verbi

參見：Verbi

芬蘭語

詞源

借自瑞典語 verb，最終源自拉丁語 verbum。

發音

• 國際音標^(幫助)：/ˈʋerbi/, [ˈʋe̞rbi]
• 韻部：-erbi
• 斷字^(幫助)：ver‧bi

名詞

verbi

1. (語法) 動詞

變格

verbi 的屈折 (Kotus 類型 5/risti，無元音變換)
主格		verbi	verbit
屬格		verbin	verbien
部分格		verbiä	verbejä
入格		verbiin	verbeihin
		單數	複數
主格		verbi	verbit
賓格	主	verbi	verbit
	屬	verbin
屬格		verbin	verbien
部分格		verbiä	verbejä
內格		verbissä	verbeissä
出格		verbistä	verbeistä
入格		verbiin	verbeihin
接格		verbillä	verbeillä
離格		verbiltä	verbeiltä
向格		verbille	verbeille
樣格		verbinä	verbeinä
轉移格		verbiksi	verbeiksi
欠格		verbittä	verbeittä
手段格		—	verbein
共格		請參閱下方的所有格形式。

verbi 的所有格形式 (Kotus 類型 5/risti，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 verbini verbini 賓格 主 verbini verbini 屬 verbini 屬格 verbini verbieni 部分格 verbiäni verbejäni 內格 verbissäni verbeissäni 出格 verbistäni verbeistäni 入格 verbiini verbeihini 接格 verbilläni verbeilläni 離格 verbiltäni verbeiltäni 向格 verbilleni verbeilleni 樣格 verbinäni verbeinäni 轉移格 verbikseni verbeikseni 欠格 verbittäni verbeittäni 手段格 — — 共格 — verbeineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 verbisi verbisi 賓格 主 verbisi verbisi 屬 verbisi 屬格 verbisi verbiesi 部分格 verbiäsi verbejäsi 內格 verbissäsi verbeissäsi 出格 verbistäsi verbeistäsi 入格 verbiisi verbeihisi 接格 verbilläsi verbeilläsi 離格 verbiltäsi verbeiltäsi 向格 verbillesi verbeillesi 樣格 verbinäsi verbeinäsi 轉移格 verbiksesi verbeiksesi 欠格 verbittäsi verbeittäsi 手段格 — — 共格 — verbeinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 verbimme verbimme 賓格 主 verbimme verbimme 屬 verbimme 屬格 verbimme verbiemme 部分格 verbiämme verbejämme 內格 verbissämme verbeissämme 出格 verbistämme verbeistämme 入格 verbiimme verbeihimme 接格 verbillämme verbeillämme 離格 verbiltämme verbeiltämme 向格 verbillemme verbeillemme 樣格 verbinämme verbeinämme 轉移格 verbiksemme verbeiksemme 欠格 verbittämme verbeittämme 手段格 — — 共格 — verbeinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 verbinne verbinne 賓格 主 verbinne verbinne 屬 verbinne 屬格 verbinne verbienne 部分格 verbiänne verbejänne 內格 verbissänne verbeissänne 出格 verbistänne verbeistänne 入格 verbiinne verbeihinne 接格 verbillänne verbeillänne 離格 verbiltänne verbeiltänne 向格 verbillenne verbeillenne 樣格 verbinänne verbeinänne 轉移格 verbiksenne verbeiksenne 欠格 verbittänne verbeittänne 手段格 — — 共格 — verbeinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 verbinsä verbinsä 賓格 主 verbinsä verbinsä 屬 verbinsä 屬格 verbinsä verbiensä 部分格 verbiään verbiänsä verbejään verbejänsä 內格 verbissään verbissänsä verbeissään verbeissänsä 出格 verbistään verbistänsä verbeistään verbeistänsä 入格 verbiinsä verbeihinsä 接格 verbillään verbillänsä verbeillään verbeillänsä 離格 verbiltään verbiltänsä verbeiltään verbeiltänsä 向格 verbilleen verbillensä verbeilleen verbeillensä 樣格 verbinään verbinänsä verbeinään verbeinänsä 轉移格 verbikseen verbiksensä verbeikseen verbeiksensä 欠格 verbittään verbittänsä verbeittään verbeittänsä 手段格 — — 共格 — verbeineen verbeinensä

近義詞

• teonsana

複合詞

複合詞

• apuverbi
• deponenttiverbi
• faktiiviverbi
• faktitiiviverbi
• intransitiiviverbi
• kausatiiviverbi

• kieltoverbi
• liikeverbi
• modaaliverbi
• pääverbi
• refleksiiviverbi
• teettoverbi

• transitiiviverbi
• verbimuoto
• verbinmuoto
• verbityyppi
• yhdysverbi

伊多語

名詞

verbi

1. verbo 的複數

英格里亞語

詞源

最終源自拉丁語 verbum，可能經由芬蘭語 verbi 借入。

發音

• (下勞卡) 國際音標^(幫助)：/ˈʋerbi/, [ˈʋe̞rbʲ]
• (索伊科拉) 國際音標^(幫助)：/ˈʋerbi/, [ˈʋe̞rb̥i]
• 斷字：ver‧bi

名詞

verbi

1. (語法) 動詞

變格

verbi 的變格 (類別5/vahti，無層級變化)
	單數	複數
主格	verbi	verbit
屬格	verbin	verbiin，verbilöin
部分格	verbiä	verbijä，verbilöjä
入格	verbii	verbiihe，verbilöihe
內格	verbiis	verbiis，verbilöis
出格	verbist	verbiist，verbilöist
向格	verbille	verbiille，verbilöille
所格	verbiil	verbiil，verbilöil
奪格	verbilt	verbiilt，verbilöilt
轉移格	verbiks	verbiiks，verbilöiks
樣格	verbinnä，verbiin	verbiinnä，verbilöinnä，verbiin，verbilöin
轉變格1)	verbint	verbiint，verbilöint
1) 棄用 *) 賓格所對應的 屬格 (sg) 或 主格 (pl) **) 共格通過在屬格後加上後綴 -ka? 或 -kä?組成。

近義詞

• tekosana

參考資料

• V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1]，Leningrad：Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，第 27 頁

意大利語

名詞

verbi m

1. verbo 的複數

異序詞

• bervi, brevi

拉丁語

名詞

verbī n

1. verbum 的屬格單數

拉脫維亞語

名詞

verbi m

1. verb的主格複數形
2. verb的呼格複數形