kuiva

芬兰语

词源1

源自原始芬兰语 *kuiva。与爱沙尼亚语 kuiv、维普斯语 kuiv等同源。

发音

• 国际音标^(帮助): /ˈkui̯ʋɑ/, [ˈkui̯ʋɑ̝]
• 韵部：-uiʋɑ
• 断字^(帮助)：kui‧va

形容词

kuiva (比较级 kuivempi，最高级 kuivin)

1. 干燥的；干旱的

   反义词：kostea、märkä

变格

kuiva 的屈折 (Kotus 类型 10/koira，无元音变换)
主格		kuiva	kuivat
属格		kuivan	kuivien
部分格		kuivaa	kuivia
入格		kuivaan	kuiviin
		单数	复数
主格		kuiva	kuivat
宾格	主	kuiva	kuivat
	属	kuivan
属格		kuivan	kuivien kuivain 罕用
部分格		kuivaa	kuivia
内格		kuivassa	kuivissa
出格		kuivasta	kuivista
入格		kuivaan	kuiviin
接格		kuivalla	kuivilla
离格		kuivalta	kuivilta
向格		kuivalle	kuiville
样格		kuivana	kuivina
转移格		kuivaksi	kuiviksi
欠格		kuivatta	kuivitta
手段格		—	kuivin
共格		—	kuivine

kuiva 的所有格形式 (Kotus 类型 10/koira，无元音变换)
罕用。仅用于名词化形容词。
第一人称单数所有者 单数 复数 主格 kuivani kuivani 宾格 主 kuivani kuivani 属 kuivani 属格 kuivani kuivieni kuivaini 罕用 部分格 kuivaani kuiviani 内格 kuivassani kuivissani 出格 kuivastani kuivistani 入格 kuivaani kuiviini 接格 kuivallani kuivillani 离格 kuivaltani kuiviltani 向格 kuivalleni kuivilleni 样格 kuivanani kuivinani 转移格 kuivakseni kuivikseni 欠格 kuivattani kuivittani 手段格 — — 共格 — kuivineni 第二人称单数所有者 单数 复数 主格 kuivasi kuivasi 宾格 主 kuivasi kuivasi 属 kuivasi 属格 kuivasi kuiviesi kuivaisi 罕用 部分格 kuivaasi kuiviasi 内格 kuivassasi kuivissasi 出格 kuivastasi kuivistasi 入格 kuivaasi kuiviisi 接格 kuivallasi kuivillasi 离格 kuivaltasi kuiviltasi 向格 kuivallesi kuivillesi 样格 kuivanasi kuivinasi 转移格 kuivaksesi kuiviksesi 欠格 kuivattasi kuivittasi 手段格 — — 共格 — kuivinesi 第一人称复数所有者 单数 复数 主格 kuivamme kuivamme 宾格 主 kuivamme kuivamme 属 kuivamme 属格 kuivamme kuiviemme kuivaimme 罕用 部分格 kuivaamme kuiviamme 内格 kuivassamme kuivissamme 出格 kuivastamme kuivistamme 入格 kuivaamme kuiviimme 接格 kuivallamme kuivillamme 离格 kuivaltamme kuiviltamme 向格 kuivallemme kuivillemme 样格 kuivanamme kuivinamme 转移格 kuivaksemme kuiviksemme 欠格 kuivattamme kuivittamme 手段格 — — 共格 — kuivinemme 第二人称复数所有者 单数 复数 主格 kuivanne kuivanne 宾格 主 kuivanne kuivanne 属 kuivanne 属格 kuivanne kuivienne kuivainne 罕用 部分格 kuivaanne kuivianne 内格 kuivassanne kuivissanne 出格 kuivastanne kuivistanne 入格 kuivaanne kuiviinne 接格 kuivallanne kuivillanne 离格 kuivaltanne kuiviltanne 向格 kuivallenne kuivillenne 样格 kuivananne kuivinanne 转移格 kuivaksenne kuiviksenne 欠格 kuivattanne kuivittanne 手段格 — — 共格 — kuivinenne 第三人称所有者 单数 复数 主格 kuivansa kuivansa 宾格 主 kuivansa kuivansa 属 kuivansa 属格 kuivansa kuiviensa kuivainsa 罕用 部分格 kuivaansa kuiviaan kuiviansa 内格 kuivassaan kuivassansa kuivissaan kuivissansa 出格 kuivastaan kuivastansa kuivistaan kuivistansa 入格 kuivaansa kuiviinsa 接格 kuivallaan kuivallansa kuivillaan kuivillansa 离格 kuivaltaan kuivaltansa kuiviltaan kuiviltansa 向格 kuivalleen kuivallensa kuivilleen kuivillensa 样格 kuivanaan kuivanansa kuivinaan kuivinansa 转移格 kuivakseen kuivaksensa kuivikseen kuiviksensa 欠格 kuivattaan kuivattansa kuivittaan kuivittansa 手段格 — — 共格 — kuivineen kuivinensa

复合词

• ilmakuiva
• kesäkuiva
• kuiva-aine
• kuiva-ainepitoisuus
• kuivaelementti
• kuivaeste
• kuivaharjaus
• kuivaharjoittelu
• kuivaheinä
• kuivahiiva
• kuivajää
• kuivakakku
• kuivakukka
• kuivakäymälä
• kuivalastialus
• kuivamaito
• kuivamuona
• kuivamustekynä
• kuivaneulapiirros
• kuivapaino
• kuivapari
• kuivaparisto
• kuivapesu
• kuivarehu
• kuivasampoo
• kuivasprii
• kuivasuolaus
• kuivatelakka
• kuivatislaus
• puolikuiva
• pyyhekuiva
• riihikuiva
• rutikuiva
• ruutikuiva
• silityskuiva
• varastokuiva

 

词源2

请参阅主词条的词源章节。

发音

• 国际音标^(帮助): /ˈkui̯ʋɑˣ/, [ˈkui̯ʋɑ̝(ʔ)]
• 韵部：-uiʋɑ
• 断字^(帮助)：kui‧va

动词

kuiva

1. kuivaa 的直陈式现在时共否定形式。
2. kuivaa 的第二人称单数命令式现在时形式。
3. kuivaa 的第二人称单数命令式现在时共否定形式。

异序词

• kaivu, kuvia

英格里亚语

词源

源自原始芬兰语 *kuiva。与芬兰语 kuiva、爱沙尼亚语 kuiv等同源。

发音

• 国际音标^(帮助): /ˈkui̯va/

形容词

kuiva (属格 kuivan，部分格 kuivaa)

1. 干燥的

派生词

派生词

• kuivaa
• kuivahuz
• kuivakala
• kuivata
• kuivattaa
• kuivua

参考资料

• Vitalij Chernyavskij (2005年) Ižoran keel (Ittseopastaja)‎^[1]

斯瓦希里语

动词

kuiva

1. -iva 的不定

沃特语

词源

继承自原始芬兰语 *kuivadak。

发音

• (Luutsa, Liivtšülä) 国际音标^(帮助): /ˈkui̯vɑː/, [ˈkui̯vɑ]
• 韵部：-ui̯vɑː
• 断字：kui‧va

动词

kuiva

1. (不及物) 使干燥

参考资料

• "kuivaa" in Vadja keele sõnaraamat