täi

参见：Appendix:"tai"的變體

爱沙尼亚语

词源

继承自原始芬兰语 *täi，继承自原始乌拉尔语 *täje。同源词包括匈牙利语 tetű。

发音

• 国际音标^(帮助): /tˈæi̯/

名词

täi (属格 täi，部分格 täid)

1. 虱

变格

täi (ÕS type 26/koi, no gradation)的变格

	单数	复数
主格	täi	täid
宾格	täi	täid
属格	täi	täide
部分格	täid	täisid
入格	täisse	täidesse
内格	täis	täides
出格	täist	täidest
向格	täile	täidele
所格	täil	täidel
夺格	täilt	täidelt
变格	täiks	täideks
到格	täini	täideni
样格	täina	täidena
缺格	täita	täideta
共格	täiga	täidega

芬兰语

词源

继承自原始芬兰语 *täi，继承自原始乌拉尔语 *täje。 和彼尔姆科米语 той (toj)、乌得穆尔特语 тэй (tej)、匈牙利语 tetű 同源；可能也和埃尔齐亚语 сий (śij) 同源，但是音节首有问题。

发音

• 国际音标^(帮助): /ˈtæi̯/, [ˈt̪æi̯]
• 韵部：-æi
• 断字^(帮助)：täi

名词

täi

1. 虱
2. (矿业) 最大尺寸在2毫米到4毫米之间的金块；参见 kultahippu。

变格

täi 的屈折 (Kotus 类型 18/maa，无元音变换)
主格		täi	täit
属格		täin	täiden täitten
部分格		täitä	täitä
入格		täihin	täihin
		单数	复数
主格		täi	täit
宾格	主	täi	täit
	属	täin
属格		täin	täiden täitten
部分格		täitä	täitä
内格		täissä	täissä
出格		täistä	täistä
入格		täihin	täihin
接格		täillä	täillä
离格		täiltä	täiltä
向格		täille	täille
样格		täinä	täinä
转移格		täiksi	täiksi
欠格		täittä	täittä
手段格		—	täin
共格		请参阅下方的所有格形式。

täi 的所有格形式 (Kotus 类型 18/maa，无元音变换)

第一人称单数所有者 单数 复数 主格 täini täini 宾格 主 täini täini 属 täini 属格 täini täideni täitteni 部分格 täitäni täitäni 内格 täissäni täissäni 出格 täistäni täistäni 入格 täihini täihini 接格 täilläni täilläni 离格 täiltäni täiltäni 向格 täilleni täilleni 样格 täinäni täinäni 转移格 täikseni täikseni 欠格 täittäni täittäni 手段格 — — 共格 — täineni 第二人称单数所有者 单数 复数 主格 täisi täisi 宾格 主 täisi täisi 属 täisi 属格 täisi täidesi täittesi 部分格 täitäsi täitäsi 内格 täissäsi täissäsi 出格 täistäsi täistäsi 入格 täihisi täihisi 接格 täilläsi täilläsi 离格 täiltäsi täiltäsi 向格 täillesi täillesi 样格 täinäsi täinäsi 转移格 täiksesi täiksesi 欠格 täittäsi täittäsi 手段格 — — 共格 — täinesi 第一人称复数所有者 单数 复数 主格 täimme täimme 宾格 主 täimme täimme 属 täimme 属格 täimme täidemme täittemme 部分格 täitämme täitämme 内格 täissämme täissämme 出格 täistämme täistämme 入格 täihimme täihimme 接格 täillämme täillämme 离格 täiltämme täiltämme 向格 täillemme täillemme 样格 täinämme täinämme 转移格 täiksemme täiksemme 欠格 täittämme täittämme 手段格 — — 共格 — täinemme 第二人称复数所有者 单数 复数 主格 täinne täinne 宾格 主 täinne täinne 属 täinne 属格 täinne täidenne täittenne 部分格 täitänne täitänne 内格 täissänne täissänne 出格 täistänne täistänne 入格 täihinne täihinne 接格 täillänne täillänne 离格 täiltänne täiltänne 向格 täillenne täillenne 样格 täinänne täinänne 转移格 täiksenne täiksenne 欠格 täittänne täittänne 手段格 — — 共格 — täinenne 第三人称所有者 单数 复数 主格 täinsä täinsä 宾格 主 täinsä täinsä 属 täinsä 属格 täinsä täidensä täittensä 部分格 täitään täitänsä täitään täitänsä 内格 täissään täissänsä täissään täissänsä 出格 täistään täistänsä täistään täistänsä 入格 täihinsä täihinsä 接格 täillään täillänsä täillään täillänsä 离格 täiltään täiltänsä täiltään täiltänsä 向格 täilleen täillensä täilleen täillensä 样格 täinään täinänsä täinään täinänsä 转移格 täikseen täiksensä täikseen täiksensä 欠格 täittään täittänsä täittään täittänsä 手段格 — — 共格 — täineen täinensä

派生词汇

• täinen

 

复合词

• ihmistäi
• kalatäi
• kanatäi
• kirjatäi
• mehiläistäi
• penikkatäi
• päätäi
• tukkimiehentäi
• täikampa
• täikärpänen
• vaatetäi
• valaantäi

 

参见

• saivar
• saivare

延伸阅读

• "täi" 在《当代芬兰语辞典》（Kielitoimiston sanakirja）中的解释

异序词

• -itä, itä, iät

英格里亚语

Täi.

词源

继承自原始芬兰语 *täi。和芬兰语 täi、爱沙尼亚语 täi 同源。

发音

• (下劳卡) 国际音标^(帮助): /ˈtæi̯/, [ˈtæi̯]
• (索伊科拉) 国际音标^(帮助): /ˈtæi̯/, [ˈtæi̯]
• 断字：täi

名词

täi

1. 虱
   • 1937, V. A. Tetjurev, 译者 N. I. Molotsova, Loonnontiito (ensimäin osa): oppikirja alkușkoulun kolmatta klaassaa vart, Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva，第 93 页:

     Täi immöö läsivält vertä ja männöö tervee inmihissee ja purroo häänt.

     虱子吸食受感染的血液，然后来到健康的人身上并叮咬他。

变格

täi (type 8/maa, no gradation)的变格
	单数	复数
主格	{{{1}}}{{{2}}}{{{2}}}	{{{1}}}{{{2}}}{{{2}}}t
属格	{{{1}}}{{{2}}}{{{2}}}n	{{{1}}}{{{2}}}ijen
部分格	{{{1}}}{{{2}}}{{{2}}}ta	{{{1}}}{{{2}}}ita
入格	{{{1}}}{{{2}}}{{{2}}}h{{{2}}}	{{{1}}}{{{2}}}ihe
内格	{{{1}}}{{{2}}}{{{2}}}s	{{{1}}}{{{2}}}is
出格	{{{1}}}{{{2}}}{{{2}}}st	{{{1}}}{{{2}}}ist
向格	{{{1}}}{{{2}}}{{{2}}}lle	{{{1}}}{{{2}}}ille
接格	{{{1}}}{{{2}}}{{{2}}}l	{{{1}}}{{{2}}}il
夺格	{{{1}}}{{{2}}}{{{2}}}lt	{{{1}}}{{{2}}}ilt
转换格	{{{1}}}{{{2}}}{{{2}}}ks	{{{1}}}{{{2}}}iks
存在格	{{{1}}}{{{2}}}{{{2}}}nna, {{{1}}}{{{2}}}{{{2}}}n	{{{1}}}{{{2}}}inna, {{{1}}}{{{2}}}in
转变格1)	{{{1}}}{{{2}}}{{{2}}}nt	{{{1}}}{{{2}}}int
1) 废弃 *) 宾格对应到属格 (单) 或主格 (复)

近义词

• (儿童用语) popo

派生词汇

• täintappaja
• täitarha
• täittyä

 

参考资料

• Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja，Helsinki：Suomalais-Ugrilainen Seura，第 616 页

卡累利阿语

词源

继承自原始芬兰语 *täi，继承自原始乌拉尔语 *täje。

名词

täi (属格 täin，部分格 täidy)

1. 虱

维普斯语

词源

继承自原始芬兰语 *täi，继承自原始乌拉尔语 *täje。

名词

täi

1. 虱

派生词汇

• täiduda

参考资料

• Zajceva, N. G.; Mullonen, M. I. (2007年)，“вошь”，Uz’ venä-vepsläine vajehnik / Novyj russko-vepsskij slovarʹ [New Russian–Veps Dictionary]，Petrozavodsk：Periodika

佛罗语

词源

继承自原始芬兰语 *täi，继承自原始乌拉尔语 *täje。

名词

täi (属格 täi，部分格 täid)

1. 虱

屈折

täi 的变格

	单数	复数
主格	täi	täiq
宾格	täi	täiq
属格	täi	täie
部分格	täid	täie
入格	täihe täihte	täihe täihte
内格	täin täihn	täen täehn
出格	täist	täest
向格	täile	täele
接格	täil	täel
夺格	täilt	täelt
转换格	täis	täes
到格	täiniq	täeniq
欠格	täildäq	täeldäq
共格	täigäq	täiegäq

沃特语

词源

继承自原始芬兰语 *täi，继承自原始乌拉尔语 *täje。

发音

• (Luutsa, Liivtšülä) 国际音标^(帮助): /ˈtæi̯/, [ˈtʲæi̯]
• 韵部：-æi̯
• 断字：täi

名词

täi (属格 [please provide]，部分格 [please provide])

1. 虱

参考资料

• "täi" in Vadja keele sõnaraamat