芬兰语

编辑

词源

编辑

继承原始芬兰语 *selkä(对比爱沙尼亚语 selg),继承原始芬兰-彼尔姆语 *śelkä(对比原始萨米语 *čielkē东马里语 шӹлӹж (šÿlÿž, 骶骨区域))。

发音

编辑

名词

编辑
 
芬兰语维基百科有一篇文章关于:
维基百科 fi

selkä

  1. 背部
  2. 山脊
  3. 书脊
  4. 开阔水域
    近义词:ulappa
  5. 流域面积
    近义词:vedenjakajamaanselkä

变格

编辑
selkä屈折 (Kotus 类型 10*D/koirak-元音变换)
主格 selkä selät
属格 selän selkien
部分格 selkää selkiä
入格 selkään selkiin
单数 复数
主格 selkä selät
宾格 selkä selät
selän
属格 selän selkien
selkäin 罕用
部分格 selkää selkiä
内格 selässä selissä
出格 selästä selistä
入格 selkään selkiin
接格 selällä selillä
离格 selältä seliltä
向格 selälle selille
样格 selkänä selkinä
转移格 seläksi seliksi
欠格 selättä selittä
手段格 selin
共格 请参阅下方的所有格形式。
selkä所有格形式 (Kotus 类型 10*D/koirak-元音变换)
第一人称单数所有者
单数 复数
主格 selkäni selkäni
宾格 selkäni selkäni
selkäni
属格 selkäni selkieni
selkäini 罕用
部分格 selkääni selkiäni
内格 selässäni selissäni
出格 selästäni selistäni
入格 selkääni selkiini
接格 selälläni selilläni
离格 selältäni seliltäni
向格 selälleni selilleni
样格 selkänäni selkinäni
转移格 seläkseni selikseni
欠格 selättäni selittäni
手段格
共格 selkineni
第二人称单数所有者
单数 复数
主格 selkäsi selkäsi
宾格 selkäsi selkäsi
selkäsi
属格 selkäsi selkiesi
selkäisi 罕用
部分格 selkääsi selkiäsi
内格 selässäsi selissäsi
出格 selästäsi selistäsi
入格 selkääsi selkiisi
接格 selälläsi selilläsi
离格 selältäsi seliltäsi
向格 selällesi selillesi
样格 selkänäsi selkinäsi
转移格 seläksesi seliksesi
欠格 selättäsi selittäsi
手段格
共格 selkinesi
第一人称复数所有者
单数 复数
主格 selkämme selkämme
宾格 selkämme selkämme
selkämme
属格 selkämme selkiemme
selkäimme 罕用
部分格 selkäämme selkiämme
内格 selässämme selissämme
出格 selästämme selistämme
入格 selkäämme selkiimme
接格 selällämme selillämme
离格 selältämme seliltämme
向格 selällemme selillemme
样格 selkänämme selkinämme
转移格 seläksemme seliksemme
欠格 selättämme selittämme
手段格
共格 selkinemme
第二人称复数所有者
单数 复数
主格 selkänne selkänne
宾格 selkänne selkänne
selkänne
属格 selkänne selkienne
selkäinne 罕用
部分格 selkäänne selkiänne
内格 selässänne selissänne
出格 selästänne selistänne
入格 selkäänne selkiinne
接格 selällänne selillänne
离格 selältänne seliltänne
向格 selällenne selillenne
样格 selkänänne selkinänne
转移格 seläksenne seliksenne
欠格 selättänne selittänne
手段格
共格 selkinenne
第三人称所有者
单数 复数
主格 selkänsä selkänsä
宾格 selkänsä selkänsä
selkänsä
属格 selkänsä selkiensä
selkäinsä 罕用
部分格 selkäänsä selkiään
selkiänsä
内格 selässään
selässänsä
selissään
selissänsä
出格 selästään
selästänsä
selistään
selistänsä
入格 selkäänsä selkiinsä
接格 selällään
selällänsä
selillään
selillänsä
离格 selältään
selältänsä
seliltään
seliltänsä
向格 selälleen
selällensä
selilleen
selillensä
样格 selkänään
selkänänsä
selkinään
selkinänsä
转移格 seläkseen
seläksensä
selikseen
seliksensä
欠格 selättään
selättänsä
selittään
selittänsä
手段格
共格 selkineen
selkinensä

(诗歌、古旧或方言)

selkä屈折 (Kotus 类型 10*L/koirak-j元音变换)
主格 selkä seljät
属格 seljän selkien
部分格 selkää selkiä
入格 selkään selkiin
单数 复数
主格 selkä seljät
宾格 selkä seljät
seljän
属格 seljän selkien
selkäin 罕用
部分格 selkää selkiä
内格 seljässä seljissä
出格 seljästä seljistä
入格 selkään selkiin
接格 seljällä seljillä
离格 seljältä seljiltä
向格 seljälle seljille
样格 selkänä selkinä
转移格 seljäksi seljiksi
欠格 seljättä seljittä
手段格 seljin
共格 请参阅下方的所有格形式。
selkä所有格形式 (Kotus 类型 10*L/koirak-j元音变换)
第一人称单数所有者
单数 复数
主格 selkäni selkäni
宾格 selkäni selkäni
selkäni
属格 selkäni selkieni
selkäini 罕用
部分格 selkääni selkiäni
内格 seljässäni seljissäni
出格 seljästäni seljistäni
入格 selkääni selkiini
接格 seljälläni seljilläni
离格 seljältäni seljiltäni
向格 seljälleni seljilleni
样格 selkänäni selkinäni
转移格 seljäkseni seljikseni
欠格 seljättäni seljittäni
手段格
共格 selkineni
第二人称单数所有者
单数 复数
主格 selkäsi selkäsi
宾格 selkäsi selkäsi
selkäsi
属格 selkäsi selkiesi
selkäisi 罕用
部分格 selkääsi selkiäsi
内格 seljässäsi seljissäsi
出格 seljästäsi seljistäsi
入格 selkääsi selkiisi
接格 seljälläsi seljilläsi
离格 seljältäsi seljiltäsi
向格 seljällesi seljillesi
样格 selkänäsi selkinäsi
转移格 seljäksesi seljiksesi
欠格 seljättäsi seljittäsi
手段格
共格 selkinesi
第一人称复数所有者
单数 复数
主格 selkämme selkämme
宾格 selkämme selkämme
selkämme
属格 selkämme selkiemme
selkäimme 罕用
部分格 selkäämme selkiämme
内格 seljässämme seljissämme
出格 seljästämme seljistämme
入格 selkäämme selkiimme
接格 seljällämme seljillämme
离格 seljältämme seljiltämme
向格 seljällemme seljillemme
样格 selkänämme selkinämme
转移格 seljäksemme seljiksemme
欠格 seljättämme seljittämme
手段格
共格 selkinemme
第二人称复数所有者
单数 复数
主格 selkänne selkänne
宾格 selkänne selkänne
selkänne
属格 selkänne selkienne
selkäinne 罕用
部分格 selkäänne selkiänne
内格 seljässänne seljissänne
出格 seljästänne seljistänne
入格 selkäänne selkiinne
接格 seljällänne seljillänne
离格 seljältänne seljiltänne
向格 seljällenne seljillenne
样格 selkänänne selkinänne
转移格 seljäksenne seljiksenne
欠格 seljättänne seljittänne
手段格
共格 selkinenne
第三人称所有者
单数 复数
主格 selkänsä selkänsä
宾格 selkänsä selkänsä
selkänsä
属格 selkänsä selkiensä
selkäinsä 罕用
部分格 selkäänsä selkiään
selkiänsä
内格 seljässään
seljässänsä
seljissään
seljissänsä
出格 seljästään
seljästänsä
seljistään
seljistänsä
入格 selkäänsä selkiinsä
接格 seljällään
seljällänsä
seljillään
seljillänsä
离格 seljältään
seljältänsä
seljiltään
seljiltänsä
向格 seljälleen
seljällensä
seljilleen
seljillensä
样格 selkänään
selkänänsä
selkinään
selkinänsä
转移格 seljäkseen
seljäksensä
seljikseen
seljiksensä
欠格 seljättään
seljättänsä
seljittään
seljittänsä
手段格
共格 selkineen
selkinensä

派生词汇

编辑
复合词

参见

编辑

延伸阅读

编辑

英格里亚语

编辑
 
Koiran selkä.

词源

编辑

继承原始芬兰语 *selkä继承原始芬兰-彼尔姆语 *śelkä。同源词包括芬兰语 selkä爱沙尼亚语 selg

发音

编辑

名词

编辑

selkä

  1. 背部
    • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva,第 56 页:
      kirjasuman selkää lööp,
      他把背包背在背上
    • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva,第 74 页:
      Poika istui hepoisen seläs.
      男孩骑了马
  2. (诗歌) 末端尽头

变格

编辑
selkä 的变格 (类别3/koira,k-类层级变化)
单数 复数
主格 selkä selät
属格 selän selkiin
部分格 selkää selkiä
入格 selkää selkii
内格 seläs selis
出格 seläst selist
向格 selälle selille
所格 seläl selil
夺格 selält selilt
转移格 seläks seliks
样格 selkännäselkään selkinnäselkiin
转变格1) selkänt selkint
1) 弃用
*) 宾格所对应的 属格 (sg) 或 主格 (pl)
**) 共格通过在属格后加上后缀 -ka?-kä?组成。

派生词汇

编辑

参考资料

编辑
  • V. I. Junus (1936年) Iƶoran Keelen Grammatikka[3],Leningrad:Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva,第 59 页
  • Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja,Helsinki:Suomalais-Ugrilainen Seura,第 517 页