nenä

參見：nena

芬蘭語

詞源

源自原始芬蘭語 *nenä。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈnenæ/, [ˈne̞næ]
• 韻部：-enæ
• 斷字^(幫助)：ne‧nä

名詞

nenä

1. 〈解〉 人鼻
2. 鼻周皮膚
3. 端

   niemen nenä ― 半島的尖端

變格

nenä 的屈折 (Kotus 類型 10/koira，無元音變換)
主格		nenä	nenät
屬格		nenän	nenien
部分格		nenää	neniä
入格		nenään	neniin
		單數	複數
主格		nenä	nenät
賓格	主	nenä	nenät
	屬	nenän
屬格		nenän	nenien nenäin 罕用
部分格		nenää	neniä
內格		nenässä	nenissä
出格		nenästä	nenistä
入格		nenään	neniin
接格		nenällä	nenillä
離格		nenältä	neniltä
向格		nenälle	nenille
樣格		nenänä	neninä
轉移格		nenäksi	neniksi
欠格		nenättä	nenittä
手段格		—	nenin
共格		請參閱下方的所有格形式。

nenä 的所有格形式 (Kotus 類型 10/koira，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 nenäni nenäni 賓格 主 nenäni nenäni 屬 nenäni 屬格 nenäni nenieni nenäini 罕用 部分格 nenääni neniäni 內格 nenässäni nenissäni 出格 nenästäni nenistäni 入格 nenääni neniini 接格 nenälläni nenilläni 離格 nenältäni neniltäni 向格 nenälleni nenilleni 樣格 nenänäni neninäni 轉移格 nenäkseni nenikseni 欠格 nenättäni nenittäni 手段格 — — 共格 — nenineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 nenäsi nenäsi 賓格 主 nenäsi nenäsi 屬 nenäsi 屬格 nenäsi neniesi nenäisi 罕用 部分格 nenääsi neniäsi 內格 nenässäsi nenissäsi 出格 nenästäsi nenistäsi 入格 nenääsi neniisi 接格 nenälläsi nenilläsi 離格 nenältäsi neniltäsi 向格 nenällesi nenillesi 樣格 nenänäsi neninäsi 轉移格 nenäksesi neniksesi 欠格 nenättäsi nenittäsi 手段格 — — 共格 — neninesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 nenämme nenämme 賓格 主 nenämme nenämme 屬 nenämme 屬格 nenämme neniemme nenäimme 罕用 部分格 nenäämme neniämme 內格 nenässämme nenissämme 出格 nenästämme nenistämme 入格 nenäämme neniimme 接格 nenällämme nenillämme 離格 nenältämme neniltämme 向格 nenällemme nenillemme 樣格 nenänämme neninämme 轉移格 nenäksemme neniksemme 欠格 nenättämme nenittämme 手段格 — — 共格 — neninemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 nenänne nenänne 賓格 主 nenänne nenänne 屬 nenänne 屬格 nenänne nenienne nenäinne 罕用 部分格 nenäänne neniänne 內格 nenässänne nenissänne 出格 nenästänne nenistänne 入格 nenäänne neniinne 接格 nenällänne nenillänne 離格 nenältänne neniltänne 向格 nenällenne nenillenne 樣格 nenänänne neninänne 轉移格 nenäksenne neniksenne 欠格 nenättänne nenittänne 手段格 — — 共格 — neninenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 nenänsä nenänsä 賓格 主 nenänsä nenänsä 屬 nenänsä 屬格 nenänsä neniensä nenäinsä 罕用 部分格 nenäänsä neniään neniänsä 內格 nenässään nenässänsä nenissään nenissänsä 出格 nenästään nenästänsä nenistään nenistänsä 入格 nenäänsä neniinsä 接格 nenällään nenällänsä nenillään nenillänsä 離格 nenältään nenältänsä neniltään neniltänsä 向格 nenälleen nenällensä nenilleen nenillensä 樣格 nenänään nenänänsä neninään neninänsä 轉移格 nenäkseen nenäksensä nenikseen neniksensä 欠格 nenättään nenättänsä nenittään nenittänsä 手段格 — — 共格 — nenineen neninensä

近義詞

• (口語、人鼻) klyyvari, nenu, nokka
• (狗的鼻周皮膚)： kirsu
• (端)： pää, kärki, nokka

派生詞

• kaivaa nenäänsä
• nenäkkäin
• nenäkäs

複合詞

• aatelisnenä
• etunenä
• irtonenä
• kippuranenä
• kotkannenä
• kyömynenä
• lättänenä
• nenäapina
• nenähengitys
• nenäkarva
• nenäkoru
• nenäkuorikko
• nenäkäytävä
• nenäliina
• nenäluu
• nenänalusta
• nenänielu

• nenänjuuri
• nenännipukka
• nenänpää
• nenänreikä
• nenänselkä
• nenäntyvi
• nenänvalkaisu
• nenänvarsi
• nenänvieri
• nenäontelo
• nenäpolyyppi
• nenäpäivä
• nenärengas
• nenärusto
• nenäsumute
• nenäsuuäänne

• nenätauti
• nenäverenvuoto
• nenävokaali
• nenäväylä
• nenä-äänne
• niemennenä
• nirppanenä
• nuhanenä
• nykerönenä
• perunanenä
• pystynenä
• räkänenä
• satulanenä
• tekonenä
• töpselinenä
• uutisnenä

參見

• kuono, kärsä, turpa (動物的口鼻)

異序詞

• ennä, näen

英格里亞語

Nenä (1).

Nenä (2).

詞源

源自原始芬蘭語 *nenä。與愛沙尼亞語 nina、芬蘭語 nenä等同源。

發音

• (下勞卡) 國際音標^(幫助): /ˈnenæ/, [ˈne̞næ]
• (索伊科拉) 國際音標^(幫助): /ˈnenæ/, [ˈne̞næ]
• 斷字：ne‧nä

名詞

nenä (屬格 nenän，部分格 nennää)

1. 鼻
2. 端

變格

nenä 的變格
	單數	複數
主格	nenä	nenät
屬格	nenän	nenniin
部分格	nennää	nenniiä
入格	nennää	nennii
內格	nenääz	neniiz
出格	nenäst	nenist
向格	nenälle	nenille
所格	nenääl	neniil
奪格	nenält	nenilt
變格	nenäks	neniks
樣格	nennään	nenniin

參考資料

• Vitalij Chernyavskij (2005年) Ižoran keel (Ittseopastaja)‎^[1]，第 29 頁

沃特語

詞源

源自原始芬蘭語 *nenä。

名詞

nenä (屬格 nenää，部分格 [please provide])

1. 鼻
2. （動物的）口鼻部

變格

本名詞需要添加變格表模板。

參考資料

• "nenä" in Vadja keele sõnaraamat