saama

愛沙尼亞語

詞源

源自原始芬蘭語 *saadak。

動詞

saama (da-不定式 saada)

1. (及物) 得到，收到

   Ma sain eile paki kätte.

   我昨天收到了包裹。

2. (+ 變格) 變得

   Meie maa saab ükskord vabaks!

   我們的土地將來應該得到解放！

3. 能夠

   Saad tulla või?

   你能過來嗎？

變位

saama 的屈折 (ÕS 分類 37/võima，無層級變化)

直陳語氣
現在			完成
人稱	肯定	否定	人稱	肯定	否定
第一人稱單數	saan	ei saa	第一人稱單數	olen saanud	ei ole saanud pole saanud
第二人稱單數	saad		第二人稱單數	oled saanud
第三人稱單數	saab		第三人稱單數	on saanud
第一人稱複數	saame		第一人稱複數	oleme saanud
第二人稱複數	saate		第二人稱複數	olete saanud
第三人稱複數	saavad		第三人稱複數	on saanud
被動	saadakse	ei saada	被動	on saadud	ei ole saadud pole saadud
過去			過去完成
人稱	肯定	否定	人稱	肯定	否定
第一人稱單數	sain	ei saanud	第一人稱單數	olin saanud	ei olnud saanud polnud saanud
第二人稱單數	said		第二人稱單數	olid saanud
第三人稱單數	sai		第三人稱單數	oli saanud
第一人稱複數	saime		第一人稱複數	olime saanud
第二人稱複數	saite		第二人稱複數	olite saanud
第三人稱複數	said		第三人稱複數	oli saanud
被動	saadi	ei saadud	被動	oli saadud	ei olnud saadud polnud saadud
條件語態
現在			完成
人稱	肯定	否定	人稱	肯定	否定
第一人稱單數	saaksin	ei saaks	第一人稱單數	oleksin saanud	ei oleks saanud poleks saanud
第二人稱單數	saaksid		第二人稱單數	oleksid saanud
第三人稱單數	saaks		第三人稱單數	oleks saanud
第一人稱複數	saaksime		第一人稱複數	oleksime saanud
第二人稱複數	saaksite		第二人稱複數	oleksite saanud
第三人稱複數	saaksid		第三人稱複數	oleksid saanud
被動	saadaks	ei saadaks	被動	oleks saadud	ei oleks saadud poleks saadud
祈使語態
現在			完成
人稱	肯定	否定	人稱	肯定	否定
第一人稱單數	—	—	第一人稱單數	—	—
第二人稱單數	saa	ära saa	第二人稱單數	—	—
第三人稱單數	saagu	ärgu saagu	第三人稱單數	olgu saanud	ärgu olgu saanud
第一人稱複數	saagem	ärgem saagem	第一人稱複數	—	—
第二人稱複數	saage	ärge saage	第二人稱複數	—	—
第三人稱複數	saagu	ärgu saagu	第三人稱複數	olgu saanud	ärgu olgu saanud
被動	saadagu	ärgu saadagu	被動	olgu saadud	ärgu olgu saadud
引述語態
現在			完成
人稱	肯定	否定	人稱	肯定	否定
主動	saavat	ei saavat	主動	olevat saanud	ei olevat saanud polevat saanud
被動	saadavat	ei saadavat	被動	olevat saadud	ei olevat saadud polevat saadud
Nominal forms
ma-infinitive	主動	被動	da-infinitive	主動	被動
主格	saama	saadama	da-form	saada	—
內格	saamas	—	des-form	saades	—
出格	saamast	—	分詞	主動	被動
轉移格	saamaks	—	現在	saav	saadav
欠格	saamata	—	過去	saanud	saadud

芬蘭語

分詞

saama

1. saada的主動現在分詞。

變格

saama 的屈折 (Kotus 類型 10/koira，無元音變換)
主格		saama	saamat
屬格		saaman	saamien
部分格		saamaa	saamia
入格		saamaan	saamiin
		單數	複數
主格		saama	saamat
賓格	主	saama	saamat
	屬	saaman
屬格		saaman	saamien saamain 罕用
部分格		saamaa	saamia
內格		saamassa	saamissa
出格		saamasta	saamista
入格		saamaan	saamiin
接格		saamalla	saamilla
離格		saamalta	saamilta
向格		saamalle	saamille
樣格		saamana	saamina
轉移格		saamaksi	saamiksi
欠格		saamatta	saamitta
手段格		—	saamin
共格		—	saamine

saama 的所有格形式 (Kotus 類型 10/koira，無元音變換)
罕用。僅用於名詞化形容詞。
第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 saamani saamani 賓格 主 saamani saamani 屬 saamani 屬格 saamani saamieni saamaini 罕用 部分格 saamaani saamiani 內格 saamassani saamissani 出格 saamastani saamistani 入格 saamaani saamiini 接格 saamallani saamillani 離格 saamaltani saamiltani 向格 saamalleni saamilleni 樣格 saamanani saaminani 轉移格 saamakseni saamikseni 欠格 saamattani saamittani 手段格 — — 共格 — saamineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 saamasi saamasi 賓格 主 saamasi saamasi 屬 saamasi 屬格 saamasi saamiesi saamaisi 罕用 部分格 saamaasi saamiasi 內格 saamassasi saamissasi 出格 saamastasi saamistasi 入格 saamaasi saamiisi 接格 saamallasi saamillasi 離格 saamaltasi saamiltasi 向格 saamallesi saamillesi 樣格 saamanasi saaminasi 轉移格 saamaksesi saamiksesi 欠格 saamattasi saamittasi 手段格 — — 共格 — saaminesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 saamamme saamamme 賓格 主 saamamme saamamme 屬 saamamme 屬格 saamamme saamiemme saamaimme 罕用 部分格 saamaamme saamiamme 內格 saamassamme saamissamme 出格 saamastamme saamistamme 入格 saamaamme saamiimme 接格 saamallamme saamillamme 離格 saamaltamme saamiltamme 向格 saamallemme saamillemme 樣格 saamanamme saaminamme 轉移格 saamaksemme saamiksemme 欠格 saamattamme saamittamme 手段格 — — 共格 — saaminemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 saamanne saamanne 賓格 主 saamanne saamanne 屬 saamanne 屬格 saamanne saamienne saamainne 罕用 部分格 saamaanne saamianne 內格 saamassanne saamissanne 出格 saamastanne saamistanne 入格 saamaanne saamiinne 接格 saamallanne saamillanne 離格 saamaltanne saamiltanne 向格 saamallenne saamillenne 樣格 saamananne saaminanne 轉移格 saamaksenne saamiksenne 欠格 saamattanne saamittanne 手段格 — — 共格 — saaminenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 saamansa saamansa 賓格 主 saamansa saamansa 屬 saamansa 屬格 saamansa saamiensa saamainsa 罕用 部分格 saamaansa saamiaan saamiansa 內格 saamassaan saamassansa saamissaan saamissansa 出格 saamastaan saamastansa saamistaan saamistansa 入格 saamaansa saamiinsa 接格 saamallaan saamallansa saamillaan saamillansa 離格 saamaltaan saamaltansa saamiltaan saamiltansa 向格 saamalleen saamallensa saamilleen saamillensa 樣格 saamanaan saamanansa saaminaan saaminansa 轉移格 saamakseen saamaksensa saamikseen saamiksensa 欠格 saamattaan saamattansa saamittaan saamittansa 手段格 — — 共格 — saamineen saaminensa

異序詞

• samaa

佛羅語

詞源

源自原始芬蘭語 *saadak。

動詞

saama (da-不定式 saiaq，第一人稱單數現在時 saa)

1. 得到，收到
2. 變得

變位

本動詞需要添加變位表模板。