參見:ikaĩka-iką -ika

芬蘭語

編輯

詞源

編輯

源自原始芬蘭語 *ikä,源自原始芬蘭-烏戈爾語 *ikä,源自原始烏拉爾語 *jikä*ikä。與愛沙尼亞語 iga埃爾齊亞語 ие (ije, )匈牙利語 év等同源。

發音

編輯

名詞

編輯

ikä

  1. 年齡
  2. 生活
  3. 壽命

變格

編輯
ikä屈折 (Kotus 類型 10*D/koirak-元音變換)
主格 ikä iät
屬格 iän ikien
部分格 ikää ikiä
入格 ikään ikiin
單數 複數
主格 ikä iät
賓格 ikä iät
iän
屬格 iän ikien
ikäin 罕用
部分格 ikää ikiä
內格 iässä i』issä
出格 iästä i』istä
入格 ikään ikiin
接格 iällä i』illä
離格 iältä i』iltä
向格 iälle i』ille
樣格 ikänä ikinä
轉移格 iäksi i』iksi
欠格 iättä i』ittä
手段格 i』in
共格 請參閱下方的所有格形式。
ikä所有格形式 (Kotus 類型 10*D/koirak-元音變換)
第一人稱單數所有者
單數 複數
主格 ikäni ikäni
賓格 ikäni ikäni
ikäni
屬格 ikäni ikieni
ikäini 罕用
部分格 ikääni ikiäni
內格 iässäni i』issäni
出格 iästäni i』istäni
入格 ikääni ikiini
接格 iälläni i』illäni
離格 iältäni i』iltäni
向格 iälleni i』illeni
樣格 ikänäni ikinäni
轉移格 iäkseni i』ikseni
欠格 iättäni i』ittäni
手段格
共格 ikineni
第二人稱單數所有者
單數 複數
主格 ikäsi ikäsi
賓格 ikäsi ikäsi
ikäsi
屬格 ikäsi ikiesi
ikäisi 罕用
部分格 ikääsi ikiäsi
內格 iässäsi i』issäsi
出格 iästäsi i』istäsi
入格 ikääsi ikiisi
接格 iälläsi i』illäsi
離格 iältäsi i』iltäsi
向格 iällesi i』illesi
樣格 ikänäsi ikinäsi
轉移格 iäksesi i』iksesi
欠格 iättäsi i』ittäsi
手段格
共格 ikinesi
第一人稱複數所有者
單數 複數
主格 ikämme ikämme
賓格 ikämme ikämme
ikämme
屬格 ikämme ikiemme
ikäimme 罕用
部分格 ikäämme ikiämme
內格 iässämme i』issämme
出格 iästämme i』istämme
入格 ikäämme ikiimme
接格 iällämme i』illämme
離格 iältämme i』iltämme
向格 iällemme i』illemme
樣格 ikänämme ikinämme
轉移格 iäksemme i』iksemme
欠格 iättämme i』ittämme
手段格
共格 ikinemme
第二人稱複數所有者
單數 複數
主格 ikänne ikänne
賓格 ikänne ikänne
ikänne
屬格 ikänne ikienne
ikäinne 罕用
部分格 ikäänne ikiänne
內格 iässänne i』issänne
出格 iästänne i』istänne
入格 ikäänne ikiinne
接格 iällänne i』illänne
離格 iältänne i』iltänne
向格 iällenne i』illenne
樣格 ikänänne ikinänne
轉移格 iäksenne i』iksenne
欠格 iättänne i』ittänne
手段格
共格 ikinenne
第三人稱所有者
單數 複數
主格 ikänsä ikänsä
賓格 ikänsä ikänsä
ikänsä
屬格 ikänsä ikiensä
ikäinsä 罕用
部分格 ikäänsä ikiään
ikiänsä
內格 iässään
iässänsä
i』issään
i』issänsä
出格 iästään
iästänsä
i』istään
i』istänsä
入格 ikäänsä ikiinsä
接格 iällään
iällänsä
i』illään
i』illänsä
離格 iältään
iältänsä
i』iltään
i』iltänsä
向格 iälleen
iällensä
i』illeen
i』illensä
樣格 ikänään
ikänänsä
ikinään
ikinänsä
轉移格 iäkseen
iäksensä
i』ikseen
i』iksensä
欠格 iättään
iättänsä
i』ittään
i』ittänsä
手段格
共格 ikineen
ikinensä

也有類似缺格的罕用 -ti 式屈折:iäti

近義詞

編輯

派生詞

編輯

複合詞

編輯

相關詞彙

編輯

英格里亞語

編輯

詞源

編輯

源自原始芬蘭語 *ikä,源自原始芬蘭-烏戈爾語 *ikä。與芬蘭語 ikä愛沙尼亞語 iga等同源。

發音

編輯

名詞

編輯

ikä (屬格 iän,部分格 ikkää)

  1. 年齡

變格

編輯
ikä 的變格 (類別3/koira,k-類層級變化,輔音延長)
單數 複數
主格 ikä iät
屬格 iän ikkiin
部分格 ikkää ikkiä
入格 ikkää ikkii
內格 iäs iis
出格 iäst iist
向格 iälle iille
所格 iäl iil
奪格 iält iilt
轉移格 iäks iiks
樣格 ikännäikkään ikinnäikkiin
轉變格1) ikänt ikint
1) 棄用
*) 賓格所對應的 屬格 (sg) 或 主格 (pl)
**) 共格通過在屬格後加上後綴 -ka?-kä?組成。

Template:Izh-decl-table/Ch

派生詞

編輯

參考資料

編輯
  • V. I. Junus (1936年) Iƶoran Keelen Grammatikka[1],Leningrad:Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva,第 22 頁
  • Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja,Helsinki:Suomalais-Ugrilainen Seura,第 87 頁
  • Vitalij Chernyavskij (2005年) Ižoran keel (Ittseopastaja)[2],第 104 頁

卡累利阿語

編輯

詞源

編輯

源自原始芬蘭語 *ikä,源自原始芬蘭-烏戈爾語 *ikä。與芬蘭語 ikä愛沙尼亞語 iga等同源。

發音

編輯

名詞

編輯

ikä (屬格 ijän,部分格 ikyä)

  1. (北部卡累利阿語) 年齡

其他寫法

編輯
  • igä (南部卡累利阿語)