芬蘭語

编辑

發音

编辑

詞源1

编辑

繼承原始芬蘭語 *sooni繼承原始烏拉爾語 *sëne。同源詞包括愛沙尼亞語 soon埃爾齊亞語 сан (san)曼西語組匈牙利語 ín (肌腱)

名詞

编辑

suoni

  1. (植物學) 葉脈
  2. (解剖學) verisuoni (血管)之簡寫
  3. (解剖學古舊) 肌腱;現在仍用於動詞短語 vetää suonta (抽筋)
  4. 礦脈 通常用於複合詞中,以該處能發現的金屬作為修飾詞
    kuparisuoni礦脈
變格
编辑
suoni屈折 (Kotus 類型 26/pieni,無元音變換)
主格 suoni suonet
屬格 suonen suonten
suonien
部分格 suonta suonia
入格 suoneen suoniin
單數 複數
主格 suoni suonet
賓格 suoni suonet
suonen
屬格 suonen suonten
suonien
部分格 suonta suonia
內格 suonessa suonissa
出格 suonesta suonista
入格 suoneen suoniin
接格 suonella suonilla
離格 suonelta suonilta
向格 suonelle suonille
樣格 suonena suonina
轉移格 suoneksi suoniksi
欠格 suonetta suonitta
手段格 suonin
共格 請參閱下方的所有格形式。
suoni所有格形式 (Kotus 類型 26/pieni,無元音變換)
第一人稱單數所有者
單數 複數
主格 suoneni suoneni
賓格 suoneni suoneni
suoneni
屬格 suoneni suonteni
suonieni
部分格 suontani suoniani
內格 suonessani suonissani
出格 suonestani suonistani
入格 suoneeni suoniini
接格 suonellani suonillani
離格 suoneltani suoniltani
向格 suonelleni suonilleni
樣格 suonenani suoninani
轉移格 suonekseni suonikseni
欠格 suonettani suonittani
手段格
共格 suonineni
第二人稱單數所有者
單數 複數
主格 suonesi suonesi
賓格 suonesi suonesi
suonesi
屬格 suonesi suontesi
suoniesi
部分格 suontasi suoniasi
內格 suonessasi suonissasi
出格 suonestasi suonistasi
入格 suoneesi suoniisi
接格 suonellasi suonillasi
離格 suoneltasi suoniltasi
向格 suonellesi suonillesi
樣格 suonenasi suoninasi
轉移格 suoneksesi suoniksesi
欠格 suonettasi suonittasi
手段格
共格 suoninesi
第一人稱複數所有者
單數 複數
主格 suonemme suonemme
賓格 suonemme suonemme
suonemme
屬格 suonemme suontemme
suoniemme
部分格 suontamme suoniamme
內格 suonessamme suonissamme
出格 suonestamme suonistamme
入格 suoneemme suoniimme
接格 suonellamme suonillamme
離格 suoneltamme suoniltamme
向格 suonellemme suonillemme
樣格 suonenamme suoninamme
轉移格 suoneksemme suoniksemme
欠格 suonettamme suonittamme
手段格
共格 suoninemme
第二人稱複數所有者
單數 複數
主格 suonenne suonenne
賓格 suonenne suonenne
suonenne
屬格 suonenne suontenne
suonienne
部分格 suontanne suonianne
內格 suonessanne suonissanne
出格 suonestanne suonistanne
入格 suoneenne suoniinne
接格 suonellanne suonillanne
離格 suoneltanne suoniltanne
向格 suonellenne suonillenne
樣格 suonenanne suoninanne
轉移格 suoneksenne suoniksenne
欠格 suonettanne suonittanne
手段格
共格 suoninenne
第三人稱所有者
單數 複數
主格 suonensa suonensa
賓格 suonensa suonensa
suonensa
屬格 suonensa suontensa
suoniensa
部分格 suontaan
suontansa
suoniaan
suoniansa
內格 suonessaan
suonessansa
suonissaan
suonissansa
出格 suonestaan
suonestansa
suonistaan
suonistansa
入格 suoneensa suoniinsa
接格 suonellaan
suonellansa
suonillaan
suonillansa
離格 suoneltaan
suoneltansa
suoniltaan
suoniltansa
向格 suonelleen
suonellensa
suonilleen
suonillensa
樣格 suonenaan
suonenansa
suoninaan
suoninansa
轉移格 suonekseen
suoneksensa
suonikseen
suoniksensa
欠格 suonettaan
suonettansa
suonittaan
suonittansa
手段格
共格 suonineen
suoninensa
近義詞
编辑

詞源2

编辑

名詞

编辑

suoni

  1. suo 的屈折变化形式:
    1. 第一人稱單數所有格形式of主格/屬格單數
    2. 第一人稱單數所有格形式of主格/賓格複數

異序詞

编辑

延伸閱讀

编辑

意大利語

编辑

發音

编辑

名詞

编辑

suoni m

  1. suono複數

動詞

编辑

suoni

  1. suonare 的屈折变化形式:
    1. 第二人稱單數現在時
    2. 第一人稱/第二人稱/第三人稱單數現在時虛擬式
    3. 第三人稱單數命令式

異序詞

编辑

卡累利阿語

编辑

詞源

编辑

繼承原始芬蘭語 *sooni繼承原始烏拉爾語 *sëne

發音

编辑
  本词条缺失發音信息。如果您熟悉國際音標,那麼我們需要您的幫忙添加!

名詞

编辑

suoni (屬格 {{{1}}},部分格 {{{2}}})

  1. 葉脈