芬蘭語

编辑

詞源

编辑

繼承原始芬蘭語 *niini(對比維普斯語 nin'),繼承原始芬蘭-彼爾姆語 *ńijne(對比茲梁科米語 нин (ńin))。

發音

编辑

名詞

编辑

niini

  1. 韌皮
  2. (棄用) niinipuu之簡寫

變格

编辑
niini屈折 (Kotus 類型 26/pieni,無元音變換)
主格 niini niinet
屬格 niinen niinten
niinien
部分格 niintä niiniä
入格 niineen niiniin
單數 複數
主格 niini niinet
賓格 niini niinet
niinen
屬格 niinen niinten
niinien
部分格 niintä niiniä
內格 niinessä niinissä
出格 niinestä niinistä
入格 niineen niiniin
接格 niinellä niinillä
離格 niineltä niiniltä
向格 niinelle niinille
樣格 niinenä niininä
轉移格 niineksi niiniksi
欠格 niinettä niinittä
手段格 niinin
共格 請參閱下方的所有格形式。
niini所有格形式 (Kotus 類型 26/pieni,無元音變換)
第一人稱單數所有者
單數 複數
主格 niineni niineni
賓格 niineni niineni
niineni
屬格 niineni niinteni
niinieni
部分格 niintäni niiniäni
內格 niinessäni niinissäni
出格 niinestäni niinistäni
入格 niineeni niiniini
接格 niinelläni niinilläni
離格 niineltäni niiniltäni
向格 niinelleni niinilleni
樣格 niinenäni niininäni
轉移格 niinekseni niinikseni
欠格 niinettäni niinittäni
手段格
共格 niinineni
第二人稱單數所有者
單數 複數
主格 niinesi niinesi
賓格 niinesi niinesi
niinesi
屬格 niinesi niintesi
niiniesi
部分格 niintäsi niiniäsi
內格 niinessäsi niinissäsi
出格 niinestäsi niinistäsi
入格 niineesi niiniisi
接格 niinelläsi niinilläsi
離格 niineltäsi niiniltäsi
向格 niinellesi niinillesi
樣格 niinenäsi niininäsi
轉移格 niineksesi niiniksesi
欠格 niinettäsi niinittäsi
手段格
共格 niininesi
第一人稱複數所有者
單數 複數
主格 niinemme niinemme
賓格 niinemme niinemme
niinemme
屬格 niinemme niintemme
niiniemme
部分格 niintämme niiniämme
內格 niinessämme niinissämme
出格 niinestämme niinistämme
入格 niineemme niiniimme
接格 niinellämme niinillämme
離格 niineltämme niiniltämme
向格 niinellemme niinillemme
樣格 niinenämme niininämme
轉移格 niineksemme niiniksemme
欠格 niinettämme niinittämme
手段格
共格 niininemme
第二人稱複數所有者
單數 複數
主格 niinenne niinenne
賓格 niinenne niinenne
niinenne
屬格 niinenne niintenne
niinienne
部分格 niintänne niiniänne
內格 niinessänne niinissänne
出格 niinestänne niinistänne
入格 niineenne niiniinne
接格 niinellänne niinillänne
離格 niineltänne niiniltänne
向格 niinellenne niinillenne
樣格 niinenänne niininänne
轉移格 niineksenne niiniksenne
欠格 niinettänne niinittänne
手段格
共格 niininenne
第三人稱所有者
單數 複數
主格 niinensä niinensä
賓格 niinensä niinensä
niinensä
屬格 niinensä niintensä
niiniensä
部分格 niintään
niintänsä
niiniään
niiniänsä
內格 niinessään
niinessänsä
niinissään
niinissänsä
出格 niinestään
niinestänsä
niinistään
niinistänsä
入格 niineensä niiniinsä
接格 niinellään
niinellänsä
niinillään
niinillänsä
離格 niineltään
niineltänsä
niiniltään
niiniltänsä
向格 niinelleen
niinellensä
niinilleen
niinillensä
樣格 niinenään
niinenänsä
niininään
niininänsä
轉移格 niinekseen
niineksensä
niinikseen
niiniksensä
欠格 niinettään
niinettänsä
niinittään
niinittänsä
手段格
共格 niinineen
niininensä

英格里亞語

编辑
 
Niini.

詞源

编辑

繼承原始芬蘭語 *niini。同源詞包括芬蘭語 niini愛沙尼亞語 niin

發音

编辑

名詞

编辑

niini

  1. 菩提樹
  2. 菩提木

變格

编辑
niini 的變格 (類別5/lehti,無層級變化)
單數 複數
主格 niini niinet
屬格 niinen niiniinniinilöin
部分格 niiniä niinijäniinilöjä
入格 niinee niiniiniinilöihe
內格 niinees niiniisniinilöis
出格 niinest niinistniinilöist
向格 niinelle niinilleniinilöille
所格 niineel niiniilniinilöil
奪格 niinelt niiniltniinilöilt
轉移格 niineks niiniksniinilöiks
樣格 niinennäniineen niininnäniinilöinnäniiniinniinilöiheen
轉變格1) niinent niinintniinilöint
1) 棄用
*) 賓格所對應的 屬格 (sg) 或 主格 (pl)
**) 共格通過在屬格後加上後綴 -ka?-kä?組成。

派生詞彙

编辑

參考資料

编辑
  • Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja,Helsinki:Suomalais-Ugrilainen Seura,第 342 頁

沃特語

编辑

詞源

编辑

繼承原始芬蘭語 *niini

發音

编辑

名詞

编辑

niini

  1. 菩提樹
  2. 韌皮

屈折

编辑

Template:Vot-decl/tuli

參考資料

编辑
  • "niini" in Vadja keele sõnaraamat