petäjä

芬蘭語

詞源

繼承自原始芬蘭語 *petägä，繼承自原始烏拉爾語 *pečä。和立窩尼亞語 piedag、維普斯語 pedai同源。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈpetæjæ/, [ˈpe̞t̪æjæ]
• 韻部：-etæjæ
• 斷字^(幫助)：pe‧tä‧jä

名詞

petäjä

1. (方言) 松

   近義詞：mänty

2. 孤零零的大松樹

變位

petäjä 的屈折 (Kotus 類型 10/koira，無元音變換)
主格		petäjä	petäjät
屬格		petäjän	petäjien
部分格		petäjää	petäjiä
入格		petäjään	petäjiin
		單數	複數
主格		petäjä	petäjät
賓格	主	petäjä	petäjät
	屬	petäjän
屬格		petäjän	petäjien petäjäin 罕用
部分格		petäjää	petäjiä
內格		petäjässä	petäjissä
出格		petäjästä	petäjistä
入格		petäjään	petäjiin
接格		petäjällä	petäjillä
離格		petäjältä	petäjiltä
向格		petäjälle	petäjille
樣格		petäjänä	petäjinä
轉移格		petäjäksi	petäjiksi
欠格		petäjättä	petäjittä
手段格		—	petäjin
共格		請參閱下方的所有格形式。

petäjä 的所有格形式 (Kotus 類型 10/koira，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 petäjäni petäjäni 賓格 主 petäjäni petäjäni 屬 petäjäni 屬格 petäjäni petäjieni petäjäini 罕用 部分格 petäjääni petäjiäni 內格 petäjässäni petäjissäni 出格 petäjästäni petäjistäni 入格 petäjääni petäjiini 接格 petäjälläni petäjilläni 離格 petäjältäni petäjiltäni 向格 petäjälleni petäjilleni 樣格 petäjänäni petäjinäni 轉移格 petäjäkseni petäjikseni 欠格 petäjättäni petäjittäni 手段格 — — 共格 — petäjineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 petäjäsi petäjäsi 賓格 主 petäjäsi petäjäsi 屬 petäjäsi 屬格 petäjäsi petäjiesi petäjäisi 罕用 部分格 petäjääsi petäjiäsi 內格 petäjässäsi petäjissäsi 出格 petäjästäsi petäjistäsi 入格 petäjääsi petäjiisi 接格 petäjälläsi petäjilläsi 離格 petäjältäsi petäjiltäsi 向格 petäjällesi petäjillesi 樣格 petäjänäsi petäjinäsi 轉移格 petäjäksesi petäjiksesi 欠格 petäjättäsi petäjittäsi 手段格 — — 共格 — petäjinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 petäjämme petäjämme 賓格 主 petäjämme petäjämme 屬 petäjämme 屬格 petäjämme petäjiemme petäjäimme 罕用 部分格 petäjäämme petäjiämme 內格 petäjässämme petäjissämme 出格 petäjästämme petäjistämme 入格 petäjäämme petäjiimme 接格 petäjällämme petäjillämme 離格 petäjältämme petäjiltämme 向格 petäjällemme petäjillemme 樣格 petäjänämme petäjinämme 轉移格 petäjäksemme petäjiksemme 欠格 petäjättämme petäjittämme 手段格 — — 共格 — petäjinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 petäjänne petäjänne 賓格 主 petäjänne petäjänne 屬 petäjänne 屬格 petäjänne petäjienne petäjäinne 罕用 部分格 petäjäänne petäjiänne 內格 petäjässänne petäjissänne 出格 petäjästänne petäjistänne 入格 petäjäänne petäjiinne 接格 petäjällänne petäjillänne 離格 petäjältänne petäjiltänne 向格 petäjällenne petäjillenne 樣格 petäjänänne petäjinänne 轉移格 petäjäksenne petäjiksenne 欠格 petäjättänne petäjittänne 手段格 — — 共格 — petäjinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 petäjänsä petäjänsä 賓格 主 petäjänsä petäjänsä 屬 petäjänsä 屬格 petäjänsä petäjiensä petäjäinsä 罕用 部分格 petäjäänsä petäjiään petäjiänsä 內格 petäjässään petäjässänsä petäjissään petäjissänsä 出格 petäjästään petäjästänsä petäjistään petäjistänsä 入格 petäjäänsä petäjiinsä 接格 petäjällään petäjällänsä petäjillään petäjillänsä 離格 petäjältään petäjältänsä petäjiltään petäjiltänsä 向格 petäjälleen petäjällensä petäjilleen petäjillensä 樣格 petäjänään petäjänänsä petäjinään petäjinänsä 轉移格 petäjäkseen petäjäksensä petäjikseen petäjiksensä 欠格 petäjättään petäjättänsä petäjittään petäjittänsä 手段格 — — 共格 — petäjineen petäjinensä

複合詞

• mammuttipetäjä
• rantapetäjä

參見

• honka

英格里亞語

Pettääjä.

詞源

繼承自原始芬蘭語 *petägä，繼承自原始烏拉爾語 *pečä。和芬蘭語 petäjä、立窩尼亞語 piedāg同源。

發音

• (下勞卡) 國際音標^(幫助): /ˈpetæjæ/
• (索伊科拉) 國際音標^(幫助): /ˈpetˑæːjæ/ （音位正寫法：pettääjä）
• (上勞卡) 國際音標^(幫助): /ˈpetːæjæ/ （音位正寫法：pettäjä）
• 斷字：pe‧tä‧jä

名詞

petäjä (屬格 petäjän，部分格 petäjää)

1. 松樹
   • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，第 28 頁:

     Petäjä, kuusi, leppä.

     松樹，雲杉，赤楊。

變格

petäjä 的變格 (類別3/koira，無層級變化)
	單數	複數
主格	petäjä	petäjät
屬格	petäjän	petäjiin
部分格	petäjää	petäjiä
入格	petäjää	petäjii
內格	petäjäs	petäjis
出格	petäjäst	petäjist
向格	petäjälle	petäjille
所格	petäjäl	petäjil
奪格	petäjält	petäjilt
轉移格	petäjäks	petäjiks
樣格	petäjännä，petäjään	petäjinnä，petäjiin
轉變格1)	petäjänt	petäjint
1) 棄用 *) 賓格所對應的 屬格 (sg) 或 主格 (pl) **) 共格通過在屬格後加上後綴 -ka? 或 -kä?組成。

參考資料

• V. I. Junus (1936年) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1]，Leningrad：Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，第 59 頁
• Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja，Helsinki：Suomalais-Ugrilainen Seura，第 404 頁