säteillä

芬蘭語

詞源

源自säde +‎ -illa，由Paavo Tikkanen所創。

動詞

säteillä

〈及物〉輻射，放射

變位

säteilääa 的變位（tulla 型）　（點擊顯示）

直陳式
現在時			完成時
人稱	肯定	否定	人稱	肯定	否定
一單	säteiläen	en säteiläe	一單	olen säteilääut	en ole säteilääut
二單	säteiläet	et säteiläe	二單	olet säteilääut	et ole säteilääut
三單	säteiläee	ei säteiläe	三單	on säteilääut	ei ole säteilääut
一複	säteiläemme	emme säteiläe	一複	olemme säteilääeet	emme ole säteilääeet
二複	säteiläette	ette säteiläe	二複	olette säteilääeet	ette ole säteilääeet
三複	säteiläevat	eivät säteiläe	三複	ovat säteilääeet	eivät ole säteilääeet
被動	säteilääaan	ei säteilääa	被動	on säteilätu	ei ole säteilätu
過去時			過去完成時
人稱	肯定	否定	人稱	肯定	否定
一單	säteiläin	en säteilääut	一單	olin säteilääut	en ollut säteilääut
二單	säteiläit	et säteilääut	二單	olit säteilääut	et ollut säteilääut
三單	säteiläi	ei säteilääut	三單	oli säteilääut	ei ollut säteilääut
一複	säteiläimme	emme säteilääeet	一複	olimme säteilääeet	emme olleet säteilääeet
二複	säteiläitte	ette säteilääeet	二複	olitte säteilääeet	ette olleet säteilääeet
三複	säteiläivat	eivät säteilääeet	三複	olivat säteilääeet	eivät olleet säteilääeet
被動	säteilätiin	ei säteilätu	被動	oli säteilätu	ei ollut säteilätu

條件式
現在時			完成時
人稱	肯定	否定	人稱	肯定	否定
一單	säteiläisin	en säteiläisi	一單	olisin säteilääut	en olisi säteilääut
二單	säteiläisit	et säteiläisi	二單	olisit säteilääut	et olisi säteilääut
三單	säteiläisi	ei säteiläisi	三單	olisi säteilääut	ei olisi säteilääut
一複	säteiläisimme	emme säteiläisi	一複	olisimme säteilääeet	emme olisi säteilääeet
二複	säteiläisitte	ette säteiläisi	二複	olisitte säteilääeet	ette olisi säteilääeet
三複	säteiläisivat	eivät säteiläisi	三複	olisivat säteilääeet	eivät olisi säteilääeet
被動	säteilätaisiin	ei säteilätaisi	被動	olisi säteilätu	ei olisi säteilätu

命令式
現在時			完成時
人稱	肯定	否定	人稱	肯定	否定
一單	–	–	一單	–	–
二單	säteiläe	älä säteiläe	二單	ole säteilääut	älä ole säteilääut
三單	säteiläkoon	älköön säteiläko	三單	olkoon säteilääut	älköön olko säteilääut
一複	säteiläkaamme	älkäämme säteiläko	一複	olkaamme säteilääeet	älkäämme olko säteilääeet
二複	säteiläkaa	älkää säteiläko	二複	olkaa säteilääeet	älkää olko säteilääeet
三複	säteiläkoot	älkööt säteiläko	三複	olkoot säteilääeet	älkööt olko säteilääeet
被動	säteilätakoon	älköön säteilätako	被動	olkoon säteilätu	älköön olko säteilätu

能動
現在時			完成時
人稱	肯定	否定	人稱	肯定	否定
一單	säteilääen	en säteilääe	一單	lienen säteilääut	en liene säteilääut
二單	säteilääet	et säteilääe	二單	lienet säteilääut	et liene säteilääut
三單	säteilääee	ei säteilääe	三單	lienee säteilääut	ei liene säteilääut
一複	säteilääemme	emme säteilääe	一複	lienemme säteilääeet	emme liene säteilääeet
二複	säteilääette	ette säteilääe	二複	lienette säteilääeet	ette liene säteilääeet
三複	säteilääevat	eivät säteilääe	三複	lienevät säteilääeet	eivät liene säteilääeet
被動	säteilätaneen	ei säteilätane	被動	lienee säteilätu	ei liene säteilätu

名詞形
不定式				分詞
		主動	被動		主動	被動
一		säteilääa		現在時	säteiläeva	säteilätava
長一		säteilääakseen²		過去時	säteilääut	säteilätu
二	內格	säteilääessa¹	säteilätaessa	施動	säteiläema^1, 3
二	具格	säteilääen	–	否定	säteiläematon
三	內格	säteiläemassa	–	注1．一般與屬有後綴連用。注2．須與屬有後綴連用，此為三單與三複的詞形。注3．不及物動詞無此詞形。勿與 -ma 後綴派生的名詞相混淆。
	出格	säteiläemasta	–
	入格	säteiläemaan	–
	所格	säteiläemalla	–
	缺格	säteiläematta	–
	具格	säteiläeman	säteilätaman
四	主格	säteiläeminen
四	部分格	säteiläemista
五		säteiläemaisillaan²