siisti

芬蘭語

詞源1

借自俄語 чи́стый (čístyj)，源自古東斯拉夫語 чистъ (čistŭ)，源自原始斯拉夫語 *čistъ。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈsiːsti/, [ˈs̠iːs̠ti]
• 韻部：-iːsti
• 斷字^(幫助)：siis‧ti

形容詞

siisti (比較級 siistimpi，最高級 siistein)

1. 乾淨的，整潔的
2. (俚語) 厲害的

變格

siisti 的屈折 (Kotus 類型 5/risti，無元音變換)
主格		siisti	siistit
屬格		siistin	siistien
部分格		siistiä	siistejä
入格		siistiin	siisteihin
		單數	複數
主格		siisti	siistit
賓格	主	siisti	siistit
	屬	siistin
屬格		siistin	siistien
部分格		siistiä	siistejä
內格		siistissä	siisteissä
出格		siististä	siisteistä
入格		siistiin	siisteihin
接格		siistillä	siisteillä
離格		siistiltä	siisteiltä
向格		siistille	siisteille
樣格		siistinä	siisteinä
轉移格		siistiksi	siisteiksi
欠格		siistittä	siisteittä
手段格		—	siistein
共格		—	siisteine

siisti 的所有格形式 (Kotus 類型 5/risti，無元音變換)
罕用。僅用於名詞化形容詞。
第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 siistini siistini 賓格 主 siistini siistini 屬 siistini 屬格 siistini siistieni 部分格 siistiäni siistejäni 內格 siistissäni siisteissäni 出格 siististäni siisteistäni 入格 siistiini siisteihini 接格 siistilläni siisteilläni 離格 siistiltäni siisteiltäni 向格 siistilleni siisteilleni 樣格 siistinäni siisteinäni 轉移格 siistikseni siisteikseni 欠格 siistittäni siisteittäni 手段格 — — 共格 — siisteineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 siistisi siistisi 賓格 主 siistisi siistisi 屬 siistisi 屬格 siistisi siistiesi 部分格 siistiäsi siistejäsi 內格 siistissäsi siisteissäsi 出格 siististäsi siisteistäsi 入格 siistiisi siisteihisi 接格 siistilläsi siisteilläsi 離格 siistiltäsi siisteiltäsi 向格 siistillesi siisteillesi 樣格 siistinäsi siisteinäsi 轉移格 siistiksesi siisteiksesi 欠格 siistittäsi siisteittäsi 手段格 — — 共格 — siisteinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 siistimme siistimme 賓格 主 siistimme siistimme 屬 siistimme 屬格 siistimme siistiemme 部分格 siistiämme siistejämme 內格 siistissämme siisteissämme 出格 siististämme siisteistämme 入格 siistiimme siisteihimme 接格 siistillämme siisteillämme 離格 siistiltämme siisteiltämme 向格 siistillemme siisteillemme 樣格 siistinämme siisteinämme 轉移格 siistiksemme siisteiksemme 欠格 siistittämme siisteittämme 手段格 — — 共格 — siisteinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 siistinne siistinne 賓格 主 siistinne siistinne 屬 siistinne 屬格 siistinne siistienne 部分格 siistiänne siistejänne 內格 siistissänne siisteissänne 出格 siististänne siisteistänne 入格 siistiinne siisteihinne 接格 siistillänne siisteillänne 離格 siistiltänne siisteiltänne 向格 siistillenne siisteillenne 樣格 siistinänne siisteinänne 轉移格 siistiksenne siisteiksenne 欠格 siistittänne siisteittänne 手段格 — — 共格 — siisteinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 siistinsä siistinsä 賓格 主 siistinsä siistinsä 屬 siistinsä 屬格 siistinsä siistiensä 部分格 siistiään siistiänsä siistejään siistejänsä 內格 siistissään siistissänsä siisteissään siisteissänsä 出格 siististään siististänsä siisteistään siisteistänsä 入格 siistiinsä siisteihinsä 接格 siistillään siistillänsä siisteillään siisteillänsä 離格 siistiltään siistiltänsä siisteiltään siisteiltänsä 向格 siistilleen siistillensä siisteilleen siisteillensä 樣格 siistinään siistinänsä siisteinään siisteinänsä 轉移格 siistikseen siistiksensä siisteikseen siisteiksensä 欠格 siistittään siistittänsä siisteittään siisteittänsä 手段格 — — 共格 — siisteineen siisteinensä

近義詞

• (乾淨的)： puhdas

反義詞

• (髒的)： likainen
• (亂糟糟的)： sotkuinen

派生詞

• siististi

詞源2

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈsiːsti/, [ˈs̠iːs̠ti] (直陳式)
• 國際音標^(幫助): /ˈsiːstiˣ/, [ˈs̠iːs̠ti(ʔ)] (命令式、connegative)
• 韻部：-iːsti
• 斷字^(幫助)：siis‧ti

動詞

siisti

1. siistiä 的第三人稱單數直陳式過去時形式。
2. siistiä 的直陳式現在時共否定形式。
3. siistiä 的第二人稱單數命令式現在時形式。
4. siistiä 的第二人稱單數命令式現在時共否定形式。