ääntää
芬蘭語
编辑詞源
编辑發音
编辑動詞
编辑ääntää
變位
编辑äänäaa 的变位(huutaa 型) (点击显示)
直陈式 | |||||
---|---|---|---|---|---|
现在时 | 完成时 | ||||
人称 | 肯定 | 否定 | 人称 | 肯定 | 否定 |
一单 | äänan | en ääna | 一单 | olen äänäanut | en ole äänäanut |
二单 | äänat | et ääna | 二单 | olet äänäanut | et ole äänäanut |
三单 | äänäaa | ei ääna | 三单 | on äänäanut | ei ole äänäanut |
一複 | äänamme | emme ääna | 一複 | olemme äänäaneet | emme ole äänäaneet |
二複 | äänatte | ette ääna | 二複 | olette äänäaneet | ette ole äänäaneet |
三複 | äänäavat | eivät ääna | 三複 | ovat äänäaneet | eivät ole äänäaneet |
被动 | äänetaan | ei ääneta | 被动 | on äänettu | ei ole äänettu |
过去时 | 过去完成时 | ||||
人称 | 肯定 | 否定 | 人称 | 肯定 | 否定 |
一单 | äänsin | en äänäanut | 一单 | olin äänäanut | en ollut äänäanut |
二单 | äänsit | et äänäanut | 二单 | olit äänäanut | et ollut äänäanut |
三单 | äänsi | ei äänäanut | 三单 | oli äänäanut | ei ollut äänäanut |
一複 | äänsimme | emme äänäaneet | 一複 | olimme äänäaneet | emme olleet äänäaneet |
二複 | äänsitte | ette äänäaneet | 二複 | olitte äänäaneet | ette olleet äänäaneet |
三複 | äänsivat | eivät äänäaneet | 三複 | olivat äänäaneet | eivät olleet äänäaneet |
被动 | äänettiin | ei äänettu | 被动 | oli äänettu | ei ollut äänettu |
条件式 | |||||
现在时 | 完成时 | ||||
人称 | 肯定 | 否定 | 人称 | 肯定 | 否定 |
一单 | äänäaisin | en äänäaisi | 一单 | olisin äänäanut | en olisi äänäanut |
二单 | äänäaisit | et äänäaisi | 二单 | olisit äänäanut | et olisi äänäanut |
三单 | äänäaisi | ei äänäaisi | 三单 | olisi äänäanut | ei olisi äänäanut |
一複 | äänäaisimme | emme äänäaisi | 一複 | olisimme äänäaneet | emme olisi äänäaneet |
二複 | äänäaisitte | ette äänäaisi | 二複 | olisitte äänäaneet | ette olisi äänäaneet |
三複 | äänäaisivat | eivät äänäaisi | 三複 | olisivat äänäaneet | eivät olisi äänäaneet |
被动 | äänettaisiin | ei äänettaisi | 被动 | olisi äänettu | ei olisi äänettu |
命令式 | |||||
现在时 | 完成时 | ||||
人称 | 肯定 | 否定 | 人称 | 肯定 | 否定 |
一单 | – | – | 一单 | – | – |
二单 | ääna | älä ääna | 二单 | ole äänäanut | älä ole äänäanut |
三单 | äänäakoon | älköön äänäako | 三单 | olkoon äänäanut | älköön olko äänäanut |
一複 | äänäakaamme | älkäämme äänäako | 一複 | olkaamme äänäaneet | älkäämme olko äänäaneet |
二複 | äänäakaa | älkää äänäako | 二複 | olkaa äänäaneet | älkää olko äänäaneet |
三複 | äänäakoot | älkööt äänäako | 三複 | olkoot äänäaneet | älkööt olko äänäaneet |
被动 | äänettakoon | älköön äänettako | 被动 | olkoon äänettu | älköön olko äänettu |
能动 | |||||
现在时 | 完成时 | ||||
人称 | 肯定 | 否定 | 人称 | 肯定 | 否定 |
一单 | äänäanen | en äänäane | 一单 | lienen äänäanut | en liene äänäanut |
二单 | äänäanet | et äänäane | 二单 | lienet äänäanut | et liene äänäanut |
三单 | äänäanee | ei äänäane | 三单 | lienee äänäanut | ei liene äänäanut |
一複 | äänäanemme | emme äänäane | 一複 | lienemme äänäaneet | emme liene äänäaneet |
二複 | äänäanette | ette äänäane | 二複 | lienette äänäaneet | ette liene äänäaneet |
三複 | äänäanevat | eivät äänäane | 三複 | lienevät äänäaneet | eivät liene äänäaneet |
被动 | äänettaneen | ei äänettane | 被动 | lienee äänettu | ei liene äänettu |
名词形 | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
不定式 | 分词 | ||||||||
主动 | 被动 | 主动 | 被动 | ||||||
一 | äänäaa | 现在时 | äänäava | äänettava | |||||
长一 | äänäaakseen2 | 过去时 | äänäanut | äänettu | |||||
二 | 内格 | äänäaessa1 | äänettaessa | 施动 | äänäama1, 3 | ||||
具格 | äänäaen | – | 否定 | äänäamaton | |||||
三 | 内格 | äänäamassa | – | 注1.一般与属有后缀连用。 注2.须与属有后缀连用,此为三单与三複的词形。 注3.不及物动词无此词形。勿与 -ma 后缀派生的名词相混淆。 | |||||
出格 | äänäamasta | – | |||||||
入格 | äänäamaan | – | |||||||
所格 | äänäamalla | – | |||||||
缺格 | äänäamatta | – | |||||||
具格 | äänäaman | äänettaman | |||||||
四 | 主格 | äänäaminen | |||||||
部分格 | äänäamista | ||||||||
五 | äänäamaisillaan2 |
近義詞
编辑派生詞彙
编辑名詞
形容詞
動詞
延伸閱讀
编辑英格里亞語
编辑詞源
编辑源自 ääni (“聲音”) + -tää。類似於芬蘭語 ääntää。
發音
编辑動詞
编辑ääntää
- (不及物) 發出聲音
- 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva,第 42 頁:
- Ääntää nurkaas, patsain pääl.
- 声音是在角落里、在柱子顶上发出的。
變位
编辑ääntää (類別3/kyntää,nt-nn類層級變化) 的變位 | |||||
---|---|---|---|---|---|
Indikativa(直陳式) | |||||
Preesens(現在時) | Perfekta(完成時) | ||||
肯定 | 否定 | 肯定 | 否定 | ||
第一人稱單數 | äännän | en äännä | 第一人稱單數 | oon ääntänt, oon ääntänyt | en oo ääntänt, en oo ääntänyt |
第二人稱單數 | äännät | et äännä | 第二人稱單數 | oot ääntänt, oot ääntänyt | et oo ääntänt, et oo ääntänyt |
第三人稱單數 | ääntää | ei äännä | 第三人稱單數 | ono ääntänt, ono ääntänyt | ei oo ääntänt, ei oo ääntänyt |
第一人稱複數 | äännämmä | emmä äännä | 第一人稱複數 | oomma ääntäneet | emmä oo ääntäneet |
第二人稱複數 | äännättä | että äännä | 第二人稱複數 | ootta ääntäneet | että oo ääntäneet |
第三人稱複數 | ääntäät1), ääntävät2), äännetää | evät äännä | 第三人稱複數 | ovat ääntäneet | evät oo ääntäneet |
無人稱 | äännetää | ei äännetä | 無人稱 | ono äännetty | ei oo äännetty |
Imperfekta(未完成時) | Pluskvamperfekta(過去完成時) | ||||
肯定 | 否定 | 肯定 | 否定 | ||
第一人稱單數 | äänsin | en ääntänt, en ääntänyt | 第一人稱單數 | olin ääntänt, olin ääntänyt | en olt ääntänt, en olt ääntänyt |
第二人稱單數 | äänsit | et ääntänt, et ääntänyt | 第二人稱單數 | olit ääntänt, olit ääntänyt | et olt ääntänt, et olt ääntänyt |
第三人稱單數 | äänsi | ei ääntänt, ei ääntänyt | 第三人稱單數 | oli ääntänt, oli ääntänyt | ei olt ääntänt, ei olt ääntänyt |
第一人稱複數 | äänsimmä | emmä ääntäneet | 第一人稱複數 | olimma ääntäneet | emmä olleet ääntäneet |
第二人稱複數 | äänsittä | että ääntäneet | 第二人稱複數 | olitta ääntäneet | että olleet ääntäneet |
第三人稱複數 | äänsiit1), äänsivät2), äännettii | evät ääntäneet | 第三人稱複數 | olivat ääntäneet | evät olleet ääntäneet |
無人稱 | äännettii | ei äännetty | 無人稱 | oli äännetty | ei olt äännetty |
Konditsionala(條件式) | |||||
Preesens(現在時) | Perfekta(完成時) | ||||
肯定 | 否定 | 肯定 | 否定 | ||
第一人稱單數 | ääntäisin | en ääntäis | 第一人稱單數 | olisin ääntänt, olisin ääntänyt | en olis ääntänt, en olis ääntänyt |
第二人稱單數 | ääntäisit, ääntäist1) | et ääntäis | 第二人稱單數 | olisit ääntänt, olisit ääntänyt | et olis ääntänt, et olis ääntänyt |
第三人稱單數 | ääntäis | ei ääntäis | 第三人稱單數 | olis ääntänt, olis ääntänyt | ei olis ääntänt, ei olis ääntänyt |
第一人稱複數 | ääntäisimmä | emmä ääntäis | 第一人稱複數 | olisimma ääntäneet | emmä olis ääntäneet |
第二人稱複數 | ääntäisittä | että ääntäis | 第二人稱複數 | olisitta ääntäneet | että olis ääntäneet |
第三人稱複數 | ääntäisiit1), ääntäisivät2), äännettäis | evät ääntäis | 第三人稱複數 | olisivat ääntäneet | evät olis ääntäneet |
無人稱 | äännettäis | ei äännettäis | 無人稱 | olis äännetty | ei olis äännetty |
Imperativa(命令式) | |||||
Preesens(現在時) | Perfekta(完成時) | ||||
肯定 | 否定 | 肯定 | 否定 | ||
第一人稱單數 | — | — | 第一人稱單數 | — | — |
第二人稱單數 | äännä | elä äännä | 第二人稱單數 | oo ääntänt, oo ääntänyt | elä oo ääntänt, elä oo ääntänyt |
第三人稱單數 | ääntäköö | elköö ääntäkö | 第三人稱單數 | olkoo ääntänt, olkoo ääntänyt | elköö olko ääntänt, elköö olko ääntänyt |
第一人稱複數 | — | — | 第一人稱複數 | — | — |
第二人稱複數 | ääntäkää | elkää ääntäkö | 第二人稱複數 | olkaa ääntäneet | elkää olko ääntäneet |
第三人稱複數 | ääntäkööt | elkööt ääntäkö | 第三人稱複數 | olkoot ääntäneet | elkööt olko ääntäneet |
無人稱 | äännettäkköö | elköö äännettäkö | 無人稱 | olkoo äännetty | elköö olko äännetty |
Potentsiala(可能式) | |||||
Preesens(現在時) | |||||
肯定 | 否定 | ||||
第一人稱單數 | ääntänen | en ääntäne | |||
第二人稱單數 | ääntänet | et ääntäne | |||
第三人稱單數 | ääntänöö | ei ääntäne | |||
第一人稱複數 | ääntänemmä | emmä ääntäne | |||
第二人稱複數 | ääntänettä | että ääntäne | |||
第三人稱複數 | ääntänööt | evät ääntäne | |||
無人稱 | äännettännöö | ei äännettäne | |||
名詞形式 | |||||
Infinitivat(不定式) | Partisipat(分詞) | ||||
主動態 | 被動態 | ||||
第1 | ääntää | 現在時 | ääntävä | äännettävä | |
第2 | 內格 | ääntäjees | 過去式 | ääntänt, ääntänyt | äännetty |
手段格 | ääntäen | 1) 主要用於索伊科拉方言。 2) 主要用於阿拉-勞卡方言。 *) 對於命令式,第二人稱複數 (ääntäkää) 也可用於第三人稱。 **) 疑問形式通過將後綴 -k (-ka?/-kä?) 加於直陳式的後面,或將 -kse 加於可能式的後面來組成。 | |||
第3 | 入格 | ääntämää | |||
內格 | ääntämääs | ||||
出格 | ääntämäst | ||||
缺格 | ääntämätä | ||||
第4 | 主格 | ääntämiin | |||
部分格 | ääntämistä, ääntämist |