selkä

芬蘭語

詞源

繼承自原始芬蘭語 *selkä（對比愛沙尼亞語 selg），繼承自原始芬蘭-彼爾姆語 *śelkä（對比原始薩米語 *čielkē、東馬里語 шӹлӹж (šÿlÿž, 「骶骨區域」)）。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈselkæ/, [ˈs̠e̞lk̟æ]
• 韻部：-elkæ
• 斷字^(幫助)：sel‧kä

名詞

selkä

1. 背部
2. 山脊
3. 書脊
4. 開闊水域

   近義詞：ulappa

5. 流域面積

   近義詞：vedenjakaja、maanselkä

變格

selkä 的屈折 (Kotus 類型 10*D/koira，k-∅元音變換)
主格		selkä	selät
屬格		selän	selkien
部分格		selkää	selkiä
入格		selkään	selkiin
		單數	複數
主格		selkä	selät
賓格	主	selkä	selät
	屬	selän
屬格		selän	selkien selkäin 罕用
部分格		selkää	selkiä
內格		selässä	selissä
出格		selästä	selistä
入格		selkään	selkiin
接格		selällä	selillä
離格		selältä	seliltä
向格		selälle	selille
樣格		selkänä	selkinä
轉移格		seläksi	seliksi
欠格		selättä	selittä
手段格		—	selin
共格		請參閱下方的所有格形式。

selkä 的所有格形式 (Kotus 類型 10*D/koira，k-∅元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 selkäni selkäni 賓格 主 selkäni selkäni 屬 selkäni 屬格 selkäni selkieni selkäini 罕用 部分格 selkääni selkiäni 內格 selässäni selissäni 出格 selästäni selistäni 入格 selkääni selkiini 接格 selälläni selilläni 離格 selältäni seliltäni 向格 selälleni selilleni 樣格 selkänäni selkinäni 轉移格 seläkseni selikseni 欠格 selättäni selittäni 手段格 — — 共格 — selkineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 selkäsi selkäsi 賓格 主 selkäsi selkäsi 屬 selkäsi 屬格 selkäsi selkiesi selkäisi 罕用 部分格 selkääsi selkiäsi 內格 selässäsi selissäsi 出格 selästäsi selistäsi 入格 selkääsi selkiisi 接格 selälläsi selilläsi 離格 selältäsi seliltäsi 向格 selällesi selillesi 樣格 selkänäsi selkinäsi 轉移格 seläksesi seliksesi 欠格 selättäsi selittäsi 手段格 — — 共格 — selkinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 selkämme selkämme 賓格 主 selkämme selkämme 屬 selkämme 屬格 selkämme selkiemme selkäimme 罕用 部分格 selkäämme selkiämme 內格 selässämme selissämme 出格 selästämme selistämme 入格 selkäämme selkiimme 接格 selällämme selillämme 離格 selältämme seliltämme 向格 selällemme selillemme 樣格 selkänämme selkinämme 轉移格 seläksemme seliksemme 欠格 selättämme selittämme 手段格 — — 共格 — selkinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 selkänne selkänne 賓格 主 selkänne selkänne 屬 selkänne 屬格 selkänne selkienne selkäinne 罕用 部分格 selkäänne selkiänne 內格 selässänne selissänne 出格 selästänne selistänne 入格 selkäänne selkiinne 接格 selällänne selillänne 離格 selältänne seliltänne 向格 selällenne selillenne 樣格 selkänänne selkinänne 轉移格 seläksenne seliksenne 欠格 selättänne selittänne 手段格 — — 共格 — selkinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 selkänsä selkänsä 賓格 主 selkänsä selkänsä 屬 selkänsä 屬格 selkänsä selkiensä selkäinsä 罕用 部分格 selkäänsä selkiään selkiänsä 內格 selässään selässänsä selissään selissänsä 出格 selästään selästänsä selistään selistänsä 入格 selkäänsä selkiinsä 接格 selällään selällänsä selillään selillänsä 離格 selältään selältänsä seliltään seliltänsä 向格 selälleen selällensä selilleen selillensä 樣格 selkänään selkänänsä selkinään selkinänsä 轉移格 seläkseen seläksensä selikseen seliksensä 欠格 selättään selättänsä selittään selittänsä 手段格 — — 共格 — selkineen selkinensä

(詩歌、古舊或方言)：

selkä 的屈折 (Kotus 類型 10*L/koira，k-j元音變換)
主格		selkä	seljät
屬格		seljän	selkien
部分格		selkää	selkiä
入格		selkään	selkiin
		單數	複數
主格		selkä	seljät
賓格	主	selkä	seljät
	屬	seljän
屬格		seljän	selkien selkäin 罕用
部分格		selkää	selkiä
內格		seljässä	seljissä
出格		seljästä	seljistä
入格		selkään	selkiin
接格		seljällä	seljillä
離格		seljältä	seljiltä
向格		seljälle	seljille
樣格		selkänä	selkinä
轉移格		seljäksi	seljiksi
欠格		seljättä	seljittä
手段格		—	seljin
共格		請參閱下方的所有格形式。

selkä 的所有格形式 (Kotus 類型 10*L/koira，k-j元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 selkäni selkäni 賓格 主 selkäni selkäni 屬 selkäni 屬格 selkäni selkieni selkäini 罕用 部分格 selkääni selkiäni 內格 seljässäni seljissäni 出格 seljästäni seljistäni 入格 selkääni selkiini 接格 seljälläni seljilläni 離格 seljältäni seljiltäni 向格 seljälleni seljilleni 樣格 selkänäni selkinäni 轉移格 seljäkseni seljikseni 欠格 seljättäni seljittäni 手段格 — — 共格 — selkineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 selkäsi selkäsi 賓格 主 selkäsi selkäsi 屬 selkäsi 屬格 selkäsi selkiesi selkäisi 罕用 部分格 selkääsi selkiäsi 內格 seljässäsi seljissäsi 出格 seljästäsi seljistäsi 入格 selkääsi selkiisi 接格 seljälläsi seljilläsi 離格 seljältäsi seljiltäsi 向格 seljällesi seljillesi 樣格 selkänäsi selkinäsi 轉移格 seljäksesi seljiksesi 欠格 seljättäsi seljittäsi 手段格 — — 共格 — selkinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 selkämme selkämme 賓格 主 selkämme selkämme 屬 selkämme 屬格 selkämme selkiemme selkäimme 罕用 部分格 selkäämme selkiämme 內格 seljässämme seljissämme 出格 seljästämme seljistämme 入格 selkäämme selkiimme 接格 seljällämme seljillämme 離格 seljältämme seljiltämme 向格 seljällemme seljillemme 樣格 selkänämme selkinämme 轉移格 seljäksemme seljiksemme 欠格 seljättämme seljittämme 手段格 — — 共格 — selkinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 selkänne selkänne 賓格 主 selkänne selkänne 屬 selkänne 屬格 selkänne selkienne selkäinne 罕用 部分格 selkäänne selkiänne 內格 seljässänne seljissänne 出格 seljästänne seljistänne 入格 selkäänne selkiinne 接格 seljällänne seljillänne 離格 seljältänne seljiltänne 向格 seljällenne seljillenne 樣格 selkänänne selkinänne 轉移格 seljäksenne seljiksenne 欠格 seljättänne seljittänne 手段格 — — 共格 — selkinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 selkänsä selkänsä 賓格 主 selkänsä selkänsä 屬 selkänsä 屬格 selkänsä selkiensä selkäinsä 罕用 部分格 selkäänsä selkiään selkiänsä 內格 seljässään seljässänsä seljissään seljissänsä 出格 seljästään seljästänsä seljistään seljistänsä 入格 selkäänsä selkiinsä 接格 seljällään seljällänsä seljillään seljillänsä 離格 seljältään seljältänsä seljiltään seljiltänsä 向格 seljälleen seljällensä seljilleen seljillensä 樣格 selkänään selkänänsä selkinään selkinänsä 轉移格 seljäkseen seljäksensä seljikseen seljiksensä 欠格 seljättään seljättänsä seljittään seljittänsä 手段格 — — 共格 — selkineen selkinensä

派生詞彙

• antaa selkään
• saada selkäänsä
• selikkäin
• selin
• selittäin
• selkiintyä
• selkonen
• selkäin
• Selkälä
• selkämys
• selkämä
• selus
• selusta
• selustin
• selys
• seläke
• seläkkäin
• selänne
• selättää
• selätyksin
• selätysten
• selätön

 

複合詞

• alaselkä
• avoselkäinen
• etuselkä
• harmaaselkäkärppämaki
• irtoselkä
• järvenselkä
• keitinselkä
• keltaselkäpuikkija
• keltaselkäsiiseli
• kielenselkä
• kirjanselkä
• korkeaselkäinen
• Korpiselkä
• koukkuselkä
• koukkuselkäinen
• kumaraselkäinen
• kyljysselkä
• kyssäselkä
• kyttyräselkä
• kädenselkä
• kämmenselkä
• köykkyselkä
• köyryselkä
• lanneselkä
• maanselkä
• Maanselkä
• Matkaselkä
• merenselkä
• mustaselkämonninen
• mustaselkäpuikkija
• mustaselkäsaki
• mustaselkäsukeltaja-antilooppi
• nahkaselkä
• nahkaselkäinen
• nenänselkä
• notkoselkä
• Poikselkä
• punaselkämuura
• puoliselkään
• puoliselässä
• Pyhäselkä
• reppuselkä
• reppuselkäinen
• reppuselässä
• ristiselkä
• Salpausselkä
• satamaselkä
• selinmakuu
• selkäevä
• selkäharja
• selkähäviö
• Selkäinaho
• selkäjänne
• selkäkappale
• selkäkilpi
• selkäkipu
• selkäkoulu
• selkälanka
• selkälauta
• selkälento
• selkälihas
• selkälokki
• selkämeri
• Selkämeri
• selkänahka
• selkänauha
• selkänikama
• selkänoja
• selkänukkuja
• selkäpanssari
• selkäpenkki
• selkäperillinen
• selkäperintö
• selkäpii
• selkäpuoli
• selkäpuolinen
• selkäpuu
• selkäranka
• selkäreppu
• selkäruoto
• selkäsaha
• selkäsairas
• selkäsairaus
• selkäsauna
• selkäsiima
• selkäsuoni
• selkäsärky
• selkätaite
• selkäuimari
• selkäuinti
• selkävaiva
• selkävamma
• selkävesi
• selkävika
• selkävoitto
• selkäydin
• selkäänpuukottaja
• selkäänpuukotus
• selänpesijä
• selänpuoleinen
• selänrapsutin
• seläntakainen
• Suomenselkä
• suoraselkäinen
• talvenselkä
• tuolinselkä
• Vahvaselkä
• valkoselkäskunkki
• valkoselkätasku
• valkoselkätikka

 

參見

• avomeri
• ulappa

延伸閱讀

• "selkä" 在《當代芬蘭語辭典》（Kielitoimiston sanakirja）中的解釋

英格里亞語

Koiran selkä.

詞源

繼承自原始芬蘭語 *selkä，繼承自原始芬蘭-彼爾姆語 *śelkä。同源詞包括芬蘭語 selkä、愛沙尼亞語 selg。

發音

• (下勞卡) 國際音標^(幫助): /ˈselkæ/, [ˈs̠e̞lʲk]
• (索伊科拉) 國際音標^(幫助): /ˈselkæ/, [ˈʃe̞lɡ̊æ]
• 斷字：sel‧kä

名詞

selkä

1. 背部
   • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，第 56 頁:

     kirjasuman selkää lööp,

     他把背包背在背上，

   • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，第 74 頁:

     Poika istui hepoisen seläs.

     男孩騎上了馬背。

2. (詩歌) 末端，盡頭
   • 1915, Väinö Salminen, 引 Okkoi Viistinästä, Suomen Kansan Vanhat Runot. Länsi-Inkerin runot‎^[2], 第 III1 卷, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1240. Soikkola, Säätinä, III104:

     Selvälle meren selälle, // Lakialle lainehelle.

     到那大海湍急的盡頭，// 到那平坦的波浪。

變格

selkä 的變格 (類別3/koira，k-類層級變化)
	單數	複數
主格	selkä	selät
屬格	selän	selkiin
部分格	selkää	selkiä
入格	selkää	selkii
內格	seläs	selis
出格	seläst	selist
向格	selälle	selille
所格	seläl	selil
奪格	selält	selilt
轉移格	seläks	seliks
樣格	selkännä，selkään	selkinnä，selkiin
轉變格1)	selkänt	selkint
1) 棄用 *) 賓格所對應的 屬格 (sg) 或 主格 (pl) **) 共格通過在屬格後加上後綴 -ka? 或 -kä?組成。

派生詞彙

• kyyryselkäin
• maanselkä
• selkäaivo
• selkämuna
• selkänahka
• selkäosa
• selkäpii
• selkäpiiluu

 

參考資料

• V. I. Junus (1936年) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[3]，Leningrad：Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，第 59 頁
• Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja，Helsinki：Suomalais-Ugrilainen Seura，第 517 頁