ääntää

芬蘭語

詞源

ääni (「聲音」) +‎ -tää

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈæːntæːˣ/, [ˈæːn̪t̪æː(ʔ)]
• 韻部：-æːntæː
• 斷字^(幫助)：ään‧tää

動詞

ääntää

1. (及物) 發音

變位

äänäaa 的變位（huutaa 型）　（點擊顯示）

直陳式
現在時			完成時
人稱	肯定	否定	人稱	肯定	否定
一單	äänan	en ääna	一單	olen äänäanut	en ole äänäanut
二單	äänat	et ääna	二單	olet äänäanut	et ole äänäanut
三單	äänäaa	ei ääna	三單	on äänäanut	ei ole äänäanut
一複	äänamme	emme ääna	一複	olemme äänäaneet	emme ole äänäaneet
二複	äänatte	ette ääna	二複	olette äänäaneet	ette ole äänäaneet
三複	äänäavat	eivät ääna	三複	ovat äänäaneet	eivät ole äänäaneet
被動	äänetaan	ei ääneta	被動	on äänettu	ei ole äänettu
過去時			過去完成時
人稱	肯定	否定	人稱	肯定	否定
一單	äänsin	en äänäanut	一單	olin äänäanut	en ollut äänäanut
二單	äänsit	et äänäanut	二單	olit äänäanut	et ollut äänäanut
三單	äänsi	ei äänäanut	三單	oli äänäanut	ei ollut äänäanut
一複	äänsimme	emme äänäaneet	一複	olimme äänäaneet	emme olleet äänäaneet
二複	äänsitte	ette äänäaneet	二複	olitte äänäaneet	ette olleet äänäaneet
三複	äänsivat	eivät äänäaneet	三複	olivat äänäaneet	eivät olleet äänäaneet
被動	äänettiin	ei äänettu	被動	oli äänettu	ei ollut äänettu
條件式
現在時			完成時
人稱	肯定	否定	人稱	肯定	否定
一單	äänäaisin	en äänäaisi	一單	olisin äänäanut	en olisi äänäanut
二單	äänäaisit	et äänäaisi	二單	olisit äänäanut	et olisi äänäanut
三單	äänäaisi	ei äänäaisi	三單	olisi äänäanut	ei olisi äänäanut
一複	äänäaisimme	emme äänäaisi	一複	olisimme äänäaneet	emme olisi äänäaneet
二複	äänäaisitte	ette äänäaisi	二複	olisitte äänäaneet	ette olisi äänäaneet
三複	äänäaisivat	eivät äänäaisi	三複	olisivat äänäaneet	eivät olisi äänäaneet
被動	äänettaisiin	ei äänettaisi	被動	olisi äänettu	ei olisi äänettu
命令式
現在時			完成時
人稱	肯定	否定	人稱	肯定	否定
一單	–	–	一單	–	–
二單	ääna	älä ääna	二單	ole äänäanut	älä ole äänäanut
三單	äänäakoon	älköön äänäako	三單	olkoon äänäanut	älköön olko äänäanut
一複	äänäakaamme	älkäämme äänäako	一複	olkaamme äänäaneet	älkäämme olko äänäaneet
二複	äänäakaa	älkää äänäako	二複	olkaa äänäaneet	älkää olko äänäaneet
三複	äänäakoot	älkööt äänäako	三複	olkoot äänäaneet	älkööt olko äänäaneet
被動	äänettakoon	älköön äänettako	被動	olkoon äänettu	älköön olko äänettu
能動
現在時			完成時
人稱	肯定	否定	人稱	肯定	否定
一單	äänäanen	en äänäane	一單	lienen äänäanut	en liene äänäanut
二單	äänäanet	et äänäane	二單	lienet äänäanut	et liene äänäanut
三單	äänäanee	ei äänäane	三單	lienee äänäanut	ei liene äänäanut
一複	äänäanemme	emme äänäane	一複	lienemme äänäaneet	emme liene äänäaneet
二複	äänäanette	ette äänäane	二複	lienette äänäaneet	ette liene äänäaneet
三複	äänäanevat	eivät äänäane	三複	lienevät äänäaneet	eivät liene äänäaneet
被動	äänettaneen	ei äänettane	被動	lienee äänettu	ei liene äänettu

名詞形
不定式				分詞
		主動	被動		主動	被動
一		äänäaa		現在時	äänäava	äänettava
長一		äänäaakseen2		過去時	äänäanut	äänettu
二	內格	äänäaessa1	äänettaessa	施動	äänäama1, 3
	具格	äänäaen	–	否定	äänäamaton
三	內格	äänäamassa	–	注1．一般與屬有後綴連用。 注2．須與屬有後綴連用，此為三單與三複的詞形。 注3．不及物動詞無此詞形。勿與 -ma 後綴派生的名詞相混淆。
	出格	äänäamasta	–
	入格	äänäamaan	–
	所格	äänäamalla	–
	缺格	äänäamatta	–
	具格	äänäaman	äänettaman
四	主格	äänäaminen
	部分格	äänäamista
五		äänäamaisillaan2

近義詞

• lausua

派生詞彙

名詞

• äänne
• äännin
• äännäntä
• äännöllinen
• äännös
• ääntiö
• ääntäjä
• ääntäminen
• ääntämys
• ääntö

 

形容詞

• äännötön
• äänteellinen
• -äänteinen
• -ääntiöinen

 

動詞

• äännehtiä
• äännellä
• äännähdellä
• äännähtää
• ääntelehtiä
• ääntyä

 

延伸閱讀

• "ääntää" 在《當代芬蘭語辭典》（Kielitoimiston sanakirja）中的解釋

英格里亞語

詞源

源自 ääni (「聲音」) +‎ -tää。類似於芬蘭語 ääntää。

發音

• (下勞卡) 國際音標^(幫助): /ˈæːntæː/, [ˈæːntæ]
• (索伊科拉) 國際音標^(幫助): /ˈæːntæː/, [ˈæːntæː]
• 斷字：ään‧tää

動詞

ääntää

1. (不及物) 發出聲音
   • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，第 42 頁:

     Ääntää nurkaas, patsain pääl.

     聲音是在角落裡、在柱子頂上發出的。

變位

ääntää (類別3/kyntää，nt-nn類層級變化) 的變位
Indikativa（直陳式）
Preesens（現在時）			Perfekta（完成時）
	肯定	否定		肯定	否定
第一人稱單數	äännän	en äännä	第一人稱單數	oon ääntänt, oon ääntänyt	en oo ääntänt, en oo ääntänyt
第二人稱單數	äännät	et äännä	第二人稱單數	oot ääntänt, oot ääntänyt	et oo ääntänt, et oo ääntänyt
第三人稱單數	ääntää	ei äännä	第三人稱單數	ono ääntänt, ono ääntänyt	ei oo ääntänt, ei oo ääntänyt
第一人稱複數	äännämmä	emmä äännä	第一人稱複數	oomma ääntäneet	emmä oo ääntäneet
第二人稱複數	äännättä	että äännä	第二人稱複數	ootta ääntäneet	että oo ääntäneet
第三人稱複數	ääntäät1), ääntävät2), äännetää	evät äännä	第三人稱複數	ovat ääntäneet	evät oo ääntäneet
無人稱	äännetää	ei äännetä	無人稱	ono äännetty	ei oo äännetty
Imperfekta（未完成時）			Pluskvamperfekta（過去完成時）
	肯定	否定		肯定	否定
第一人稱單數	äänsin	en ääntänt, en ääntänyt	第一人稱單數	olin ääntänt, olin ääntänyt	en olt ääntänt, en olt ääntänyt
第二人稱單數	äänsit	et ääntänt, et ääntänyt	第二人稱單數	olit ääntänt, olit ääntänyt	et olt ääntänt, et olt ääntänyt
第三人稱單數	äänsi	ei ääntänt, ei ääntänyt	第三人稱單數	oli ääntänt, oli ääntänyt	ei olt ääntänt, ei olt ääntänyt
第一人稱複數	äänsimmä	emmä ääntäneet	第一人稱複數	olimma ääntäneet	emmä olleet ääntäneet
第二人稱複數	äänsittä	että ääntäneet	第二人稱複數	olitta ääntäneet	että olleet ääntäneet
第三人稱複數	äänsiit1), äänsivät2), äännettii	evät ääntäneet	第三人稱複數	olivat ääntäneet	evät olleet ääntäneet
無人稱	äännettii	ei äännetty	無人稱	oli äännetty	ei olt äännetty
Konditsionala（條件式）
Preesens（現在時）			Perfekta（完成時）
	肯定	否定		肯定	否定
第一人稱單數	ääntäisin	en ääntäis	第一人稱單數	olisin ääntänt, olisin ääntänyt	en olis ääntänt, en olis ääntänyt
第二人稱單數	ääntäisit, ääntäist1)	et ääntäis	第二人稱單數	olisit ääntänt, olisit ääntänyt	et olis ääntänt, et olis ääntänyt
第三人稱單數	ääntäis	ei ääntäis	第三人稱單數	olis ääntänt, olis ääntänyt	ei olis ääntänt, ei olis ääntänyt
第一人稱複數	ääntäisimmä	emmä ääntäis	第一人稱複數	olisimma ääntäneet	emmä olis ääntäneet
第二人稱複數	ääntäisittä	että ääntäis	第二人稱複數	olisitta ääntäneet	että olis ääntäneet
第三人稱複數	ääntäisiit1), ääntäisivät2), äännettäis	evät ääntäis	第三人稱複數	olisivat ääntäneet	evät olis ääntäneet
無人稱	äännettäis	ei äännettäis	無人稱	olis äännetty	ei olis äännetty
Imperativa（命令式）
Preesens（現在時）			Perfekta（完成時）
	肯定	否定		肯定	否定
第一人稱單數	—	—	第一人稱單數	—	—
第二人稱單數	äännä	elä äännä	第二人稱單數	oo ääntänt, oo ääntänyt	elä oo ääntänt, elä oo ääntänyt
第三人稱單數	ääntäköö	elköö ääntäkö	第三人稱單數	olkoo ääntänt, olkoo ääntänyt	elköö olko ääntänt, elköö olko ääntänyt
第一人稱複數	—	—	第一人稱複數	—	—
第二人稱複數	ääntäkää	elkää ääntäkö	第二人稱複數	olkaa ääntäneet	elkää olko ääntäneet
第三人稱複數	ääntäkööt	elkööt ääntäkö	第三人稱複數	olkoot ääntäneet	elkööt olko ääntäneet
無人稱	äännettäkköö	elköö äännettäkö	無人稱	olkoo äännetty	elköö olko äännetty
Potentsiala（可能式）
Preesens（現在時）
	肯定	否定
第一人稱單數	ääntänen	en ääntäne
第二人稱單數	ääntänet	et ääntäne
第三人稱單數	ääntänöö	ei ääntäne
第一人稱複數	ääntänemmä	emmä ääntäne
第二人稱複數	ääntänettä	että ääntäne
第三人稱複數	ääntänööt	evät ääntäne
無人稱	äännettännöö	ei äännettäne
名詞形式
Infinitivat（不定式）			Partisipat（分詞）
				主動態	被動態
第1		ääntää	現在時	ääntävä	äännettävä
第2	內格	ääntäjees	過去式	ääntänt, ääntänyt	äännetty
	手段格	ääntäen	1) 主要用於索伊科拉方言。 2) 主要用於阿拉-勞卡方言。 *) 對於命令式，第二人稱複數 (ääntäkää) 也可用於第三人稱。 **) 疑問形式通過將後綴 -k (-ka?/-kä?) 加於直陳式的後面，或將 -kse 加於可能式的後面來組成。
第3	入格	ääntämää
	內格	ääntämääs
	出格	ääntämäst
	缺格	ääntämätä
第4	主格	ääntämiin
	部分格	ääntämistä, ääntämist