ruuti

芬蘭語

詞源

借自瑞典語 krut (「火藥」)。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈruːti/, [ˈruːt̪i]
• 韻部：-uːti
• 斷字^(幫助)：ruu‧ti

名詞

ruuti

1. 火藥

變格

ruuti 的屈折 (Kotus 類型 5*F/risti，t-d元音變換)
主格		ruuti	ruudit
屬格		ruudin	ruutien
部分格		ruutia	ruuteja
入格		ruutiin	ruuteihin
		單數	複數
主格		ruuti	ruudit
賓格	主	ruuti	ruudit
	屬	ruudin
屬格		ruudin	ruutien
部分格		ruutia	ruuteja
內格		ruudissa	ruudeissa
出格		ruudista	ruudeista
入格		ruutiin	ruuteihin
接格		ruudilla	ruudeilla
離格		ruudilta	ruudeilta
向格		ruudille	ruudeille
樣格		ruutina	ruuteina
轉移格		ruudiksi	ruudeiksi
欠格		ruuditta	ruudeitta
手段格		—	ruudein
共格		請參閱下方的所有格形式。

ruuti 的所有格形式 (Kotus 類型 5*F/risti，t-d元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 ruutini ruutini 賓格 主 ruutini ruutini 屬 ruutini 屬格 ruutini ruutieni 部分格 ruutiani ruutejani 內格 ruudissani ruudeissani 出格 ruudistani ruudeistani 入格 ruutiini ruuteihini 接格 ruudillani ruudeillani 離格 ruudiltani ruudeiltani 向格 ruudilleni ruudeilleni 樣格 ruutinani ruuteinani 轉移格 ruudikseni ruudeikseni 欠格 ruudittani ruudeittani 手段格 — — 共格 — ruuteineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 ruutisi ruutisi 賓格 主 ruutisi ruutisi 屬 ruutisi 屬格 ruutisi ruutiesi 部分格 ruutiasi ruutejasi 內格 ruudissasi ruudeissasi 出格 ruudistasi ruudeistasi 入格 ruutiisi ruuteihisi 接格 ruudillasi ruudeillasi 離格 ruudiltasi ruudeiltasi 向格 ruudillesi ruudeillesi 樣格 ruutinasi ruuteinasi 轉移格 ruudiksesi ruudeiksesi 欠格 ruudittasi ruudeittasi 手段格 — — 共格 — ruuteinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 ruutimme ruutimme 賓格 主 ruutimme ruutimme 屬 ruutimme 屬格 ruutimme ruutiemme 部分格 ruutiamme ruutejamme 內格 ruudissamme ruudeissamme 出格 ruudistamme ruudeistamme 入格 ruutiimme ruuteihimme 接格 ruudillamme ruudeillamme 離格 ruudiltamme ruudeiltamme 向格 ruudillemme ruudeillemme 樣格 ruutinamme ruuteinamme 轉移格 ruudiksemme ruudeiksemme 欠格 ruudittamme ruudeittamme 手段格 — — 共格 — ruuteinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 ruutinne ruutinne 賓格 主 ruutinne ruutinne 屬 ruutinne 屬格 ruutinne ruutienne 部分格 ruutianne ruutejanne 內格 ruudissanne ruudeissanne 出格 ruudistanne ruudeistanne 入格 ruutiinne ruuteihinne 接格 ruudillanne ruudeillanne 離格 ruudiltanne ruudeiltanne 向格 ruudillenne ruudeillenne 樣格 ruutinanne ruuteinanne 轉移格 ruudiksenne ruudeiksenne 欠格 ruudittanne ruudeittanne 手段格 — — 共格 — ruuteinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 ruutinsa ruutinsa 賓格 主 ruutinsa ruutinsa 屬 ruutinsa 屬格 ruutinsa ruutiensa 部分格 ruutiaan ruutiansa ruutejaan ruutejansa 內格 ruudissaan ruudissansa ruudeissaan ruudeissansa 出格 ruudistaan ruudistansa ruudeistaan ruudeistansa 入格 ruutiinsa ruuteihinsa 接格 ruudillaan ruudillansa ruudeillaan ruudeillansa 離格 ruudiltaan ruudiltansa ruudeiltaan ruudeiltansa 向格 ruudilleen ruudillensa ruudeilleen ruudeillensa 樣格 ruutinaan ruutinansa ruuteinaan ruuteinansa 轉移格 ruudikseen ruudiksensa ruudeikseen ruudeiksensa 欠格 ruudittaan ruudittansa ruudeittaan ruudeittansa 手段格 — — 共格 — ruuteineen ruuteinensa

派生詞

• savuton ruuti：無煙火藥

複合詞

• mustaruuti
• ruudinsavu
• ruutitynnyri

異序詞

• tuuri

英格里亞語

詞源

源自瑞典語 krut，可能通過芬蘭語 ruuti。

發音

• (索伊科拉) 國際音標^(幫助): /ˈruːti/
• 斷字：ruu‧ti

名詞

ruuti (屬格 ruuin，部分格 ruuttia)

1. 火藥

變格

ruuti 的變格 (類別5/vahti，uut-uuvv類層級變化)
	單數	複數
主格	ruuti	ruuvvit
屬格	ruuvvin	ruutiin，ruutiloin
部分格	ruutia	ruutija，ruutiloja
入格	ruutii	ruutiihe，ruutiloihe
內格	ruuvviis	ruutiis，ruutilois
出格	ruuvvist	ruutiist，ruutiloist
向格	ruuvville	ruutiille，ruutiloille
所格	ruuvviil	ruutiil，ruutiloil
奪格	ruuvvilt	ruutiilt，ruutiloilt
轉移格	ruuvviks	ruutiiks，ruutiloiks
樣格	ruutinna，ruutiin	ruutiinna，ruutiloinna，ruutiin，ruutiloin
轉變格1)	ruutint	ruutiint，ruutiloint
1) 棄用 *) 賓格所對應的 屬格 (sg) 或 主格 (pl) **) 共格通過在屬格後加上後綴 -ka? 或 -kä?組成。

參考資料

• V. I. Junus (1936年) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1]，Leningrad：Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，第 62 頁
• Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja，Helsinki：Suomalais-Ugrilainen Seura，第 493 頁