tämä

参见：tama、tamā、täma、tämā、-tama 和 ťåmă

芬兰语

其他写法

• tää 〈口〉

词源

源自原始芬兰语 *tämä，源自原始乌拉尔语 *tä。更早的单音节词根 *tä-（复数 *nä-）只保留于变格形，主格和属格（单数）加入后缀*-ma。

发音

• 国际音标^(帮助): /ˈtæmæ/, [ˈt̪æmæ]
• 韵部：-æmæ
• 断字^(帮助)：tä‧mä

代词

tämä

1. 这

限定词

tämä

1. 这

变格

不规则。有的格不使用。具格复数形可作具格名词的定语（如 näin muodoin），但基本上单独使用，用作副词。

tämä 的变格 格 单数 复数 副词形 单数 复数 主格 tämä nämä 顶格 täällä – 属格 tämän näiden näitten 取格 täältä – 部分格 tätä näitä 至格 tänne – 宾格 tämä, tämän nämä 达格 – – 内格 tässä näissä 时格 tällöin – 出格 tästä näistä 因格 täten – 入格 tähän näihin 倍格 – – 所格 tällä näillä 各格 – – 夺格 tältä näiltä 于格 – – 向格 tälle näille 经格 – – 样格 tänä näinä 处格 – – 变格 täksi näiksi 反格 – – 具格 – näin 缺格 (tättä) näittä 共格 – näine

派生语汇

• 克文语: tämä

异序词

• mätä

英格里亚语

词源

源自原始芬兰语 *tämä，源自原始乌拉尔语 *tä。与芬兰语 tämä、爱沙尼亚语 tema等同源。

发音

• (索伊科拉) 国际音标^(帮助): /ˈtæmæ/
• (赫瓦哈) 国际音标^(帮助): /ˈtæmæk/
• 断字：tä‧mä

限定词

tämä

1. 这

代词

tämä

1. 这

参考资料

• V. I. Junus (1936年) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1]，Leningrad：Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，第 99 页
• Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja，Helsinki：Suomalais-Ugrilainen Seura，第 616 页
• Vitalij Chernyavskij (2005年) Ižoran keel (Ittseopastaja)‎^[2]，第 18 页
• Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachinkov (2014年) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎^[3]，ISBN 978-5-88431-274-6，第 13-14 页

卡累利阿语

词源

源自原始芬兰语 *tämä，源自原始乌拉尔语 *tä。与芬兰语 tämä、爱沙尼亚语 tema等同源。

发音

• 国际音标^(帮助): /ˈtæmæ/

限定词

tämä

1. 这

代词

tämä

1. 这

参考资料

• P. M. Zaykov (1999年) Грамматика Карельского языка (фонетика и морфология) [Grammar of the Karelian language (phonetics and morphology)]，ISBN 5-88170-019-8，第 59 页

克文语

词源

源自芬兰语 tämä，源自原始芬兰语 *tämä，源自原始乌拉尔语 *tä。

发音

• 国际音标^(帮助): /ˈtæmæ/

限定词

tämä

1. 这

代词

tämä

1. 这

参考资料

• Eira Söderholm (2017年) Kvensk grammatikk，Tromsø：Cappelen Damm Akademisk，ISBN 978-82-02-56965-5，第 278 页