säkä

參見：saka、Saka、Sáka、sāka、šaka、şaka 和 šaką

芬蘭語

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈsækæ/, [ˈs̠æk̟æ]
• 韻部：-ækæ
• 斷字^(幫助)：sä‧kä

詞源1

繼承自原始芬蘭語 *säkä。和卡累利阿語 säkä、盧迪茨語 šägä、 維普斯語 sägu 相關。

名詞

säkä

1. 馬肩胛骨間隆起的部分

變格

säkä 的屈折 (Kotus 類型 10*D/koira，k-∅元音變換)
主格		säkä	säät
屬格		sään	säkien
部分格		säkää	säkiä
入格		säkään	säkiin
		單數	複數
主格		säkä	säät
賓格	主	säkä	säät
	屬	sään
屬格		sään	säkien säkäin 罕用
部分格		säkää	säkiä
內格		säässä	säissä
出格		säästä	säistä
入格		säkään	säkiin
接格		säällä	säillä
離格		säältä	säiltä
向格		säälle	säille
樣格		säkänä	säkinä
轉移格		sääksi	säiksi
欠格		säättä	säittä
手段格		—	säin
共格		請參閱下方的所有格形式。

säkä 的所有格形式 (Kotus 類型 10*D/koira，k-∅元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 säkäni säkäni 賓格 主 säkäni säkäni 屬 säkäni 屬格 säkäni säkieni säkäini 罕用 部分格 säkääni säkiäni 內格 säässäni säissäni 出格 säästäni säistäni 入格 säkääni säkiini 接格 säälläni säilläni 離格 säältäni säiltäni 向格 säälleni säilleni 樣格 säkänäni säkinäni 轉移格 sääkseni säikseni 欠格 säättäni säittäni 手段格 — — 共格 — säkineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 säkäsi säkäsi 賓格 主 säkäsi säkäsi 屬 säkäsi 屬格 säkäsi säkiesi säkäisi 罕用 部分格 säkääsi säkiäsi 內格 säässäsi säissäsi 出格 säästäsi säistäsi 入格 säkääsi säkiisi 接格 säälläsi säilläsi 離格 säältäsi säiltäsi 向格 säällesi säillesi 樣格 säkänäsi säkinäsi 轉移格 sääksesi säiksesi 欠格 säättäsi säittäsi 手段格 — — 共格 — säkinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 säkämme säkämme 賓格 主 säkämme säkämme 屬 säkämme 屬格 säkämme säkiemme säkäimme 罕用 部分格 säkäämme säkiämme 內格 säässämme säissämme 出格 säästämme säistämme 入格 säkäämme säkiimme 接格 säällämme säillämme 離格 säältämme säiltämme 向格 säällemme säillemme 樣格 säkänämme säkinämme 轉移格 sääksemme säiksemme 欠格 säättämme säittämme 手段格 — — 共格 — säkinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 säkänne säkänne 賓格 主 säkänne säkänne 屬 säkänne 屬格 säkänne säkienne säkäinne 罕用 部分格 säkäänne säkiänne 內格 säässänne säissänne 出格 säästänne säistänne 入格 säkäänne säkiinne 接格 säällänne säillänne 離格 säältänne säiltänne 向格 säällenne säillenne 樣格 säkänänne säkinänne 轉移格 sääksenne säiksenne 欠格 säättänne säittänne 手段格 — — 共格 — säkinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 säkänsä säkänsä 賓格 主 säkänsä säkänsä 屬 säkänsä 屬格 säkänsä säkiensä säkäinsä 罕用 部分格 säkäänsä säkiään säkiänsä 內格 säässään säässänsä säissään säissänsä 出格 säästään säästänsä säistään säistänsä 入格 säkäänsä säkiinsä 接格 säällään säällänsä säillään säillänsä 離格 säältään säältänsä säiltään säiltänsä 向格 säälleen säällensä säilleen säillensä 樣格 säkänään säkänänsä säkinään säkinänsä 轉移格 sääkseen sääksensä säikseen säiksensä 欠格 säättään säättänsä säittään säittänsä 手段格 — — 共格 — säkineen säkinensä

複合詞

• säkäaukoma
• säkäavanne
• säkäies
• säkäkorkeus
• säkämaali
• säkäpahka

延伸閱讀

• "1. säkä" 在《當代芬蘭語辭典》（Kielitoimiston sanakirja）中的解釋

詞源2

可能借自俄語 сча́стье (sčástʹje)。

名詞

säkä (口語)

1. 運氣

   Huono säkä!

   運氣真背！

變格

säkä 的屈折 (Kotus 類型 10/koira，無元音變換)
主格		säkä	säkät
屬格		säkän	säkien
部分格		säkää	säkiä
入格		säkään	säkiin
		單數	複數
主格		säkä	säkät
賓格	主	säkä	säkät
	屬	säkän
屬格		säkän	säkien säkäin 罕用
部分格		säkää	säkiä
內格		säkässä	säkissä
出格		säkästä	säkistä
入格		säkään	säkiin
接格		säkällä	säkillä
離格		säkältä	säkiltä
向格		säkälle	säkille
樣格		säkänä	säkinä
轉移格		säkäksi	säkiksi
欠格		säkättä	säkittä
手段格		—	säkin
共格		請參閱下方的所有格形式。

säkä 的所有格形式 (Kotus 類型 10/koira，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 säkäni säkäni 賓格 主 säkäni säkäni 屬 säkäni 屬格 säkäni säkieni säkäini 罕用 部分格 säkääni säkiäni 內格 säkässäni säkissäni 出格 säkästäni säkistäni 入格 säkääni säkiini 接格 säkälläni säkilläni 離格 säkältäni säkiltäni 向格 säkälleni säkilleni 樣格 säkänäni säkinäni 轉移格 säkäkseni säkikseni 欠格 säkättäni säkittäni 手段格 — — 共格 — säkineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 säkäsi säkäsi 賓格 主 säkäsi säkäsi 屬 säkäsi 屬格 säkäsi säkiesi säkäisi 罕用 部分格 säkääsi säkiäsi 內格 säkässäsi säkissäsi 出格 säkästäsi säkistäsi 入格 säkääsi säkiisi 接格 säkälläsi säkilläsi 離格 säkältäsi säkiltäsi 向格 säkällesi säkillesi 樣格 säkänäsi säkinäsi 轉移格 säkäksesi säkiksesi 欠格 säkättäsi säkittäsi 手段格 — — 共格 — säkinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 säkämme säkämme 賓格 主 säkämme säkämme 屬 säkämme 屬格 säkämme säkiemme säkäimme 罕用 部分格 säkäämme säkiämme 內格 säkässämme säkissämme 出格 säkästämme säkistämme 入格 säkäämme säkiimme 接格 säkällämme säkillämme 離格 säkältämme säkiltämme 向格 säkällemme säkillemme 樣格 säkänämme säkinämme 轉移格 säkäksemme säkiksemme 欠格 säkättämme säkittämme 手段格 — — 共格 — säkinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 säkänne säkänne 賓格 主 säkänne säkänne 屬 säkänne 屬格 säkänne säkienne säkäinne 罕用 部分格 säkäänne säkiänne 內格 säkässänne säkissänne 出格 säkästänne säkistänne 入格 säkäänne säkiinne 接格 säkällänne säkillänne 離格 säkältänne säkiltänne 向格 säkällenne säkillenne 樣格 säkänänne säkinänne 轉移格 säkäksenne säkiksenne 欠格 säkättänne säkittänne 手段格 — — 共格 — säkinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 säkänsä säkänsä 賓格 主 säkänsä säkänsä 屬 säkänsä 屬格 säkänsä säkiensä säkäinsä 罕用 部分格 säkäänsä säkiään säkiänsä 內格 säkässään säkässänsä säkissään säkissänsä 出格 säkästään säkästänsä säkistään säkistänsä 入格 säkäänsä säkiinsä 接格 säkällään säkällänsä säkillään säkillänsä 離格 säkältään säkältänsä säkiltään säkiltänsä 向格 säkälleen säkällensä säkilleen säkillensä 樣格 säkänään säkänänsä säkinään säkinänsä 轉移格 säkäkseen säkäksensä säkikseen säkiksensä 欠格 säkättään säkättänsä säkittään säkittänsä 手段格 — — 共格 — säkineen säkinensä

其他形式

• tsäkä, tsägä, tšäkä, tšägä

近義詞

• onni (標準)
• munkki、mäihä、tuuri (口語)

延伸閱讀

• "2. säkä" 在《當代芬蘭語辭典》（Kielitoimiston sanakirja）中的解釋

異序詞

• äksä