vapaa

芬蘭語

詞源（一）

< 斯拉夫語 *svaba。對比 svoboda。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈʋɑpɑː/

形容詞

vapaa 的屈折 (Kotus 類型 17/vapaa，無元音變換)
主格		vapaa	vapaat
屬格		vapaan	vapaiden vapaitten
部分格		vapaata	vapaita
入格		vapaaseen	vapaisiin
		單數	複數
主格		vapaa	vapaat
賓格	主	vapaa	vapaat
	屬	vapaan
屬格		vapaan	vapaiden vapaitten
部分格		vapaata	vapaita
內格		vapaassa	vapaissa
出格		vapaasta	vapaista
入格		vapaaseen	vapaisiin vapaihin 罕用
接格		vapaalla	vapailla
離格		vapaalta	vapailta
向格		vapaalle	vapaille
樣格		vapaana	vapaina
轉移格		vapaaksi	vapaiksi
欠格		vapaatta	vapaitta
手段格		—	vapain
共格		請參閱下方的所有格形式。

vapaa 的所有格形式 (Kotus 類型 17/vapaa，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 vapaani vapaani 賓格 主 vapaani vapaani 屬 vapaani 屬格 vapaani vapaideni vapaitteni 部分格 vapaatani vapaitani 內格 vapaassani vapaissani 出格 vapaastani vapaistani 入格 vapaaseeni vapaisiini vapaihini 罕用 接格 vapaallani vapaillani 離格 vapaaltani vapailtani 向格 vapaalleni vapailleni 樣格 vapaanani vapainani 轉移格 vapaakseni vapaikseni 欠格 vapaattani vapaittani 手段格 — — 共格 — vapaineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 vapaasi vapaasi 賓格 主 vapaasi vapaasi 屬 vapaasi 屬格 vapaasi vapaidesi vapaittesi 部分格 vapaatasi vapaitasi 內格 vapaassasi vapaissasi 出格 vapaastasi vapaistasi 入格 vapaaseesi vapaisiisi vapaihisi 罕用 接格 vapaallasi vapaillasi 離格 vapaaltasi vapailtasi 向格 vapaallesi vapaillesi 樣格 vapaanasi vapainasi 轉移格 vapaaksesi vapaiksesi 欠格 vapaattasi vapaittasi 手段格 — — 共格 — vapainesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 vapaamme vapaamme 賓格 主 vapaamme vapaamme 屬 vapaamme 屬格 vapaamme vapaidemme vapaittemme 部分格 vapaatamme vapaitamme 內格 vapaassamme vapaissamme 出格 vapaastamme vapaistamme 入格 vapaaseemme vapaisiimme vapaihimme 罕用 接格 vapaallamme vapaillamme 離格 vapaaltamme vapailtamme 向格 vapaallemme vapaillemme 樣格 vapaanamme vapainamme 轉移格 vapaaksemme vapaiksemme 欠格 vapaattamme vapaittamme 手段格 — — 共格 — vapainemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 vapaanne vapaanne 賓格 主 vapaanne vapaanne 屬 vapaanne 屬格 vapaanne vapaidenne vapaittenne 部分格 vapaatanne vapaitanne 內格 vapaassanne vapaissanne 出格 vapaastanne vapaistanne 入格 vapaaseenne vapaisiinne vapaihinne 罕用 接格 vapaallanne vapaillanne 離格 vapaaltanne vapailtanne 向格 vapaallenne vapaillenne 樣格 vapaananne vapainanne 轉移格 vapaaksenne vapaiksenne 欠格 vapaattanne vapaittanne 手段格 — — 共格 — vapainenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 vapaansa vapaansa 賓格 主 vapaansa vapaansa 屬 vapaansa 屬格 vapaansa vapaidensa vapaittensa 部分格 vapaataan vapaatansa vapaitaan vapaitansa 內格 vapaassaan vapaassansa vapaissaan vapaissansa 出格 vapaastaan vapaastansa vapaistaan vapaistansa 入格 vapaaseensa vapaisiinsa vapaihinsa 罕用 接格 vapaallaan vapaallansa vapaillaan vapaillansa 離格 vapaaltaan vapaaltansa vapailtaan vapailtansa 向格 vapaalleen vapaallensa vapailleen vapaillensa 樣格 vapaanaan vapaanansa vapainaan vapainansa 轉移格 vapaakseen vapaaksensa vapaikseen vapaiksensa 欠格 vapaattaan vapaattansa vapaittaan vapaittansa 手段格 — — 共格 — vapaineen vapainensa

原形 vapaa，比較級 vapaampi，最高級 vapain。

1. 自由的，不受限的
   • vapaa mies　自由人
2. 無拘束的
   • Hänelle annettiin vapaat kädet tehdä, mitä hän haluaa.　他不受限制，想做什麼做什麼。
3. 釋放的，放
   • Päästimme kanin vapaaksi.　我們把兔子放了。
4. 空閒的
   • vapaa-aika　閒時
5. 空的
   • Istuin on vapaa.　位子空着。
6. 單身的
7. 放養的
   • vapaan kanan muna　放養產的蛋

相關詞彙

• vapaalla jalalla（未被捕獲的）

名詞

vapaa 的屈折 (Kotus 類型 17/vapaa，無元音變換)
主格		vapaa	vapaat
屬格		vapaan	vapaiden vapaitten
部分格		vapaata	vapaita
入格		vapaaseen	vapaisiin
		單數	複數
主格		vapaa	vapaat
賓格	主	vapaa	vapaat
	屬	vapaan
屬格		vapaan	vapaiden vapaitten
部分格		vapaata	vapaita
內格		vapaassa	vapaissa
出格		vapaasta	vapaista
入格		vapaaseen	vapaisiin vapaihin 罕用
接格		vapaalla	vapailla
離格		vapaalta	vapailta
向格		vapaalle	vapaille
樣格		vapaana	vapaina
轉移格		vapaaksi	vapaiksi
欠格		vapaatta	vapaitta
手段格		—	vapain
共格		請參閱下方的所有格形式。

vapaa 的所有格形式 (Kotus 類型 17/vapaa，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 vapaani vapaani 賓格 主 vapaani vapaani 屬 vapaani 屬格 vapaani vapaideni vapaitteni 部分格 vapaatani vapaitani 內格 vapaassani vapaissani 出格 vapaastani vapaistani 入格 vapaaseeni vapaisiini vapaihini 罕用 接格 vapaallani vapaillani 離格 vapaaltani vapailtani 向格 vapaalleni vapailleni 樣格 vapaanani vapainani 轉移格 vapaakseni vapaikseni 欠格 vapaattani vapaittani 手段格 — — 共格 — vapaineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 vapaasi vapaasi 賓格 主 vapaasi vapaasi 屬 vapaasi 屬格 vapaasi vapaidesi vapaittesi 部分格 vapaatasi vapaitasi 內格 vapaassasi vapaissasi 出格 vapaastasi vapaistasi 入格 vapaaseesi vapaisiisi vapaihisi 罕用 接格 vapaallasi vapaillasi 離格 vapaaltasi vapailtasi 向格 vapaallesi vapaillesi 樣格 vapaanasi vapainasi 轉移格 vapaaksesi vapaiksesi 欠格 vapaattasi vapaittasi 手段格 — — 共格 — vapainesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 vapaamme vapaamme 賓格 主 vapaamme vapaamme 屬 vapaamme 屬格 vapaamme vapaidemme vapaittemme 部分格 vapaatamme vapaitamme 內格 vapaassamme vapaissamme 出格 vapaastamme vapaistamme 入格 vapaaseemme vapaisiimme vapaihimme 罕用 接格 vapaallamme vapaillamme 離格 vapaaltamme vapailtamme 向格 vapaallemme vapaillemme 樣格 vapaanamme vapainamme 轉移格 vapaaksemme vapaiksemme 欠格 vapaattamme vapaittamme 手段格 — — 共格 — vapainemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 vapaanne vapaanne 賓格 主 vapaanne vapaanne 屬 vapaanne 屬格 vapaanne vapaidenne vapaittenne 部分格 vapaatanne vapaitanne 內格 vapaassanne vapaissanne 出格 vapaastanne vapaistanne 入格 vapaaseenne vapaisiinne vapaihinne 罕用 接格 vapaallanne vapaillanne 離格 vapaaltanne vapailtanne 向格 vapaallenne vapaillenne 樣格 vapaananne vapainanne 轉移格 vapaaksenne vapaiksenne 欠格 vapaattanne vapaittanne 手段格 — — 共格 — vapainenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 vapaansa vapaansa 賓格 主 vapaansa vapaansa 屬 vapaansa 屬格 vapaansa vapaidensa vapaittensa 部分格 vapaataan vapaatansa vapaitaan vapaitansa 內格 vapaassaan vapaassansa vapaissaan vapaissansa 出格 vapaastaan vapaastansa vapaistaan vapaistansa 入格 vapaaseensa vapaisiinsa vapaihinsa 罕用 接格 vapaallaan vapaallansa vapaillaan vapaillansa 離格 vapaaltaan vapaaltansa vapailtaan vapailtansa 向格 vapaalleen vapaallensa vapailleen vapaillensa 樣格 vapaanaan vapaanansa vapainaan vapainansa 轉移格 vapaakseen vapaaksensa vapaikseen vapaiksensa 欠格 vapaattaan vapaattansa vapaittaan vapaittansa 手段格 — — 共格 — vapaineen vapainensa

1. 假期，休假

相關詞彙

• äitiysvapaa

詞源（二）

名詞

1. vapa 的部分格單數形。