色
- kivi pēc formas atgādina olu ― 奇異果的形狀像一顆蛋
參見
编辑盧迪茨語
编辑詞源
编辑名詞
编辑kivi
書面挪威語
编辑詞源
编辑名詞
编辑kivi m (定單數 kivien,不定複數 kivier,定複數 kiviene)
參見
编辑- kiwi (“奇異果,獼猴桃”)
參考資料
编辑- “kivi”在 书面挪威语词典中的解释。
新挪威語
编辑詞源
编辑名詞
编辑kivi m (定單數 kivien,不定複數 kiviar,定複數 kiviane)
參見
编辑- kiwi (“奇異果,獼猴桃”)
參考資料
编辑- “kivi”在 新挪威语词典中的解释。
塞爾維亞-克羅地亞語
编辑詞源
编辑名詞
编辑kȋvi m (西里爾字母拼寫 ки̑ви)
變格
编辑本詞條需要添加變格表模板。
斯洛文尼亞語
编辑名詞
编辑kivi m 無生
變格
编辑陽性inan.,硬音o-詞幹 | |||
---|---|---|---|
主格單數 | kivi | ||
屬格單數 | kivia | ||
單數 | 雙數 | 複數 | |
主格 | kivi | kivia | kivii |
賓格 | kivi | kivia | kivie |
屬格 | kivia | kiviov | kiviov |
與格 | kiviu | kivioma | kiviom |
方位格 | kiviu | kiviih | kiviih |
工具格 | kiviom | kivioma | kivii |
土耳其語
编辑詞源
编辑名詞
编辑維普斯語
编辑詞源
编辑源自原始芬蘭語 *kivi ← 原始芬蘭-烏戈爾語 *kiwe。
名詞
编辑kivi
變格
编辑kivi (inflection type 3/kivi)的變格 | |||
---|---|---|---|
主格單數 | kivi | ||
屬格單數 | kiven | ||
部分格單數 | kived | ||
部分格複數 | kivid | ||
單數 | 複數 | ||
主格 | kivi | kived | |
賓格 | kiven | kived | |
屬格 | kiven | kividen | |
部分格 | kived | kivid | |
樣格-手段格 | kiven | kivin | |
轉換格 | kiveks | kivikš | |
內格 | kives | kiviš | |
出格 | kivespäi | kivišpäi | |
入格 | kivehe | kivihe | |
接格 | kivel | kivil | |
奪格 | kivelpäi | kivilpäi | |
向格 | kivele | kivile | |
欠格 | kiveta | kivita | |
共格 | kivenke | kividenke | |
延展格 | kivedme | kividme | |
approximative I | kivenno | kividenno | |
approximative II | kivennoks | kividennoks | |
始格 | kivennopäi | kividennopäi | |
terminative I | kivehesai | kivihesai | |
terminative II | kivelesai | kivilesai | |
terminative III | kivessai | — | |
additive I | kivehepäi | kivihepäi | |
additive II | kivelepäi | kivilepäi |
派生詞
编辑參考資料
编辑- Zajceva, N. G.; Mullonen, M. I. (2007年),“камень”,Uz’ venä-vepsläine vajehnik / Novyj russko-vepsskij slovarʹ [New Russian–Veps Dictionary],Petrozavodsk:Periodika
佛羅語
编辑詞源
编辑源自原始芬蘭語 *kivi ← 原始芬蘭-烏戈爾語 *kiwe。
名詞
编辑kivi (屬格 kivi,部分格 kivvi)
變格
编辑本名詞需要添加變格表模板。
排灣語
编辑專有名詞
编辑kivi
使用說明
编辑排灣族的人名構成為「個人名 + 家名」或「家名 + 個人名」。排灣族社會裡,每個家屋都有一個專屬家名,凡出生在該屋子的子女,其己名都會聯其家名且終身保有,不因出嫁或出贅而喪失,但通常只有長嗣才能繼承家名。
參考資料
编辑- 2014, 政大原住民族研究中心, 原住民族人名譜[3], 原住民族委員會