維基詞典

kuulua

芬蘭語

編輯

詞源

編輯

繼承自原始芬蘭語 *kuuludak。等價於 kuulla +‎ -ua（被動態）。根據 Hakulinen，「屬於；與……有干係」的抽象意義意譯自瑞典語 höra、tillhöra，意譯自中古高地德語 hœrec (「聽話的」, 字面意思是「聽見的人」)（參見德語 hörig、gehören）。[1]

發音

編輯

動詞

編輯

kuulua (不及物)

  1. 被聽見
    Tämän talon seinät ovat niin ohuet, että naapurin riidat kuuluvat olohuoneessamme.
    這所房子的牆壁很薄，我們在客廳里都能聽得見鄰居們的爭吵聲。
    Kuuluuko nyt?
    你現在能聽到我說話嗎？
  2. 據說
    Hän kuuluu olevan rikas.
    據說他很有錢。
  3. 表示人生活或事務的狀態
    Mitä kuuluu? -Kiitos, minulle kuuluu hyvää.
    你好嗎？- 我很好，謝謝。
  4. 屬於 (+ 向格) （表示所有權或地點）
    Tämä järvi kuuluu minulle.
    這個湖是我的。
    Se patsas kuuluu ikkunalaudalle.
    那尊雕像應該放在窗台上。
  5. 屬於 (+ 入格) （是……的成員）
    Kuulun vapaaehtoiseen palokuntaan.
    我屬於志願消防隊。
  6. (無人稱，+ 屬格) 應該；必須 (+ 第一不定式)
    Sinun kuuluu tehdä se näin.
    你應該這樣做。
  7. 與……有干係，關……的事 (+ 向格)
    Miten tämä sinulle kuuluu?
    這與你有何關係？
    Hän kysyi, mistä puhuin Samin kanssa. Sanoin, että se ei kuulu hänelle.
    他問我在和山姆談什麼。我告訴他這不關他的事。

變位

編輯

派生詞彙

編輯
派生詞

相關詞彙

編輯

參考資料

編輯
  1. ↑ Hakulinen, Lauri。Suomen kielen käännöslainoista. Published in Virittäjä volume 59 number 4 (1955)[1]

英格里亞語

編輯

詞源

編輯

繼承自原始芬蘭語 *kuuludak，等價於 kuulla (「聽見」) +‎ -ua。同源詞包括芬蘭語 kuulua、愛沙尼亞語 kuuluda。

「屬於」在語義上可能與瑞典語 höra till (「屬於」, 字面意思是「朝著……聽」) 有關。其他芬蘭語族語言也有類似的現象。

發音

編輯

動詞

編輯

kuulua

  1. (不及物) 被聽見
    • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，第 43 頁:
      Yhest koist läätää, kuuluu toisees kois.
      一個人在一所房子裡說話，另一個人在另一所房子裡聽到。
    • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, 譯者 Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva，第 5 頁:
      Äkkistää etähääl kuului koiran haukkumiin, näyttiis metsävahti.
      突然遠處傳來狗叫聲，護林員出現了。
  2. (不及物) 似乎，好像
  3. (不及物+ 入格) 屬於
    • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，第 3 頁:
      Iƶorat laatiit kansan, kumpa keelen poolest kuuluu läns-fenniläisiin kansoin gruppaa ja sil viisii i iƶoroin keeli kuuluu läns-fenniläisee keelisisteemaa.
      英格里亞人按照語言組成一個民族，由於他們屬於芬蘭人族群，因此英格里亞人的語言也屬於芬蘭語族。

變位

編輯
kuulua (類別1/ampua，無層級變化) 的變位
Indikativa（直陳式）
Preesens（現在時） Perfekta（完成時）
肯定 否定 肯定 否定
第一人稱單數 kuulun en kuulu 第一人稱單數 oon kuulunt, oon kuulunut en oo kuulunt, en oo kuulunut
第二人稱單數 kuulut et kuulu 第二人稱單數 oot kuulunt, oot kuulunut et oo kuulunt, et oo kuulunut
第三人稱單數 kuuluu ei kuulu 第三人稱單數 ono kuulunt, ono kuulunut ei oo kuulunt, ei oo kuulunut
第一人稱複數 kuulumma emmä kuulu 第一人稱複數 oomma kuuluneet emmä oo kuuluneet
第二人稱複數 kuulutta että kuulu 第二人稱複數 ootta kuuluneet että oo kuuluneet
第三人稱複數 kuuluut1), kuuluvat2), kuulutaa evät kuulu 第三人稱複數 ovat kuuluneet evät oo kuuluneet
無人稱 kuulutaa ei kuuluta 無人稱 ono kuuluttu ei oo kuuluttu
Imperfekta（未完成時） Pluskvamperfekta（過去完成時）
肯定 否定 肯定 否定
第一人稱單數 kuuluin en kuulunt, en kuulunut 第一人稱單數 olin kuulunt, olin kuulunut en olt kuulunt, en olt kuulunut
第二人稱單數 kuuluit et kuulunt, et kuulunut 第二人稱單數 olit kuulunt, olit kuulunut et olt kuulunt, et olt kuulunut
第三人稱單數 kuului ei kuulunt, ei kuulunut 第三人稱單數 oli kuulunt, oli kuulunut ei olt kuulunt, ei olt kuulunut
第一人稱複數 kuuluimma emmä kuuluneet 第一人稱複數 olimma kuuluneet emmä olleet kuuluneet
第二人稱複數 kuuluitta että kuuluneet 第二人稱複數 olitta kuuluneet että olleet kuuluneet
第三人稱複數 kuuluit1), kuuluivat2), kuuluttii evät kuuluneet 第三人稱複數 olivat kuuluneet evät olleet kuuluneet
無人稱 kuuluttii ei kuuluttu 無人稱 oli kuuluttu ei olt kuuluttu
Konditsionala（條件式）
Preesens（現在時） Perfekta（完成時）
肯定 否定 肯定 否定
第一人稱單數 kuuluisin en kuuluis 第一人稱單數 olisin kuulunt, olisin kuulunut en olis kuulunt, en olis kuulunut
第二人稱單數 kuuluisit, kuuluist1) et kuuluis 第二人稱單數 olisit kuulunt, olisit kuulunut et olis kuulunt, et olis kuulunut
第三人稱單數 kuuluis ei kuuluis 第三人稱單數 olis kuulunt, olis kuulunut ei olis kuulunt, ei olis kuulunut
第一人稱複數 kuuluisimma emmä kuuluis 第一人稱複數 olisimma kuuluneet emmä olis kuuluneet
第二人稱複數 kuuluisitta että kuuluis 第二人稱複數 olisitta kuuluneet että olis kuuluneet
第三人稱複數 kuuluisiit1), kuuluisivat2), kuuluttais evät kuuluis 第三人稱複數 olisivat kuuluneet evät olis kuuluneet
無人稱 kuuluttais ei kuuluttais 無人稱 olis kuuluttu ei olis kuuluttu
Imperativa（命令式）
Preesens（現在時） Perfekta（完成時）
肯定 否定 肯定 否定
第一人稱單數 — — 第一人稱單數 — —
第二人稱單數 kuulu elä kuulu 第二人稱單數 oo kuulunt, oo kuulunut elä oo kuulunt, elä oo kuulunut
第三人稱單數 kuulukoo elköö kuuluko 第三人稱單數 olkoo kuulunt, olkoo kuulunut elköö olko kuulunt, elköö olko kuulunut
第一人稱複數 — — 第一人稱複數 — —
第二人稱複數 kuulukaa elkää kuuluko 第二人稱複數 olkaa kuuluneet elkää olko kuuluneet
第三人稱複數 kuulukoot elkööt kuuluko 第三人稱複數 olkoot kuuluneet elkööt olko kuuluneet
無人稱 kuuluttakkoo elköö kuuluttako 無人稱 olkoo kuuluttu elköö olko kuuluttu
Potentsiala（可能式）
Preesens（現在時）
肯定 否定
第一人稱單數 kuulunen en kuulune
第二人稱單數 kuulunet et kuulune
第三人稱單數 kuulunoo ei kuulune
第一人稱複數 kuulunemma emmä kuulune
第二人稱複數 kuulunetta että kuulune
第三人稱複數 kuulunoot evät kuulune
無人稱 kuuluttannoo ei kuuluttane
名詞形式
Infinitivat（不定式） Partisipat（分詞）
主動態 被動態
第1 kuulua 現在時 kuuluva kuuluttava
第2 內格 kuulujees 過去式 kuulunt, kuulunut kuuluttu
手段格 kuuluen 1) 主要用於索伊科拉方言。
2) 主要用於阿拉-勞卡方言。
*) 對於命令式，第二人稱複數 (kuulukaa) 也可用於第三人稱。
**) 疑問形式通過將後綴 -k (-ka?/-kä?) 加於直陳式的後面，或將 -kse 加於可能式的後面來組成。
第3 入格 kuulumaa
內格 kuulumaas
出格 kuulumast
缺格 kuulumata
第4 主格 kuulumiin
部分格 kuulumista, kuulumist

參考資料

編輯
  • Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja，Helsinki：Suomalais-Ugrilainen Seura，第 226 頁

沃特語

編輯

詞源

編輯

繼承自原始芬蘭語 *kuuludak。

發音

編輯

動詞

編輯

kuulua

  1. (不及物) 能聽見

屈折

編輯

Template:Vot-conj/kuttsua

參考資料

編輯
  • "kuulua" in Vadja keele sõnaraamat
取自「https://zh.wiktionary.org/w/index.php?title=kuulua&oldid=7553842」