參見:Tuuli

愛沙尼亞語

编辑

名詞

编辑

tuuli

  1. tuul 的par複數

芬蘭語

编辑

發音

编辑

詞源1

编辑

源自原始芬蘭語 *tuuli,源自原始芬蘭-彼爾姆語 *tuxli。與愛沙尼亞語 tuul烏得穆爾特語 тӧл (töl)等同源。詞根可能與原始烏拉爾語 *tulka (羽毛)有關;參見匈牙利語 toll

名詞

编辑

tuuli

  1. Tuuli puhaltaa pohjoisesta.從北邊吹來。
  2. 心情情緒
    Hän on hyvällä tuulella.心情不錯。
    Hän oli erityisen pahalla tuulella tuona iltapäivänä.那天下午他心情很差。
  3. (複合詞) 成的
    tuulivoima
    tuulipuisto
變格
编辑
tuuli屈折 (Kotus 類型 26/pieni,無元音變換)
主格 tuuli tuulet
屬格 tuulen tuulten
tuulien
部分格 tuulta tuulia
入格 tuuleen tuuliin
單數 複數
主格 tuuli tuulet
賓格 tuuli tuulet
tuulen
屬格 tuulen tuulten
tuulien
部分格 tuulta tuulia
內格 tuulessa tuulissa
出格 tuulesta tuulista
入格 tuuleen tuuliin
接格 tuulella tuulilla
離格 tuulelta tuulilta
向格 tuulelle tuulille
樣格 tuulena tuulina
轉移格 tuuleksi tuuliksi
欠格 tuuletta tuulitta
手段格 tuulin
共格 請參閱下方的所有格形式。
tuuli所有格形式 (Kotus 類型 26/pieni,無元音變換)
第一人稱單數所有者
單數 複數
主格 tuuleni tuuleni
賓格 tuuleni tuuleni
tuuleni
屬格 tuuleni tuulteni
tuulieni
部分格 tuultani tuuliani
內格 tuulessani tuulissani
出格 tuulestani tuulistani
入格 tuuleeni tuuliini
接格 tuulellani tuulillani
離格 tuuleltani tuuliltani
向格 tuulelleni tuulilleni
樣格 tuulenani tuulinani
轉移格 tuulekseni tuulikseni
欠格 tuulettani tuulittani
手段格
共格 tuulineni
第二人稱單數所有者
單數 複數
主格 tuulesi tuulesi
賓格 tuulesi tuulesi
tuulesi
屬格 tuulesi tuultesi
tuuliesi
部分格 tuultasi tuuliasi
內格 tuulessasi tuulissasi
出格 tuulestasi tuulistasi
入格 tuuleesi tuuliisi
接格 tuulellasi tuulillasi
離格 tuuleltasi tuuliltasi
向格 tuulellesi tuulillesi
樣格 tuulenasi tuulinasi
轉移格 tuuleksesi tuuliksesi
欠格 tuulettasi tuulittasi
手段格
共格 tuulinesi
第一人稱複數所有者
單數 複數
主格 tuulemme tuulemme
賓格 tuulemme tuulemme
tuulemme
屬格 tuulemme tuultemme
tuuliemme
部分格 tuultamme tuuliamme
內格 tuulessamme tuulissamme
出格 tuulestamme tuulistamme
入格 tuuleemme tuuliimme
接格 tuulellamme tuulillamme
離格 tuuleltamme tuuliltamme
向格 tuulellemme tuulillemme
樣格 tuulenamme tuulinamme
轉移格 tuuleksemme tuuliksemme
欠格 tuulettamme tuulittamme
手段格
共格 tuulinemme
第二人稱複數所有者
單數 複數
主格 tuulenne tuulenne
賓格 tuulenne tuulenne
tuulenne
屬格 tuulenne tuultenne
tuulienne
部分格 tuultanne tuulianne
內格 tuulessanne tuulissanne
出格 tuulestanne tuulistanne
入格 tuuleenne tuuliinne
接格 tuulellanne tuulillanne
離格 tuuleltanne tuuliltanne
向格 tuulellenne tuulillenne
樣格 tuulenanne tuulinanne
轉移格 tuuleksenne tuuliksenne
欠格 tuulettanne tuulittanne
手段格
共格 tuulinenne
第三人稱所有者
單數 複數
主格 tuulensa tuulensa
賓格 tuulensa tuulensa
tuulensa
屬格 tuulensa tuultensa
tuuliensa
部分格 tuultaan
tuultansa
tuuliaan
tuuliansa
內格 tuulessaan
tuulessansa
tuulissaan
tuulissansa
出格 tuulestaan
tuulestansa
tuulistaan
tuulistansa
入格 tuuleensa tuuliinsa
接格 tuulellaan
tuulellansa
tuulillaan
tuulillansa
離格 tuuleltaan
tuuleltansa
tuuliltaan
tuuliltansa
向格 tuulelleen
tuulellensa
tuulilleen
tuulillensa
樣格 tuulenaan
tuulenansa
tuulinaan
tuulinansa
轉移格 tuulekseen
tuuleksensa
tuulikseen
tuuliksensa
欠格 tuulettaan
tuulettansa
tuulittaan
tuulittansa
手段格
共格 tuulineen
tuulinensa
派生詞
编辑
複合詞
编辑

參見

编辑

詞源2

编辑

請參閲主詞條的词源章節。

動詞

编辑

tuuli

  1. tuulla第三人稱單數過去時直陳式
    Hetki sitten tuuli kovaa.剛才風(得)很猛烈。

異序詞

编辑

英格里亞語

编辑

詞源

编辑

源自原始芬蘭語 *tuuli,源自原始烏拉爾語 *tuxli。與芬蘭語 tuuli愛沙尼亞語 tuul等同源。

發音

编辑

名詞

编辑

tuuli (屬格 tuulen,部分格 tuulta)

    • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva,第 30 頁:
      Tuuli ono kylmä.
      (吹起來感覺)冷。

變格

编辑

Template:Izh-decl/keeli

參考資料

编辑
  • V. I. Junus (1936年) Iƶoran Keelen Grammatikka[1],Leningrad:Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva,第 85 頁
  • Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja,Helsinki:Suomalais-Ugrilainen Seura,第 612 頁
  • Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachinkov (2014年) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку[2]ISBN 978-5-88431-274-6,第 75 頁

卡累利阿語

编辑

詞源

编辑

源自原始芬蘭語 *tuuli,源自原始芬蘭-彼爾姆語 *tuxli。與芬蘭語 tuuli愛沙尼亞語 tuul等同源。

發音

编辑

名詞

编辑

tuuli (屬格 tuulen,部分格 tuuldu)

參考資料

编辑
  • P. M. Zaykov (1999年) Грамматика Карельского языка (фонетика и морфология) [Grammar of the Karelian language (phonetics and morphology)],ISBN 5-88170-019-8,第 15 頁