syksy

參見：syksy-

芬蘭語

詞源

源自原始芬蘭語 *süksü，源自原始芬蘭-烏戈爾語 *sükśe。與愛沙尼亞語 sügis、卡累利阿語 šygyžy、北薩米語 čakča、埃爾齊亞語 сёксь (śokś)、匈牙利語 ősz等同源。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈsyksy/, [ˈs̠yks̠y]
• 韻部：-yksy
• 斷字^(幫助)：syk‧sy

名詞

季節

前：	kesä
後：	talvi

syksy

1. 秋天，秋季

變格

syksy 的屈折 (Kotus 類型 1/valo，無元音變換)
主格		syksy	syksyt
屬格		syksyn	syksyjen
部分格		syksyä	syksyjä
入格		syksyyn	syksyihin
		單數	複數
主格		syksy	syksyt
賓格	主	syksy	syksyt
	屬	syksyn
屬格		syksyn	syksyjen
部分格		syksyä	syksyjä
內格		syksyssä	syksyissä
出格		syksystä	syksyistä
入格		syksyyn	syksyihin
接格		syksyllä	syksyillä
離格		syksyltä	syksyiltä
向格		syksylle	syksyille
樣格		syksynä	syksyinä
轉移格		syksyksi	syksyiksi
欠格		syksyttä	syksyittä
手段格		—	syksyin
共格		請參閱下方的所有格形式。

syksy 的所有格形式 (Kotus 類型 1/valo，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 syksyni syksyni 賓格 主 syksyni syksyni 屬 syksyni 屬格 syksyni syksyjeni 部分格 syksyäni syksyjäni 內格 syksyssäni syksyissäni 出格 syksystäni syksyistäni 入格 syksyyni syksyihini 接格 syksylläni syksyilläni 離格 syksyltäni syksyiltäni 向格 syksylleni syksyilleni 樣格 syksynäni syksyinäni 轉移格 syksykseni syksyikseni 欠格 syksyttäni syksyittäni 手段格 — — 共格 — syksyineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 syksysi syksysi 賓格 主 syksysi syksysi 屬 syksysi 屬格 syksysi syksyjesi 部分格 syksyäsi syksyjäsi 內格 syksyssäsi syksyissäsi 出格 syksystäsi syksyistäsi 入格 syksyysi syksyihisi 接格 syksylläsi syksyilläsi 離格 syksyltäsi syksyiltäsi 向格 syksyllesi syksyillesi 樣格 syksynäsi syksyinäsi 轉移格 syksyksesi syksyiksesi 欠格 syksyttäsi syksyittäsi 手段格 — — 共格 — syksyinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 syksymme syksymme 賓格 主 syksymme syksymme 屬 syksymme 屬格 syksymme syksyjemme 部分格 syksyämme syksyjämme 內格 syksyssämme syksyissämme 出格 syksystämme syksyistämme 入格 syksyymme syksyihimme 接格 syksyllämme syksyillämme 離格 syksyltämme syksyiltämme 向格 syksyllemme syksyillemme 樣格 syksynämme syksyinämme 轉移格 syksyksemme syksyiksemme 欠格 syksyttämme syksyittämme 手段格 — — 共格 — syksyinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 syksynne syksynne 賓格 主 syksynne syksynne 屬 syksynne 屬格 syksynne syksyjenne 部分格 syksyänne syksyjänne 內格 syksyssänne syksyissänne 出格 syksystänne syksyistänne 入格 syksyynne syksyihinne 接格 syksyllänne syksyillänne 離格 syksyltänne syksyiltänne 向格 syksyllenne syksyillenne 樣格 syksynänne syksyinänne 轉移格 syksyksenne syksyiksenne 欠格 syksyttänne syksyittänne 手段格 — — 共格 — syksyinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 syksynsä syksynsä 賓格 主 syksynsä syksynsä 屬 syksynsä 屬格 syksynsä syksyjensä 部分格 syksyään syksyänsä syksyjään syksyjänsä 內格 syksyssään syksyssänsä syksyissään syksyissänsä 出格 syksystään syksystänsä syksyistään syksyistänsä 入格 syksyynsä syksyihinsä 接格 syksyllään syksyllänsä syksyillään syksyillänsä 離格 syksyltään syksyltänsä syksyiltään syksyiltänsä 向格 syksylleen syksyllensä syksyilleen syksyillensä 樣格 syksynään syksynänsä syksyinään syksyinänsä 轉移格 syksykseen syksyksensä syksyikseen syksyiksensä 欠格 syksyttään syksyttänsä syksyittään syksyittänsä 手段格 — — 共格 — syksyineen syksyinensä

派生詞

• syksyinen

複合詞

• alkusyksy
• loppusyksy
• myöhäissyksy
• syksykylmä
• syksypuoli
• varhaissyksy

相關詞彙

• syys

參見

• Template:List:seasons/fi

英格里亞語

季節

前：	kesä
後：	talvi

Syksy.

詞源

繼承自原始芬蘭語 *süksü，源自原始芬蘭-烏戈爾語 *sükśe。與芬蘭語 syksy、愛沙尼亞語 sügis等同源。

發音

• (下勞卡) 國際音標^(幫助): /ˈsyksy/, [ˈs̠yks̠y̥̆]
• (索伊科拉) 國際音標^(幫助): /ˈsyksy/, [ˈʃykʃy]
• 斷字：syk‧sy

名詞

syksy (屬格 syksyn，部分格 syksyä)

1. 秋天，秋季
   • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，第 30 頁:

     Nyt ono syksy.

     現在是秋天。

參考資料

• V. I. Junus (1936年) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1]，Leningrad：Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，第 61 頁
• Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja，Helsinki：Suomalais-Ugrilainen Seura，第 557 頁
• Vitalij Chernyavskij (2005年) Ižoran keel (Ittseopastaja)‎^[2]，第 165 頁
• Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachinkov (2014年) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎^[3]，ISBN 978-5-88431-274-6，第 81 頁