芬蘭語

编辑

詞源

编辑

ääni (聲音) +‎ -tää

發音

编辑

動詞

编辑

ääntää

  1. (及物) 發音

變位

编辑

近義詞

编辑

派生詞彙

编辑
名詞
形容詞
動詞

延伸閱讀

编辑

英格里亞語

编辑

詞源

编辑

源自 ääni (聲音) +‎ -tää。類似於芬蘭語 ääntää

發音

编辑

動詞

编辑

ääntää

  1. (不及物) 發出聲音
    • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva,第 42 頁:
      Ääntää nurkaas, patsain pääl.
      声音是在角落里、在柱子顶上发出的。

變位

编辑
ääntää (類別3/kyntää,nt-nn類層級變化) 的變位
Indikativa(直陳式)
Preesens(現在時) Perfekta(完成時)
肯定 否定 肯定 否定
第一人稱單數 äännän en äännä 第一人稱單數 oon ääntänt, oon ääntänyt en oo ääntänt, en oo ääntänyt
第二人稱單數 äännät et äännä 第二人稱單數 oot ääntänt, oot ääntänyt et oo ääntänt, et oo ääntänyt
第三人稱單數 ääntää ei äännä 第三人稱單數 ono ääntänt, ono ääntänyt ei oo ääntänt, ei oo ääntänyt
第一人稱複數 äännämmä emmä äännä 第一人稱複數 oomma ääntäneet emmä oo ääntäneet
第二人稱複數 äännättä että äännä 第二人稱複數 ootta ääntäneet että oo ääntäneet
第三人稱複數 ääntäät1), ääntävät2), äännetää evät äännä 第三人稱複數 ovat ääntäneet evät oo ääntäneet
無人稱 äännetää ei äännetä 無人稱 ono äännetty ei oo äännetty
Imperfekta(未完成時) Pluskvamperfekta(過去完成時)
肯定 否定 肯定 否定
第一人稱單數 äänsin en ääntänt, en ääntänyt 第一人稱單數 olin ääntänt, olin ääntänyt en olt ääntänt, en olt ääntänyt
第二人稱單數 äänsit et ääntänt, et ääntänyt 第二人稱單數 olit ääntänt, olit ääntänyt et olt ääntänt, et olt ääntänyt
第三人稱單數 äänsi ei ääntänt, ei ääntänyt 第三人稱單數 oli ääntänt, oli ääntänyt ei olt ääntänt, ei olt ääntänyt
第一人稱複數 äänsimmä emmä ääntäneet 第一人稱複數 olimma ääntäneet emmä olleet ääntäneet
第二人稱複數 äänsittä että ääntäneet 第二人稱複數 olitta ääntäneet että olleet ääntäneet
第三人稱複數 äänsiit1), äänsivät2), äännettii evät ääntäneet 第三人稱複數 olivat ääntäneet evät olleet ääntäneet
無人稱 äännettii ei äännetty 無人稱 oli äännetty ei olt äännetty
Konditsionala(條件式)
Preesens(現在時) Perfekta(完成時)
肯定 否定 肯定 否定
第一人稱單數 ääntäisin en ääntäis 第一人稱單數 olisin ääntänt, olisin ääntänyt en olis ääntänt, en olis ääntänyt
第二人稱單數 ääntäisit, ääntäist1) et ääntäis 第二人稱單數 olisit ääntänt, olisit ääntänyt et olis ääntänt, et olis ääntänyt
第三人稱單數 ääntäis ei ääntäis 第三人稱單數 olis ääntänt, olis ääntänyt ei olis ääntänt, ei olis ääntänyt
第一人稱複數 ääntäisimmä emmä ääntäis 第一人稱複數 olisimma ääntäneet emmä olis ääntäneet
第二人稱複數 ääntäisittä että ääntäis 第二人稱複數 olisitta ääntäneet että olis ääntäneet
第三人稱複數 ääntäisiit1), ääntäisivät2), äännettäis evät ääntäis 第三人稱複數 olisivat ääntäneet evät olis ääntäneet
無人稱 äännettäis ei äännettäis 無人稱 olis äännetty ei olis äännetty
Imperativa(命令式)
Preesens(現在時) Perfekta(完成時)
肯定 否定 肯定 否定
第一人稱單數 第一人稱單數
第二人稱單數 äännä elä äännä 第二人稱單數 oo ääntänt, oo ääntänyt elä oo ääntänt, elä oo ääntänyt
第三人稱單數 ääntäköö elköö ääntäkö 第三人稱單數 olkoo ääntänt, olkoo ääntänyt elköö olko ääntänt, elköö olko ääntänyt
第一人稱複數 第一人稱複數
第二人稱複數 ääntäkää elkää ääntäkö 第二人稱複數 olkaa ääntäneet elkää olko ääntäneet
第三人稱複數 ääntäkööt elkööt ääntäkö 第三人稱複數 olkoot ääntäneet elkööt olko ääntäneet
無人稱 äännettäkköö elköö äännettäkö 無人稱 olkoo äännetty elköö olko äännetty
Potentsiala(可能式)
Preesens(現在時)
肯定 否定
第一人稱單數 ääntänen en ääntäne
第二人稱單數 ääntänet et ääntäne
第三人稱單數 ääntänöö ei ääntäne
第一人稱複數 ääntänemmä emmä ääntäne
第二人稱複數 ääntänettä että ääntäne
第三人稱複數 ääntänööt evät ääntäne
無人稱 äännettännöö ei äännettäne
名詞形式
Infinitivat(不定式) Partisipat(分詞)
主動態 被動態
第1 ääntää 現在時 ääntävä äännettävä
第2 內格 ääntäjees 過去式 ääntänt, ääntänyt äännetty
手段格 ääntäen 1) 主要用於索伊科拉方言。
2) 主要用於阿拉-勞卡方言。
*) 對於命令式,第二人稱複數 (ääntäkää) 也可用於第三人稱。
**) 疑問形式通過將後綴 -k (-ka?/-kä?) 加於直陳式的後面,或將 -kse 加於可能式的後面來組成。
第3 入格 ääntämää
內格 ääntämääs
出格 ääntämäst
缺格 ääntämätä
第4 主格 ääntämiin
部分格 ääntämistä, ääntämist