參見:syksy-

芬蘭語

编辑

詞源

编辑

源自原始芬蘭語 *süksü,源自原始芬蘭-烏戈爾語 *sükśe。與愛沙尼亞語 sügis卡累利阿語 šygyžy北薩米語 čakča埃爾齊亞語 сёксь (śokś)匈牙利語 ősz等同源。

發音

编辑

名詞

编辑
季節
前: kesä
後: talvi

syksy

  1. 秋天秋季

變格

编辑
syksy屈折 (Kotus 類型 1/valo,無元音變換)
主格 syksy syksyt
屬格 syksyn syksyjen
部分格 syksyä syksyjä
入格 syksyyn syksyihin
單數 複數
主格 syksy syksyt
賓格 syksy syksyt
syksyn
屬格 syksyn syksyjen
部分格 syksyä syksyjä
內格 syksyssä syksyissä
出格 syksystä syksyistä
入格 syksyyn syksyihin
接格 syksyllä syksyillä
離格 syksyltä syksyiltä
向格 syksylle syksyille
樣格 syksynä syksyinä
轉移格 syksyksi syksyiksi
欠格 syksyttä syksyittä
手段格 syksyin
共格 請參閱下方的所有格形式。
syksy所有格形式 (Kotus 類型 1/valo,無元音變換)
第一人稱單數所有者
單數 複數
主格 syksyni syksyni
賓格 syksyni syksyni
syksyni
屬格 syksyni syksyjeni
部分格 syksyäni syksyjäni
內格 syksyssäni syksyissäni
出格 syksystäni syksyistäni
入格 syksyyni syksyihini
接格 syksylläni syksyilläni
離格 syksyltäni syksyiltäni
向格 syksylleni syksyilleni
樣格 syksynäni syksyinäni
轉移格 syksykseni syksyikseni
欠格 syksyttäni syksyittäni
手段格
共格 syksyineni
第二人稱單數所有者
單數 複數
主格 syksysi syksysi
賓格 syksysi syksysi
syksysi
屬格 syksysi syksyjesi
部分格 syksyäsi syksyjäsi
內格 syksyssäsi syksyissäsi
出格 syksystäsi syksyistäsi
入格 syksyysi syksyihisi
接格 syksylläsi syksyilläsi
離格 syksyltäsi syksyiltäsi
向格 syksyllesi syksyillesi
樣格 syksynäsi syksyinäsi
轉移格 syksyksesi syksyiksesi
欠格 syksyttäsi syksyittäsi
手段格
共格 syksyinesi
第一人稱複數所有者
單數 複數
主格 syksymme syksymme
賓格 syksymme syksymme
syksymme
屬格 syksymme syksyjemme
部分格 syksyämme syksyjämme
內格 syksyssämme syksyissämme
出格 syksystämme syksyistämme
入格 syksyymme syksyihimme
接格 syksyllämme syksyillämme
離格 syksyltämme syksyiltämme
向格 syksyllemme syksyillemme
樣格 syksynämme syksyinämme
轉移格 syksyksemme syksyiksemme
欠格 syksyttämme syksyittämme
手段格
共格 syksyinemme
第二人稱複數所有者
單數 複數
主格 syksynne syksynne
賓格 syksynne syksynne
syksynne
屬格 syksynne syksyjenne
部分格 syksyänne syksyjänne
內格 syksyssänne syksyissänne
出格 syksystänne syksyistänne
入格 syksyynne syksyihinne
接格 syksyllänne syksyillänne
離格 syksyltänne syksyiltänne
向格 syksyllenne syksyillenne
樣格 syksynänne syksyinänne
轉移格 syksyksenne syksyiksenne
欠格 syksyttänne syksyittänne
手段格
共格 syksyinenne
第三人稱所有者
單數 複數
主格 syksynsä syksynsä
賓格 syksynsä syksynsä
syksynsä
屬格 syksynsä syksyjensä
部分格 syksyään
syksyänsä
syksyjään
syksyjänsä
內格 syksyssään
syksyssänsä
syksyissään
syksyissänsä
出格 syksystään
syksystänsä
syksyistään
syksyistänsä
入格 syksyynsä syksyihinsä
接格 syksyllään
syksyllänsä
syksyillään
syksyillänsä
離格 syksyltään
syksyltänsä
syksyiltään
syksyiltänsä
向格 syksylleen
syksyllensä
syksyilleen
syksyillensä
樣格 syksynään
syksynänsä
syksyinään
syksyinänsä
轉移格 syksykseen
syksyksensä
syksyikseen
syksyiksensä
欠格 syksyttään
syksyttänsä
syksyittään
syksyittänsä
手段格
共格 syksyineen
syksyinensä

派生詞

编辑

複合詞

编辑

相關詞彙

编辑

參見

编辑

英格里亞語

编辑
季節
前: kesä
後: talvi
 
Syksy.

詞源

编辑

繼承原始芬蘭語 *süksü,源自原始芬蘭-烏戈爾語 *sükśe。與芬蘭語 syksy愛沙尼亞語 sügis等同源。

發音

编辑

名詞

编辑

syksy (屬格 syksyn,部分格 syksyä)

  1. 秋天秋季
    • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva,第 30 頁:
      Nyt ono syksy.
      現在是秋天

變格

编辑

Template:Izh-decl/koivu Template:Izh-decl-table/Ch

參考資料

编辑
  • V. I. Junus (1936年) Iƶoran Keelen Grammatikka[1],Leningrad:Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva,第 61 頁
  • Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja,Helsinki:Suomalais-Ugrilainen Seura,第 557 頁
  • Vitalij Chernyavskij (2005年) Ižoran keel (Ittseopastaja)[2],第 165 頁
  • Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachinkov (2014年) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку[3]ISBN 978-5-88431-274-6,第 81 頁