puhua

芬蘭語

詞源

< 原始烏拉爾語 *pušɜ，最初含義可能為「吹」。

發音

斷字：pu‧hu‧a

動詞

v.　 puhua

〈不及物〉（指「談論某事」時後接出格）談，談話
〈及物／Template:+ partitive〉（後接部分格）講（某種語言）

puhua 的變位（sanoa 型）　（點擊顯示）

直陳式
現在時			完成時
人稱	肯定	否定	人稱	肯定	否定
一單	puhun	en puhu	一單	olen puhunut	en ole puhunut
二單	puhut	et puhu	二單	olet puhunut	et ole puhunut
三單	puhuu	ei puhu	三單	on puhunut	ei ole puhunut
一複	puhumme	emme puhu	一複	olemme puhuneet	emme ole puhuneet
二複	puhutte	ette puhu	二複	olette puhuneet	ette ole puhuneet
三複	puhuvat	eivät puhu	三複	ovat puhuneet	eivät ole puhuneet
被動	puhutaan	ei puhuta	被動	on puhuttu	ei ole puhuttu
過去時			過去完成時
人稱	肯定	否定	人稱	肯定	否定
一單	puhuin	en puhunut	一單	olin puhunut	en ollut puhunut
二單	puhuit	et puhunut	二單	olit puhunut	et ollut puhunut
三單	puhui	ei puhunut	三單	oli puhunut	ei ollut puhunut
一複	puhuimme	emme puhuneet	一複	olimme puhuneet	emme olleet puhuneet
二複	puhuitte	ette puhuneet	二複	olitte puhuneet	ette olleet puhuneet
三複	puhuivat	eivät puhuneet	三複	olivat puhuneet	eivät olleet puhuneet
被動	puhuttiin	ei puhuttu	被動	oli puhuttu	ei ollut puhuttu

條件式
現在時			完成時
人稱	肯定	否定	人稱	肯定	否定
一單	puhuisin	en puhuisi	一單	olisin puhunut	en olisi puhunut
二單	puhuisit	et puhuisi	二單	olisit puhunut	et olisi puhunut
三單	puhuisi	ei puhuisi	三單	olisi puhunut	ei olisi puhunut
一複	puhuisimme	emme puhuisi	一複	olisimme puhuneet	emme olisi puhuneet
二複	puhuisitte	ette puhuisi	二複	olisitte puhuneet	ette olisi puhuneet
三複	puhuisivat	eivät puhuisi	三複	olisivat puhuneet	eivät olisi puhuneet
被動	puhuttaisiin	ei puhuttaisi	被動	olisi puhuttu	ei olisi puhuttu

命令式
現在時			完成時
人稱	肯定	否定	人稱	肯定	否定
一單	–	–	一單	–	–
二單	puhu	älä puhu	二單	ole puhunut	älä ole puhunut
三單	puhukoon	älköön puhuko	三單	olkoon puhunut	älköön olko puhunut
一複	puhukaamme	älkäämme puhuko	一複	olkaamme puhuneet	älkäämme olko puhuneet
二複	puhukaa	älkää puhuko	二複	olkaa puhuneet	älkää olko puhuneet
三複	puhukoot	älkööt puhuko	三複	olkoot puhuneet	älkööt olko puhuneet
被動	puhuttakoon	älköön puhuttako	被動	olkoon puhuttu	älköön olko puhuttu

能動
現在時			完成時
人稱	肯定	否定	人稱	肯定	否定
一單	puhunen	en puhune	一單	lienen puhunut	en liene puhunut
二單	puhunet	et puhune	二單	lienet puhunut	et liene puhunut
三單	puhunee	ei puhune	三單	lienee puhunut	ei liene puhunut
一複	puhunemme	emme puhune	一複	lienemme puhuneet	emme liene puhuneet
二複	puhunette	ette puhune	二複	lienette puhuneet	ette liene puhuneet
三複	puhunevat	eivät puhune	三複	lienevät puhuneet	eivät liene puhuneet
被動	puhuttaneen	ei puhuttane	被動	lienee puhuttu	ei liene puhuttu

名詞形
不定式				分詞
		主動	被動		主動	被動
一		puhua		現在時	puhuva	puhuttava
長一		puhuakseen²		過去時	puhunut	puhuttu
二	內格	puhuessa¹	puhuttaessa	施動	puhuma^1, 3
二	具格	puhuen	–	否定	puhumaton
三	內格	puhumassa	–	注1．一般與屬有後綴連用。注2．須與屬有後綴連用，此為三單與三複的詞形。注3．不及物動詞無此詞形。勿與 -ma 後綴派生的名詞相混淆。
	出格	puhumasta	–
	入格	puhumaan	–
	所格	puhumalla	–
	缺格	puhumatta	–
	具格	puhuman	puhuttaman
四	主格	puhuminen
四	部分格	puhumista
五		puhumaisillaan²

派生詞

形容詞：puhelias、puhuva
名詞：puhe、puhuja、puhuminen
動詞：（反覆）puhella、（使役）puhuttaa
副詞：puhumattakaan + 出格 = 更不必說

詞組

參考

Häkkinen, Kaisa (2005). Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY. ISBN 951-0-27108-X.