pieni

芬蘭語

詞源1

源自原始芬蘭語 *peeni。與愛沙尼亞語 peen, 維普斯語 pen'同源。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈpie̯ni/, [ˈpie̞̯ni]
• 韻部：-ieni
• 斷字^(幫助)：pie‧ni

形容詞

pieni (比較級 pienempi，最高級 pienin)

1. 小的
2. 不重要的
3. (聲音，一般用擴展方位格) 安靜的，音量小的

   Laitoin radiota pienemmälle.

   我把收音機的聲音調小。

   近義詞：hiljainen

變格

pieni 的屈折 (Kotus 類型 26/pieni，無元音變換)
主格		pieni	pienet
屬格		pienen	pienten pienien
部分格		pientä	pieniä
入格		pieneen	pieniin
		單數	複數
主格		pieni	pienet
賓格	主	pieni	pienet
	屬	pienen
屬格		pienen	pienten pienien
部分格		pientä	pieniä
內格		pienessä	pienissä
出格		pienestä	pienistä
入格		pieneen	pieniin
接格		pienellä	pienillä
離格		pieneltä	pieniltä
向格		pienelle	pienille
樣格		pienenä	pieninä
轉移格		pieneksi	pieniksi
欠格		pienettä	pienittä
手段格		—	pienin
共格		—	pienine

pieni 的所有格形式 (Kotus 類型 26/pieni，無元音變換)
罕用。僅用於名詞化形容詞。
第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 pieneni pieneni 賓格 主 pieneni pieneni 屬 pieneni 屬格 pieneni pienteni pienieni 部分格 pientäni pieniäni 內格 pienessäni pienissäni 出格 pienestäni pienistäni 入格 pieneeni pieniini 接格 pienelläni pienilläni 離格 pieneltäni pieniltäni 向格 pienelleni pienilleni 樣格 pienenäni pieninäni 轉移格 pienekseni pienikseni 欠格 pienettäni pienittäni 手段格 — — 共格 — pienineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 pienesi pienesi 賓格 主 pienesi pienesi 屬 pienesi 屬格 pienesi pientesi pieniesi 部分格 pientäsi pieniäsi 內格 pienessäsi pienissäsi 出格 pienestäsi pienistäsi 入格 pieneesi pieniisi 接格 pienelläsi pienilläsi 離格 pieneltäsi pieniltäsi 向格 pienellesi pienillesi 樣格 pienenäsi pieninäsi 轉移格 pieneksesi pieniksesi 欠格 pienettäsi pienittäsi 手段格 — — 共格 — pieninesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 pienemme pienemme 賓格 主 pienemme pienemme 屬 pienemme 屬格 pienemme pientemme pieniemme 部分格 pientämme pieniämme 內格 pienessämme pienissämme 出格 pienestämme pienistämme 入格 pieneemme pieniimme 接格 pienellämme pienillämme 離格 pieneltämme pieniltämme 向格 pienellemme pienillemme 樣格 pienenämme pieninämme 轉移格 pieneksemme pieniksemme 欠格 pienettämme pienittämme 手段格 — — 共格 — pieninemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 pienenne pienenne 賓格 主 pienenne pienenne 屬 pienenne 屬格 pienenne pientenne pienienne 部分格 pientänne pieniänne 內格 pienessänne pienissänne 出格 pienestänne pienistänne 入格 pieneenne pieniinne 接格 pienellänne pienillänne 離格 pieneltänne pieniltänne 向格 pienellenne pienillenne 樣格 pienenänne pieninänne 轉移格 pieneksenne pieniksenne 欠格 pienettänne pienittänne 手段格 — — 共格 — pieninenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 pienensä pienensä 賓格 主 pienensä pienensä 屬 pienensä 屬格 pienensä pientensä pieniensä 部分格 pientään pientänsä pieniään pieniänsä 內格 pienessään pienessänsä pienissään pienissänsä 出格 pienestään pienestänsä pienistään pienistänsä 入格 pieneensä pieniinsä 接格 pienellään pienellänsä pienillään pienillänsä 離格 pieneltään pieneltänsä pieniltään pieniltänsä 向格 pienelleen pienellensä pienilleen pienillensä 樣格 pienenään pienenänsä pieninään pieninänsä 轉移格 pienekseen pieneksensä pienikseen pieniksensä 欠格 pienettään pienettänsä pienittään pienittänsä 手段格 — — 共格 — pienineen pieninensä

反義詞

• suuri
• iso

參見

• pikku-
• pikku
• pikkuinen

詞源2

請參閲主詞條的詞源章節。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈpie̯ni/, [ˈpie̞̯ni] (第三人稱直陳式)
• 國際音標^(幫助): /ˈpie̯niˣ/, [ˈpie̞̯ni(ʔ)] (命令式、connegative)
• 韻部：-ieni
• 斷字^(幫助)：pie‧ni

動詞

pieni

1. pieniä 的第三人稱單數直陳式過去時形式。
2. pieniä 的直陳式現在時共否定形式。
3. pieniä 的第二人稱單數命令式現在時形式。
4. pieniä 的第二人稱單數命令式現在時共否定形式。

意大利語

形容詞

pieni m

1. pieno 的複數

名詞

pieni m

1. pieno 的複數

卡累利阿語

形容詞

pieni

1. 小的

拉脫維亞語

名詞

pieni m

1. piens 的主格複數
2. piens 的呼格複數
   • 1964, Zootechnikas un Zoohigienas, volume 1, published by the Instituta Raksti:

     [...] atsevišķām govīm vasarā ganību laikā piemīt individuālas īpašības izdalīt pieni [...]

   • 1979, Latviešu Tautasdziesmas: darba dziesmas, gadskārtu ieražu dziesmas, page 183:

     Ganiem sieri, ganiem pieni.

波蘭語

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈpjɛ.ɲi/
• 韻部：-ɛɲi
• 音節化：pie‧ni

名詞

pieni n

1. pienie 的屬格複數

   近義詞：pień

動詞

pieni

1. pienić 的第三人稱單數現在時