參見:kúuku'ukuʻu Kuu

愛沙尼亞語

編輯

詞源1

編輯

源自原始芬蘭語 *kuu ← 原始烏拉爾語 *kuŋe。與芬蘭語 kuu匈牙利語 hold等同源。

名詞

編輯

kuu (屬格 kuu,部分格 kuud)

  1. 月亮
  2. 月份
變格
編輯
派生詞
編輯

詞源2

編輯

名詞

編輯

kuu (屬格,部分格)

  1. 拉丁字母Q/q的名稱。

芬蘭語

編輯

發音

編輯

詞源1

編輯

源自原始芬蘭語 *kuu ← 原始烏拉爾語 *kuŋe。與愛沙尼亞語 kuu匈牙利語 hold等同源。

名詞

編輯

kuu

  1. 衛星
    近義詞:kiertolainensatelliitti
  2. 月份
    近義詞:kuukausi
變格
編輯
kuu屈折 (Kotus 類型 18/maa,無元音變換)
主格 kuu kuut
屬格 kuun kuiden
kuitten
部分格 kuuta kuita
入格 kuuhun kuihin
單數 複數
主格 kuu kuut
賓格 kuu kuut
kuun
屬格 kuun kuiden
kuitten
部分格 kuuta kuita
內格 kuussa kuissa
出格 kuusta kuista
入格 kuuhun kuihin
接格 kuulla kuilla
離格 kuulta kuilta
向格 kuulle kuille
樣格 kuuna kuina
轉移格 kuuksi kuiksi
欠格 kuutta kuitta
手段格 kuin
共格 請參閱下方的所有格形式。
kuu所有格形式 (Kotus 類型 18/maa,無元音變換)
第一人稱單數所有者
單數 複數
主格 kuuni kuuni
賓格 kuuni kuuni
kuuni
屬格 kuuni kuideni
kuitteni
部分格 kuutani kuitani
內格 kuussani kuissani
出格 kuustani kuistani
入格 kuuhuni kuihini
接格 kuullani kuillani
離格 kuultani kuiltani
向格 kuulleni kuilleni
樣格 kuunani kuinani
轉移格 kuukseni kuikseni
欠格 kuuttani kuittani
手段格
共格 kuineni
第二人稱單數所有者
單數 複數
主格 kuusi kuusi
賓格 kuusi kuusi
kuusi
屬格 kuusi kuidesi
kuittesi
部分格 kuutasi kuitasi
內格 kuussasi kuissasi
出格 kuustasi kuistasi
入格 kuuhusi kuihisi
接格 kuullasi kuillasi
離格 kuultasi kuiltasi
向格 kuullesi kuillesi
樣格 kuunasi kuinasi
轉移格 kuuksesi kuiksesi
欠格 kuuttasi kuittasi
手段格
共格 kuinesi
第一人稱複數所有者
單數 複數
主格 kuumme kuumme
賓格 kuumme kuumme
kuumme
屬格 kuumme kuidemme
kuittemme
部分格 kuutamme kuitamme
內格 kuussamme kuissamme
出格 kuustamme kuistamme
入格 kuuhumme kuihimme
接格 kuullamme kuillamme
離格 kuultamme kuiltamme
向格 kuullemme kuillemme
樣格 kuunamme kuinamme
轉移格 kuuksemme kuiksemme
欠格 kuuttamme kuittamme
手段格
共格 kuinemme
第二人稱複數所有者
單數 複數
主格 kuunne kuunne
賓格 kuunne kuunne
kuunne
屬格 kuunne kuidenne
kuittenne
部分格 kuutanne kuitanne
內格 kuussanne kuissanne
出格 kuustanne kuistanne
入格 kuuhunne kuihinne
接格 kuullanne kuillanne
離格 kuultanne kuiltanne
向格 kuullenne kuillenne
樣格 kuunanne kuinanne
轉移格 kuuksenne kuiksenne
欠格 kuuttanne kuittanne
手段格
共格 kuinenne
第三人稱所有者
單數 複數
主格 kuunsa kuunsa
賓格 kuunsa kuunsa
kuunsa
屬格 kuunsa kuidensa
kuittensa
部分格 kuutaan
kuutansa
kuitaan
kuitansa
內格 kuussaan
kuussansa
kuissaan
kuissansa
出格 kuustaan
kuustansa
kuistaan
kuistansa
入格 kuuhunsa kuihinsa
接格 kuullaan
kuullansa
kuillaan
kuillansa
離格 kuultaan
kuultansa
kuiltaan
kuiltansa
向格 kuulleen
kuullensa
kuilleen
kuillensa
樣格 kuunaan
kuunansa
kuinaan
kuinansa
轉移格 kuukseen
kuuksensa
kuikseen
kuiksensa
欠格 kuuttaan
kuuttansa
kuittaan
kuittansa
手段格
共格 kuineen
kuinensa
派生詞
編輯
複合詞
編輯

(月份)

其他複合詞

詞源2

編輯

源自原始芬蘭語 *kuu ← 原始芬蘭-烏戈爾語 *kuje

名詞

編輯

kuu

  1. 〉 動物的油脂(多指馴鹿)
變格
編輯
kuu屈折 (Kotus 類型 18/maa,無元音變換)
主格 kuu kuut
屬格 kuun kuiden
kuitten
部分格 kuuta kuita
入格 kuuhun kuihin
單數 複數
主格 kuu kuut
賓格 kuu kuut
kuun
屬格 kuun kuiden
kuitten
部分格 kuuta kuita
內格 kuussa kuissa
出格 kuusta kuista
入格 kuuhun kuihin
接格 kuulla kuilla
離格 kuulta kuilta
向格 kuulle kuille
樣格 kuuna kuina
轉移格 kuuksi kuiksi
欠格 kuutta kuitta
手段格 kuin
共格 請參閱下方的所有格形式。
kuu所有格形式 (Kotus 類型 18/maa,無元音變換)
第一人稱單數所有者
單數 複數
主格 kuuni kuuni
賓格 kuuni kuuni
kuuni
屬格 kuuni kuideni
kuitteni
部分格 kuutani kuitani
內格 kuussani kuissani
出格 kuustani kuistani
入格 kuuhuni kuihini
接格 kuullani kuillani
離格 kuultani kuiltani
向格 kuulleni kuilleni
樣格 kuunani kuinani
轉移格 kuukseni kuikseni
欠格 kuuttani kuittani
手段格
共格 kuineni
第二人稱單數所有者
單數 複數
主格 kuusi kuusi
賓格 kuusi kuusi
kuusi
屬格 kuusi kuidesi
kuittesi
部分格 kuutasi kuitasi
內格 kuussasi kuissasi
出格 kuustasi kuistasi
入格 kuuhusi kuihisi
接格 kuullasi kuillasi
離格 kuultasi kuiltasi
向格 kuullesi kuillesi
樣格 kuunasi kuinasi
轉移格 kuuksesi kuiksesi
欠格 kuuttasi kuittasi
手段格
共格 kuinesi
第一人稱複數所有者
單數 複數
主格 kuumme kuumme
賓格 kuumme kuumme
kuumme
屬格 kuumme kuidemme
kuittemme
部分格 kuutamme kuitamme
內格 kuussamme kuissamme
出格 kuustamme kuistamme
入格 kuuhumme kuihimme
接格 kuullamme kuillamme
離格 kuultamme kuiltamme
向格 kuullemme kuillemme
樣格 kuunamme kuinamme
轉移格 kuuksemme kuiksemme
欠格 kuuttamme kuittamme
手段格
共格 kuinemme
第二人稱複數所有者
單數 複數
主格 kuunne kuunne
賓格 kuunne kuunne
kuunne
屬格 kuunne kuidenne
kuittenne
部分格 kuutanne kuitanne
內格 kuussanne kuissanne
出格 kuustanne kuistanne
入格 kuuhunne kuihinne
接格 kuullanne kuillanne
離格 kuultanne kuiltanne
向格 kuullenne kuillenne
樣格 kuunanne kuinanne
轉移格 kuuksenne kuiksenne
欠格 kuuttanne kuittanne
手段格
共格 kuinenne
第三人稱所有者
單數 複數
主格 kuunsa kuunsa
賓格 kuunsa kuunsa
kuunsa
屬格 kuunsa kuidensa
kuittensa
部分格 kuutaan
kuutansa
kuitaan
kuitansa
內格 kuussaan
kuussansa
kuissaan
kuissansa
出格 kuustaan
kuustansa
kuistaan
kuistansa
入格 kuuhunsa kuihinsa
接格 kuullaan
kuullansa
kuillaan
kuillansa
離格 kuultaan
kuultansa
kuiltaan
kuiltansa
向格 kuulleen
kuullensa
kuilleen
kuillensa
樣格 kuunaan
kuunansa
kuinaan
kuinansa
轉移格 kuukseen
kuuksensa
kuikseen
kuiksensa
欠格 kuuttaan
kuuttansa
kuittaan
kuittansa
手段格
共格 kuineen
kuinensa
近義詞
編輯

派生詞

編輯

參考資料

編輯

Koivulehto, Jorma: Pinta ja rasva, Virittäjä 1986, 164-177.

詞源3

編輯

名詞

編輯

kuu

  1. 拉丁字母Q/q的名稱。
變格
編輯
kuu屈折 (Kotus 類型 18/maa,無元音變換)
主格 kuu kuut
屬格 kuun kuiden
kuitten
部分格 kuuta kuita
入格 kuuhun kuihin
單數 複數
主格 kuu kuut
賓格 kuu kuut
kuun
屬格 kuun kuiden
kuitten
部分格 kuuta kuita
內格 kuussa kuissa
出格 kuusta kuista
入格 kuuhun kuihin
接格 kuulla kuilla
離格 kuulta kuilta
向格 kuulle kuille
樣格 kuuna kuina
轉移格 kuuksi kuiksi
欠格 kuutta kuitta
手段格 kuin
共格 請參閱下方的所有格形式。
kuu所有格形式 (Kotus 類型 18/maa,無元音變換)
第一人稱單數所有者
單數 複數
主格 kuuni kuuni
賓格 kuuni kuuni
kuuni
屬格 kuuni kuideni
kuitteni
部分格 kuutani kuitani
內格 kuussani kuissani
出格 kuustani kuistani
入格 kuuhuni kuihini
接格 kuullani kuillani
離格 kuultani kuiltani
向格 kuulleni kuilleni
樣格 kuunani kuinani
轉移格 kuukseni kuikseni
欠格 kuuttani kuittani
手段格
共格 kuineni
第二人稱單數所有者
單數 複數
主格 kuusi kuusi
賓格 kuusi kuusi
kuusi
屬格 kuusi kuidesi
kuittesi
部分格 kuutasi kuitasi
內格 kuussasi kuissasi
出格 kuustasi kuistasi
入格 kuuhusi kuihisi
接格 kuullasi kuillasi
離格 kuultasi kuiltasi
向格 kuullesi kuillesi
樣格 kuunasi kuinasi
轉移格 kuuksesi kuiksesi
欠格 kuuttasi kuittasi
手段格
共格 kuinesi
第一人稱複數所有者
單數 複數
主格 kuumme kuumme
賓格 kuumme kuumme
kuumme
屬格 kuumme kuidemme
kuittemme
部分格 kuutamme kuitamme
內格 kuussamme kuissamme
出格 kuustamme kuistamme
入格 kuuhumme kuihimme
接格 kuullamme kuillamme
離格 kuultamme kuiltamme
向格 kuullemme kuillemme
樣格 kuunamme kuinamme
轉移格 kuuksemme kuiksemme
欠格 kuuttamme kuittamme
手段格
共格 kuinemme
第二人稱複數所有者
單數 複數
主格 kuunne kuunne
賓格 kuunne kuunne
kuunne
屬格 kuunne kuidenne
kuittenne
部分格 kuutanne kuitanne
內格 kuussanne kuissanne
出格 kuustanne kuistanne
入格 kuuhunne kuihinne
接格 kuullanne kuillanne
離格 kuultanne kuiltanne
向格 kuullenne kuillenne
樣格 kuunanne kuinanne
轉移格 kuuksenne kuiksenne
欠格 kuuttanne kuittanne
手段格
共格 kuinenne
第三人稱所有者
單數 複數
主格 kuunsa kuunsa
賓格 kuunsa kuunsa
kuunsa
屬格 kuunsa kuidensa
kuittensa
部分格 kuutaan
kuutansa
kuitaan
kuitansa
內格 kuussaan
kuussansa
kuissaan
kuissansa
出格 kuustaan
kuustansa
kuistaan
kuistansa
入格 kuuhunsa kuihinsa
接格 kuullaan
kuullansa
kuillaan
kuillansa
離格 kuultaan
kuultansa
kuiltaan
kuiltansa
向格 kuulleen
kuullensa
kuilleen
kuillensa
樣格 kuunaan
kuunansa
kuinaan
kuinansa
轉移格 kuukseen
kuuksensa
kuikseen
kuiksensa
欠格 kuuttaan
kuuttansa
kuittaan
kuittansa
手段格
共格 kuineen
kuinensa

詞語4

編輯
口語計數
6. 前: vii
後: see

數詞

編輯

kuu

  1. (數數)

參見

編輯

英格里亞語

編輯

詞源

編輯

源自原始芬蘭語 *kuu ← 原始烏拉爾語 *kuŋe。與芬蘭語 kuu匈牙利語 hold等同源。

名詞

編輯

kuu (屬格 kuun,複數 kuuta)

  1. 月亮
  2. 月份

變格

編輯
kuu 的變格
單數 複數
主格 kuu kuut
屬格 kuun kuijjen
部分格 kuuta kuita
入格 kuuha kuihe
內格 kuuz kuiz
出格 kuust kuist
向格 kuulle kuille
所格 kuul kuil
奪格 kuult kuilt
變格 kuuks kuiks
樣格 kuun kuin

日語

編輯

羅馬化

編輯

kuu

  1. くう羅馬字轉寫

Kalkatungu

編輯

詞源

編輯

源自原始帕馬-恩永甘語 *nguku

名詞

編輯

kuu

參考資料

編輯
  • Barry J. Blake, A Kalkatungu Grammar (1979)
  • Australian Languages: Classification and the comparative method (2004, ISBN 9027295115

卡累利阿語

編輯

詞源

編輯

源自原始芬蘭語 *kuu ← 原始烏拉爾語 *kuŋe。與芬蘭語 kuu匈牙利語 hold等同源。

名詞

編輯

kuu (屬格 kuun,複數 kuudu)

  1. 月份

變格

編輯

Template:Krl-decl

噶瑪蘭語

編輯

其他寫法

編輯

名詞

編輯

kuu

  1. 貓頭鷹

盧迪茨語

編輯

詞源

編輯

源自原始芬蘭語 *kuu

名詞

編輯

kuu

  1. 月份

斯瓦希里語

編輯

詞源

編輯

源自原始班圖語 *-kʊ́dʊ́

形容詞

編輯

-kuu

  1. 的,主要

變格

編輯

沃特語

編輯

詞源

編輯

源自原始芬蘭語 *kuu ← 原始烏拉爾語 *kuŋe。與芬蘭語 kuu匈牙利語 hold等同源。

名詞

編輯

kuu (屬格 kuu,複數 kuut)

  1. 月亮
  2. 月份

變格

編輯

佛羅語

編輯

詞源1

編輯

源自原始芬蘭語 *kuu ← 原始烏拉爾語 *kuŋe

名詞

編輯

kuu (屬格 kuu,複數 kuud)

  1. 月亮
  2. 月份
變格
編輯
派生詞
編輯

詞源2

編輯

名詞

編輯

kuu

  1. 拉丁字母Q/q的名稱。