uusi

愛沙尼亞語

形容詞

uusi

1. uus 的部分格複數

芬蘭語

詞源1

繼承自原始芬蘭語 *uuci，繼承自原始芬蘭-烏戈爾語 *wuďe。同源詞包括愛沙尼亞語 uus、北薩米語 ođas、埃爾齊亞語和莫克沙語 од (od)、茲梁科米語 выль (vyľ) 和匈牙利語 új。按照歷史音變規律，本應得原始芬蘭語 *usi；長元音可能是已脫落詞首 *w- 的痕跡。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈuːsi/, [ˈuːs̠i]
• 韻部：-uːsi
• 斷字^(幫助)：uu‧si

形容詞

uusi (比較級 uudempi，最高級 uusin)

1. 新的

   反義詞：vanha

   uutena vuotena ― 在新的一年裡

變格

uusi 的屈折 (Kotus 類型 27*F/käsi，t-d元音變換)
主格		uusi	uudet
屬格		uuden	uusien
部分格		uutta	uusia
入格		uuteen	uusiin
		單數	複數
主格		uusi	uudet
賓格	主	uusi	uudet
	屬	uuden
屬格		uuden	uusien uutten 罕用
部分格		uutta	uusia
內格		uudessa	uusissa
出格		uudesta	uusista
入格		uuteen	uusiin
接格		uudella	uusilla
離格		uudelta	uusilta
向格		uudelle	uusille
樣格		uutena	uusina
轉移格		uudeksi	uusiksi
欠格		uudetta	uusitta
手段格		—	uusin
共格		—	uusine

uusi 的所有格形式 (Kotus 類型 27*F/käsi，t-d元音變換)
罕用。僅用於名詞化形容詞。
第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 uuteni uuteni 賓格 主 uuteni uuteni 屬 uuteni 屬格 uuteni uusieni uutteni 罕用 部分格 uuttani uusiani 內格 uudessani uusissani 出格 uudestani uusistani 入格 uuteeni uusiini 接格 uudellani uusillani 離格 uudeltani uusiltani 向格 uudelleni uusilleni 樣格 uutenani uusinani 轉移格 uudekseni uusikseni 欠格 uudettani uusittani 手段格 — — 共格 — uusineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 uutesi uutesi 賓格 主 uutesi uutesi 屬 uutesi 屬格 uutesi uusiesi uuttesi 罕用 部分格 uuttasi uusiasi 內格 uudessasi uusissasi 出格 uudestasi uusistasi 入格 uuteesi uusiisi 接格 uudellasi uusillasi 離格 uudeltasi uusiltasi 向格 uudellesi uusillesi 樣格 uutenasi uusinasi 轉移格 uudeksesi uusiksesi 欠格 uudettasi uusittasi 手段格 — — 共格 — uusinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 uutemme uutemme 賓格 主 uutemme uutemme 屬 uutemme 屬格 uutemme uusiemme uuttemme 罕用 部分格 uuttamme uusiamme 內格 uudessamme uusissamme 出格 uudestamme uusistamme 入格 uuteemme uusiimme 接格 uudellamme uusillamme 離格 uudeltamme uusiltamme 向格 uudellemme uusillemme 樣格 uutenamme uusinamme 轉移格 uudeksemme uusiksemme 欠格 uudettamme uusittamme 手段格 — — 共格 — uusinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 uutenne uutenne 賓格 主 uutenne uutenne 屬 uutenne 屬格 uutenne uusienne uuttenne 罕用 部分格 uuttanne uusianne 內格 uudessanne uusissanne 出格 uudestanne uusistanne 入格 uuteenne uusiinne 接格 uudellanne uusillanne 離格 uudeltanne uusiltanne 向格 uudellenne uusillenne 樣格 uutenanne uusinanne 轉移格 uudeksenne uusiksenne 欠格 uudettanne uusittanne 手段格 — — 共格 — uusinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 uutensa uutensa 賓格 主 uutensa uutensa 屬 uutensa 屬格 uutensa uusiensa uuttensa 罕用 部分格 uuttaan uuttansa uusiaan uusiansa 內格 uudessaan uudessansa uusissaan uusissansa 出格 uudestaan uudestansa uusistaan uusistansa 入格 uuteensa uusiinsa 接格 uudellaan uudellansa uusillaan uusillansa 離格 uudeltaan uudeltansa uusiltaan uusiltansa 向格 uudelleen uudellensa uusilleen uusillensa 樣格 uutenaan uutenansa uusinaan uusinansa 轉移格 uudekseen uudeksensa uusikseen uusiksensa 欠格 uudettaan uudettansa uusittaan uusittansa 手段格 — — 共格 — uusineen uusinensa

派生詞彙

• uus-

 

形容詞

• uudehko
• uudenlainen
• uutukainen

 

副詞

• uudelleen
• uudestaan
• uudesti
• uunna
• uusiksi

 

名詞

• uusiopaperi
• uutinen
• uutuus

 

前綴

• uudis-

 

專有名詞

• Uusikaarlepyy
• Uutela
• Uutinen

 

動詞

• uudentaa
• uudistaa
• uusia
• uusiutua

 

複合詞

• ihkauusi
• upouusi
• uudenaikainen
• uudenkarhea
• uudenmallinen
• uudentyyppinen
• uudenveroinen
• Uusi-Etelä-Wales
• Uusi-Guinea
• Uusi-Illikainen
• Uusi-Kaledonia
• Uusikartano
• Uusikaupunki
• Uusikirkko
• uusikuu
• Uusimaa
• uusimuotoinen
• Uusimäki
• Uusi-Seelanti
• Uusitalo
• Uusitupa
• Uusivirta
• uusivuosi

 

延伸閱讀

• "uusi" 在《當代芬蘭語辭典》（Kielitoimiston sanakirja）中的解釋

詞源2

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈuːsi/, [ˈuːs̠i] (第三人稱直陳語氣)
• 國際音標^(幫助): /ˈuːsiˣ/, [ˈuːs̠i(ʔ)] (祈使語氣、直陳語氣同否定)
• 韻部：-uːsi
• 斷字^(幫助)：uu‧si

動詞

uusi

1. uusia 的屈折变化形式：
   1. 第三人稱單數過去時直陳式
   2. 現在時主動態直陳式同否定
   3. 第二人稱單數現在時命令式
   4. 第二人稱單數現在時主動態命令式同否定

馬約語

名詞

uusi (複數 uúsim)

1. 男孩

參考資料

• Collard, Howard; Collard, Elisabeth Scott (1984年) Castellano-mayo, mayo-castellano (Serie de vocabularios y diccionarios indígenas Mariano Silva y Aceves; 6)‎^[1] (Spanish)，third版，México, D.F.：Instituto Lingüístico de Verano，第 71, 194 頁

沃特語

詞源

繼承自原始芬蘭語 *uuci。

發音

• (Luutsa, Liivtšülä) 國際音標^(幫助): /ˈuːsi/, [ˈuːsʲi]
• 韻部：-uːsi
• 斷字：uu‧si

形容詞

1. 新的

反義詞

• vana

參考資料

• "uusi" in Vadja keele sõnaraamat