參見:Villi

英語

编辑

名詞

编辑

villi

  1. (生物學) villus (絨毛)複數

芬蘭語

编辑

詞源

编辑

借自古諾爾斯語 villr

發音

编辑

形容詞

编辑

villi (比較級 villimpi,最高級 villein)

  1. 野外的,野生
  2. 野蠻
  3. 野性
  4. 未經批准
    Juutalaiset siirtolaiset ovat pystyttäneet uusia villejä siirtokuntia Länsirannan mäkien päälle.
    猶太定居者未經批准就已開始在約旦河西岸地區建設住宅區。
  5. 難以置信
    Hänellä on paljon villejä ideoita rahan ansaitsemiseksi.
    他的腦子裡裝滿了弄錢的點子。

變格

编辑
villi屈折 (Kotus 類型 5/risti,無元音變換)
主格 villi villit
屬格 villin villien
部分格 villiä villejä
入格 villiin villeihin
單數 複數
主格 villi villit
賓格 villi villit
villin
屬格 villin villien
部分格 villiä villejä
內格 villissä villeissä
出格 villistä villeistä
入格 villiin villeihin
接格 villillä villeillä
離格 villiltä villeiltä
向格 villille villeille
樣格 villinä villeinä
轉移格 villiksi villeiksi
欠格 villittä villeittä
手段格 villein
共格 villeine
villi所有格形式 (Kotus 類型 5/risti,無元音變換)
罕用。僅用於名詞化形容詞。
第一人稱單數所有者
單數 複數
主格 villini villini
賓格 villini villini
villini
屬格 villini villieni
部分格 villiäni villejäni
內格 villissäni villeissäni
出格 villistäni villeistäni
入格 villiini villeihini
接格 villilläni villeilläni
離格 villiltäni villeiltäni
向格 villilleni villeilleni
樣格 villinäni villeinäni
轉移格 villikseni villeikseni
欠格 villittäni villeittäni
手段格
共格 villeineni
第二人稱單數所有者
單數 複數
主格 villisi villisi
賓格 villisi villisi
villisi
屬格 villisi villiesi
部分格 villiäsi villejäsi
內格 villissäsi villeissäsi
出格 villistäsi villeistäsi
入格 villiisi villeihisi
接格 villilläsi villeilläsi
離格 villiltäsi villeiltäsi
向格 villillesi villeillesi
樣格 villinäsi villeinäsi
轉移格 villiksesi villeiksesi
欠格 villittäsi villeittäsi
手段格
共格 villeinesi
第一人稱複數所有者
單數 複數
主格 villimme villimme
賓格 villimme villimme
villimme
屬格 villimme villiemme
部分格 villiämme villejämme
內格 villissämme villeissämme
出格 villistämme villeistämme
入格 villiimme villeihimme
接格 villillämme villeillämme
離格 villiltämme villeiltämme
向格 villillemme villeillemme
樣格 villinämme villeinämme
轉移格 villiksemme villeiksemme
欠格 villittämme villeittämme
手段格
共格 villeinemme
第二人稱複數所有者
單數 複數
主格 villinne villinne
賓格 villinne villinne
villinne
屬格 villinne villienne
部分格 villiänne villejänne
內格 villissänne villeissänne
出格 villistänne villeistänne
入格 villiinne villeihinne
接格 villillänne villeillänne
離格 villiltänne villeiltänne
向格 villillenne villeillenne
樣格 villinänne villeinänne
轉移格 villiksenne villeiksenne
欠格 villittänne villeittänne
手段格
共格 villeinenne
第三人稱所有者
單數 複數
主格 villinsä villinsä
賓格 villinsä villinsä
villinsä
屬格 villinsä villiensä
部分格 villiään
villiänsä
villejään
villejänsä
內格 villissään
villissänsä
villeissään
villeissänsä
出格 villistään
villistänsä
villeistään
villeistänsä
入格 villiinsä villeihinsä
接格 villillään
villillänsä
villeillään
villeillänsä
離格 villiltään
villiltänsä
villeiltään
villeiltänsä
向格 villilleen
villillensä
villeilleen
villeillensä
樣格 villinään
villinänsä
villeinään
villeinänsä
轉移格 villikseen
villiksensä
villeikseen
villeiksensä
欠格 villittään
villittänsä
villeittään
villeittänsä
手段格
共格 villeineen
villeinensä

近義詞

编辑

複合詞

编辑

派生詞

编辑

名詞

编辑

villi

  1. (棄用政治不正確) villi-ihminen (野蠻人)之簡寫

變格

编辑
villi屈折 (Kotus 類型 5/risti,無元音變換)
主格 villi villit
屬格 villin villien
部分格 villiä villejä
入格 villiin villeihin
單數 複數
主格 villi villit
賓格 villi villit
villin
屬格 villin villien
部分格 villiä villejä
內格 villissä villeissä
出格 villistä villeistä
入格 villiin villeihin
接格 villillä villeillä
離格 villiltä villeiltä
向格 villille villeille
樣格 villinä villeinä
轉移格 villiksi villeiksi
欠格 villittä villeittä
手段格 villein
共格 請參閱下方的所有格形式。
villi所有格形式 (Kotus 類型 5/risti,無元音變換)
第一人稱單數所有者
單數 複數
主格 villini villini
賓格 villini villini
villini
屬格 villini villieni
部分格 villiäni villejäni
內格 villissäni villeissäni
出格 villistäni villeistäni
入格 villiini villeihini
接格 villilläni villeilläni
離格 villiltäni villeiltäni
向格 villilleni villeilleni
樣格 villinäni villeinäni
轉移格 villikseni villeikseni
欠格 villittäni villeittäni
手段格
共格 villeineni
第二人稱單數所有者
單數 複數
主格 villisi villisi
賓格 villisi villisi
villisi
屬格 villisi villiesi
部分格 villiäsi villejäsi
內格 villissäsi villeissäsi
出格 villistäsi villeistäsi
入格 villiisi villeihisi
接格 villilläsi villeilläsi
離格 villiltäsi villeiltäsi
向格 villillesi villeillesi
樣格 villinäsi villeinäsi
轉移格 villiksesi villeiksesi
欠格 villittäsi villeittäsi
手段格
共格 villeinesi
第一人稱複數所有者
單數 複數
主格 villimme villimme
賓格 villimme villimme
villimme
屬格 villimme villiemme
部分格 villiämme villejämme
內格 villissämme villeissämme
出格 villistämme villeistämme
入格 villiimme villeihimme
接格 villillämme villeillämme
離格 villiltämme villeiltämme
向格 villillemme villeillemme
樣格 villinämme villeinämme
轉移格 villiksemme villeiksemme
欠格 villittämme villeittämme
手段格
共格 villeinemme
第二人稱複數所有者
單數 複數
主格 villinne villinne
賓格 villinne villinne
villinne
屬格 villinne villienne
部分格 villiänne villejänne
內格 villissänne villeissänne
出格 villistänne villeistänne
入格 villiinne villeihinne
接格 villillänne villeillänne
離格 villiltänne villeiltänne
向格 villillenne villeillenne
樣格 villinänne villeinänne
轉移格 villiksenne villeiksenne
欠格 villittänne villeittänne
手段格
共格 villeinenne
第三人稱所有者
單數 複數
主格 villinsä villinsä
賓格 villinsä villinsä
villinsä
屬格 villinsä villiensä
部分格 villiään
villiänsä
villejään
villejänsä
內格 villissään
villissänsä
villeissään
villeissänsä
出格 villistään
villistänsä
villeistään
villeistänsä
入格 villiinsä villeihinsä
接格 villillään
villillänsä
villeillään
villeillänsä
離格 villiltään
villiltänsä
villeiltään
villeiltänsä
向格 villilleen
villillensä
villeilleen
villeillensä
樣格 villinään
villinänsä
villeinään
villeinänsä
轉移格 villikseen
villiksensä
villeikseen
villeiksensä
欠格 villittään
villittänsä
villeittään
villeittänsä
手段格
共格 villeineen
villeinensä

匈牙利語

编辑

發音

编辑

詞源1

编辑

源自德語 Willi,源自斯洛伐克語 vílyvíla (仙女)的複數形式。

名詞

编辑

villi (複數 villik)

  1. 仙女
變格
编辑
變格 (詞幹:長/高元音,元音和諧律:前不圓唇)
單數 複數
主格 villi villik
賓格 villit villiket
與格 villinek villiknek
工具格 villivel villikkel
因果格 villiért villikért
轉移格 villivé villikké
到格 villiig villikig
樣格-形式 villiként villikként
樣格-情態
內格 villiben villikben
頂格 villin villiken
接格 villinél villiknél
入格 villibe villikbe
上下格 villire villikre
向格 villihez villikhez
出格 villiből villikből
上格 villiről villikről
奪格 villitől villiktől

詞源2

编辑

villamos (有軌電車)之縮寫

其他寫法

编辑

名詞

编辑

villi (複數 villik)

  1. (非正式) 有軌電車
    近義詞:villamos
變格
编辑
變格 (詞幹:長/高元音,元音和諧律:前不圓唇)
單數 複數
主格 villi villik
賓格 villit villiket
與格 villinek villiknek
工具格 villivel villikkel
因果格 villiért villikért
轉移格 villivé villikké
到格 villiig villikig
樣格-形式 villiként villikként
樣格-情態
內格 villiben villikben
頂格 villin villiken
接格 villinél villiknél
入格 villibe villikbe
上下格 villire villikre
向格 villihez villikhez
出格 villiből villikből
上格 villiről villikről
奪格 villitől villiktől

參考資料

编辑
  • Idegen szavak és kifejezések szótára, Bakos Ferenc, Akadémiai Kiadó, Budapest, 1989, ISBN 9630553074

英格里亞語

编辑

形容詞

编辑

villi

  1. 野外的,野生

意大利語

编辑

名詞

编辑

villi m

  1. villo複數

拉丁語

编辑

名詞

编辑

villī

  1. villus主格複數
  2. villus屬格單數
  3. villus呼格複數

諾曼語

编辑

詞源

编辑

源自古法語 veillier,源自拉丁語 vigilarevigilo ()的現在主動不定式。

動詞

编辑

villi

  1. (法國) 照看

變位

编辑

Template:Nrf-conj-i

派生詞
编辑