tii

参见：tií、tíi、ti'i 和 ƫii

奇卡索语

词源

借自英语 tea。

名词

tii

1. 茶

芬兰语

词源

借自英语 tee。

发音

• 国际音标^(帮助): /ˈtiː/, [ˈt̪iː]
• 韵部：-iː
• 断字^(帮助)：tii

名词

tii

1. (高尔夫球) 球座

变格

tii 的屈折 (Kotus 类型 18/maa，无元音变换)
主格		tii	tiit
属格		tiin	tiiden tiitten
部分格		tiitä	tiitä
入格		tiihin	tiihin
		单数	复数
主格		tii	tiit
宾格	主	tii	tiit
	属	tiin
属格		tiin	tiiden tiitten
部分格		tiitä	tiitä
内格		tiissä	tiissä
出格		tiistä	tiistä
入格		tiihin	tiihin
接格		tiillä	tiillä
离格		tiiltä	tiiltä
向格		tiille	tiille
样格		tiinä	tiinä
转移格		tiiksi	tiiksi
欠格		tiittä	tiittä
手段格		—	tiin
共格		请参阅下方的所有格形式。

tii 的所有格形式 (Kotus 类型 18/maa，无元音变换)

第一人称单数所有者 单数 复数 主格 tiini tiini 宾格 主 tiini tiini 属 tiini 属格 tiini tiideni tiitteni 部分格 tiitäni tiitäni 内格 tiissäni tiissäni 出格 tiistäni tiistäni 入格 tiihini tiihini 接格 tiilläni tiilläni 离格 tiiltäni tiiltäni 向格 tiilleni tiilleni 样格 tiinäni tiinäni 转移格 tiikseni tiikseni 欠格 tiittäni tiittäni 手段格 — — 共格 — tiineni 第二人称单数所有者 单数 复数 主格 tiisi tiisi 宾格 主 tiisi tiisi 属 tiisi 属格 tiisi tiidesi tiittesi 部分格 tiitäsi tiitäsi 内格 tiissäsi tiissäsi 出格 tiistäsi tiistäsi 入格 tiihisi tiihisi 接格 tiilläsi tiilläsi 离格 tiiltäsi tiiltäsi 向格 tiillesi tiillesi 样格 tiinäsi tiinäsi 转移格 tiiksesi tiiksesi 欠格 tiittäsi tiittäsi 手段格 — — 共格 — tiinesi 第一人称复数所有者 单数 复数 主格 tiimme tiimme 宾格 主 tiimme tiimme 属 tiimme 属格 tiimme tiidemme tiittemme 部分格 tiitämme tiitämme 内格 tiissämme tiissämme 出格 tiistämme tiistämme 入格 tiihimme tiihimme 接格 tiillämme tiillämme 离格 tiiltämme tiiltämme 向格 tiillemme tiillemme 样格 tiinämme tiinämme 转移格 tiiksemme tiiksemme 欠格 tiittämme tiittämme 手段格 — — 共格 — tiinemme 第二人称复数所有者 单数 复数 主格 tiinne tiinne 宾格 主 tiinne tiinne 属 tiinne 属格 tiinne tiidenne tiittenne 部分格 tiitänne tiitänne 内格 tiissänne tiissänne 出格 tiistänne tiistänne 入格 tiihinne tiihinne 接格 tiillänne tiillänne 离格 tiiltänne tiiltänne 向格 tiillenne tiillenne 样格 tiinänne tiinänne 转移格 tiiksenne tiiksenne 欠格 tiittänne tiittänne 手段格 — — 共格 — tiinenne 第三人称所有者 单数 复数 主格 tiinsä tiinsä 宾格 主 tiinsä tiinsä 属 tiinsä 属格 tiinsä tiidensä tiittensä 部分格 tiitään tiitänsä tiitään tiitänsä 内格 tiissään tiissänsä tiissään tiissänsä 出格 tiistään tiistänsä tiistään tiistänsä 入格 tiihinsä tiihinsä 接格 tiillään tiillänsä tiillään tiillänsä 离格 tiiltään tiiltänsä tiiltään tiiltänsä 向格 tiilleen tiillensä tiilleen tiillensä 样格 tiinään tiinänsä tiinään tiinänsä 转移格 tiikseen tiiksensä tiikseen tiiksensä 欠格 tiittään tiittänsä tiittään tiittänsä 手段格 — — 共格 — tiineen tiinensä

派生词汇

• tiiata
• tiiaus
• tiiauspaikka

延伸阅读

• "tii" 在《当代芬兰语辞典》（Kielitoimiston sanakirja）中的解释

异序词

• iit, iti

格陵兰语

词源

借自丹麦语 te (“茶”)，源自荷兰语 thee，源自闽南语 茶 (tê)，源自中古汉语，源自上古汉语，最终源自原始汉藏语 *s-la (“叶子，茶”)。

名词

tii (复数 tiit)

1. 茶

变格

tii 的变格

	单数	复数
通格	tii	tiit
作格	tiip	tiit
向格	tiimut	tiinut
夺格	tiimit	tiinit
经由格	tiikkut	tiitigut
方位格	tiimi	tiini
工具格	tiimik	tiinik
等同格	tiitut	tiitut

因纽特语

名词

tii

1. ᑏ (tii)的拉丁字母拼写法

斯瓦希里语

词源

源自阿拉伯语 طَاعَ (ṭāʕa)。

发音

• 音频（肯亚）：

  (档案)

动词

-tii (不定式 kutii)

1. 服从，遵守

变位

-tii的变位
肯定现在 -natii 假设 -tii 否定 -tii 命令式单数 tii
不定形
肯定 kutii 否定 kutotii
命令式
单数 tii 复数 tiini
时态形
习惯式 hutii 肯定过去 肯定主语一致 + -litii 否定过去 否定主语一致 + -kutii
肯定现在（肯定主语一致 + -natii） 单数 复数 第一人称 ninatii/natii tunatii 第二人称 unatii mnatii 第三人称 m-wa(I/II) anatii wanatii 其他类别 肯定主语一致 + -natii
否定现在（否定主语一致 + -tii） 单数 复数 第一人称 sitii hatutii 第二人称 hutii hamtii 第三人称 m-wa(I/II) hatii hawatii 其他类别 否定主语一致 + -tii
肯定将来 肯定主语一致 + -tatii 否定将来 否定主语一致 + -tatii
肯定假设（肯定主语一致 + -tii） 单数 复数 第一人称 nitii tutii 第二人称 utii mtii 第三人称 m-wa(I/II) atii watii 其他类别 肯定主语一致 + -tii
否定假设 肯定主语一致 + -sitii 肯定现在一致 肯定主语一致 + -ngetii 否定现在一致 肯定主语一致 + -singetii 肯定过去一致 肯定主语一致 + -ngalitii 否定过去一致 肯定主语一致 + -singalitii
真理/格言（肯定主语一致 + -atii） 单数 复数 第一人称 natii twatii 第二人称 watii mwatii 第三人称 m-wa(I/II) atii watii m-mi(III/IV) watii yatii ji-ma(V/VI) latii yatii ki-vi(VII/VIII) chatii vyatii n(IX/X) yatii zatii u(XI) watii 参见“n(X)”或“ma(VI)”的分类 ku(XV/XVII) kwatii pa(XVI) patii mu(XVIII) mwatii
完成时 肯定主语一致 + -metii “已经” 肯定主语一致 + -meshatii “仍未” 否定主语一致 + -jatii “如果” 肯定主语一致 + -kitii “如果不” 肯定主语一致 + -sipotii 持续式 katii / 肯定主语一致 + -katii 持续式假设 肯定主语一致 + -katii
宾语一致（陈述肯定） 单数 复数 第一人称 -nitii -tutii 第二人称 -kutii -watii/-kutiini/-watiini 第三人称 m-wa(I/II) -mtii -watii m-mi(III/IV) -utii -itii ji-ma(V/VI) -litii -yatii ki-vi(VII/VIII) -kitii -vitii n(IX/X) -itii -zitii u(XI) -utii 参见“n(X)”或“ma(VI)”的分类 ku(XV/XVII) -kutii pa(XVI) -patii mu(XVIII) -mutii 反身 -jitii
关系形式 一般肯定（肯定主语一致 + （宾语一致） + -tii- + 关系标记） 单数 复数 m-wa(I/II) -tiiye -tiio m-mi(III/IV) -tiio -tiiyo ji-ma(V/VI) -tiilo -tiiyo ki-vi(VII/VIII) -tiicho -tiivyo n(IX/X) -tiiyo -tiizo u(XI) -tiio 参见“n(X)”或“ma(VI)”的分类 ku(XV/XVII) -tiiko pa(XVI) -tiipo mu(XVIII) -tiimo 其他形式（主语一致 + 时态标记 + 关系标记 + （宾语一致） + -tii） 单数 复数 m-wa(I/II) -yetii -otii m-mi(III/IV) -otii -yotii ji-ma(V/VI) -lotii -yotii ki-vi(VII/VIII) -chotii -vyotii n(IX/X) -yotii -zotii u(XI) -otii 参见“n(X)”或“ma(VI)”的分类 ku(XV/XVII) -kotii pa(XVI) -potii mu(XVIII) -motii
部分不常见于现代标准斯瓦希里语的形式未在表格中列出。更多信息请参见英语维基词典有关斯瓦希里语动词的附录。

派生词汇

• 名词性派生词：
  • utii (“服从，遵守”)

佛罗语

词源

继承自原始芬兰语 *tee。

名词

tii (属格 tii，部分格 tiid)

1. 道路
2. 旅程

屈折

tii 的变格

	单数	复数
主格	tii	tiiq
宾格	tii	tiiq
属格	tii	teie
部分格	tiid	teid
入格	tiihe tiihte	teihe teihte
内格	tiin tiihn	tein teihn
出格	tiist	teist
向格	tiile	teile
接格	tiil	teil
夺格	tiilt	teilt
转换格	tiis	teis
到格	tiiniq	teiniq
欠格	tiildäq	teildäq
共格	tiigäq	teiegäq

约鲁巴语

Tíì

词源

借自英语 tea。

发音

• 国际音标^(帮助): /tíì/

名词

tíì

1. 茶