niini

芬蘭語

詞源

繼承自原始芬蘭語 *niini（對比維普斯語 nin'），繼承自原始芬蘭-彼爾姆語 *ńijne（對比茲梁科米語 нин (ńin)）。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈniːni/, [ˈniːni]
• 韻部：-iːni
• 斷字^(幫助)：nii‧ni

名詞

niini

1. 韌皮
2. (棄用) niinipuu之簡寫。

變格

niini 的屈折 (Kotus 類型 26/pieni，無元音變換)
主格		niini	niinet
屬格		niinen	niinten niinien
部分格		niintä	niiniä
入格		niineen	niiniin
		單數	複數
主格		niini	niinet
賓格	主	niini	niinet
	屬	niinen
屬格		niinen	niinten niinien
部分格		niintä	niiniä
內格		niinessä	niinissä
出格		niinestä	niinistä
入格		niineen	niiniin
接格		niinellä	niinillä
離格		niineltä	niiniltä
向格		niinelle	niinille
樣格		niinenä	niininä
轉移格		niineksi	niiniksi
欠格		niinettä	niinittä
手段格		—	niinin
共格		請參閱下方的所有格形式。

niini 的所有格形式 (Kotus 類型 26/pieni，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 niineni niineni 賓格 主 niineni niineni 屬 niineni 屬格 niineni niinteni niinieni 部分格 niintäni niiniäni 內格 niinessäni niinissäni 出格 niinestäni niinistäni 入格 niineeni niiniini 接格 niinelläni niinilläni 離格 niineltäni niiniltäni 向格 niinelleni niinilleni 樣格 niinenäni niininäni 轉移格 niinekseni niinikseni 欠格 niinettäni niinittäni 手段格 — — 共格 — niinineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 niinesi niinesi 賓格 主 niinesi niinesi 屬 niinesi 屬格 niinesi niintesi niiniesi 部分格 niintäsi niiniäsi 內格 niinessäsi niinissäsi 出格 niinestäsi niinistäsi 入格 niineesi niiniisi 接格 niinelläsi niinilläsi 離格 niineltäsi niiniltäsi 向格 niinellesi niinillesi 樣格 niinenäsi niininäsi 轉移格 niineksesi niiniksesi 欠格 niinettäsi niinittäsi 手段格 — — 共格 — niininesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 niinemme niinemme 賓格 主 niinemme niinemme 屬 niinemme 屬格 niinemme niintemme niiniemme 部分格 niintämme niiniämme 內格 niinessämme niinissämme 出格 niinestämme niinistämme 入格 niineemme niiniimme 接格 niinellämme niinillämme 離格 niineltämme niiniltämme 向格 niinellemme niinillemme 樣格 niinenämme niininämme 轉移格 niineksemme niiniksemme 欠格 niinettämme niinittämme 手段格 — — 共格 — niininemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 niinenne niinenne 賓格 主 niinenne niinenne 屬 niinenne 屬格 niinenne niintenne niinienne 部分格 niintänne niiniänne 內格 niinessänne niinissänne 出格 niinestänne niinistänne 入格 niineenne niiniinne 接格 niinellänne niinillänne 離格 niineltänne niiniltänne 向格 niinellenne niinillenne 樣格 niinenänne niininänne 轉移格 niineksenne niiniksenne 欠格 niinettänne niinittänne 手段格 — — 共格 — niininenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 niinensä niinensä 賓格 主 niinensä niinensä 屬 niinensä 屬格 niinensä niintensä niiniensä 部分格 niintään niintänsä niiniään niiniänsä 內格 niinessään niinessänsä niinissään niinissänsä 出格 niinestään niinestänsä niinistään niinistänsä 入格 niineensä niiniinsä 接格 niinellään niinellänsä niinillään niinillänsä 離格 niineltään niineltänsä niiniltään niiniltänsä 向格 niinelleen niinellensä niinilleen niinillensä 樣格 niinenään niinenänsä niininään niininänsä 轉移格 niinekseen niineksensä niinikseen niiniksensä 欠格 niinettään niinettänsä niinittään niinittänsä 手段格 — — 共格 — niinineen niininensä

英格里亞語

Niini.

詞源

繼承自原始芬蘭語 *niini。同源詞包括芬蘭語 niini、愛沙尼亞語 niin。

發音

• (下勞卡) 國際音標^(幫助): /ˈniːni/, [ˈniːnʲ]
• (索伊科拉) 國際音標^(幫助): /ˈniːni/, [ˈniːni]
• 斷字：nii‧ni
• 同音詞：niin

名詞

niini

1. 菩提樹
2. 菩提木

變格

niini 的變格 (類別5/lehti，無層級變化)
	單數	複數
主格	niini	niinet
屬格	niinen	niiniin，niinilöin
部分格	niiniä	niinijä，niinilöjä
入格	niinee	niinii，niinilöihe
內格	niinees	niiniis，niinilöis
出格	niinest	niinist，niinilöist
向格	niinelle	niinille，niinilöille
所格	niineel	niiniil，niinilöil
奪格	niinelt	niinilt，niinilöilt
轉移格	niineks	niiniks，niinilöiks
樣格	niinennä，niineen	niininnä，niinilöinnä，niiniin，niinilöiheen
轉變格1)	niinent	niinint，niinilöint
1) 棄用 *) 賓格所對應的 屬格 (sg) 或 主格 (pl) **) 共格通過在屬格後加上後綴 -ka? 或 -kä?組成。

派生詞彙

• niinipuu

 

參考資料

• Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja，Helsinki：Suomalais-Ugrilainen Seura，第 342 頁

沃特語

詞源

繼承自原始芬蘭語 *niini。

發音

• (Luutsa, Liivtšülä) 國際音標^(幫助): /ˈniːni/, [ˈnʲiːnʲi]
• 韻部：-iːni
• 斷字：nii‧ni

名詞

niini

1. 菩提樹
2. 韌皮

參考資料

• "niini" in Vadja keele sõnaraamat