芬蘭語

编辑

詞源1

编辑

tarkka +‎ -oittaa

發音

编辑

動詞

编辑

tarkoittaa

  1. (及物一般是無界動詞) 意味著,表示
    Mitä se tarkoittaa?
    這是什麼意思?
  2. (及物一般是無界動詞) 意圖打算
變位
编辑
派生詞彙
编辑
相關詞彙
编辑

延伸閱讀

编辑

詞源2

编辑

發音

编辑

動詞

编辑

tarkoittaa

  1. tarkoittaa第三人稱單數現在時直陳式

異序詞

编辑

英格里亞語

编辑

詞源

编辑

源自 tarkka (準確的) +‎ -oittaa

發音

编辑

動詞

编辑

tarkoittaa

  1. (及物) 瞄準
  2. (及物一般是無界動詞) 嘗試打算

變位

编辑
tarkoittaa (類別2/kirjuttaa,tt-t類層級變化) 的變位
Indikativa(直陳式)
Preesens(現在時) Perfekta(完成時)
肯定 否定 肯定 否定
第一人稱單數 tarkoitan en tarkoita 第一人稱單數 oon tarkoittant, oon tarkoittanut en oo tarkoittant, en oo tarkoittanut
第二人稱單數 tarkoitat et tarkoita 第二人稱單數 oot tarkoittant, oot tarkoittanut et oo tarkoittant, et oo tarkoittanut
第三人稱單數 tarkoittaa ei tarkoita 第三人稱單數 ono tarkoittant, ono tarkoittanut ei oo tarkoittant, ei oo tarkoittanut
第一人稱複數 tarkoitamma emmä tarkoita 第一人稱複數 oomma tarkoittaneet emmä oo tarkoittaneet
第二人稱複數 tarkoitatta että tarkoita 第二人稱複數 ootta tarkoittaneet että oo tarkoittaneet
第三人稱複數 tarkoittaat1), tarkoittavat2), tarkoitetaa evät tarkoita 第三人稱複數 ovat tarkoittaneet evät oo tarkoittaneet
無人稱 tarkoitetaa ei tarkoiteta 無人稱 ono tarkoitettu ei oo tarkoitettu
Imperfekta(未完成時) Pluskvamperfekta(過去完成時)
肯定 否定 肯定 否定
第一人稱單數 tarkoitin en tarkoittant, en tarkoittanut 第一人稱單數 olin tarkoittant, olin tarkoittanut en olt tarkoittant, en olt tarkoittanut
第二人稱單數 tarkoitit et tarkoittant, et tarkoittanut 第二人稱單數 olit tarkoittant, olit tarkoittanut et olt tarkoittant, et olt tarkoittanut
第三人稱單數 tarkoitti ei tarkoittant, ei tarkoittanut 第三人稱單數 oli tarkoittant, oli tarkoittanut ei olt tarkoittant, ei olt tarkoittanut
第一人稱複數 tarkoitimma emmä tarkoittaneet 第一人稱複數 olimma tarkoittaneet emmä olleet tarkoittaneet
第二人稱複數 tarkoititta että tarkoittaneet 第二人稱複數 olitta tarkoittaneet että olleet tarkoittaneet
第三人稱複數 tarkoittiit1), tarkoittivat2), tarkoitettii evät tarkoittaneet 第三人稱複數 olivat tarkoittaneet evät olleet tarkoittaneet
無人稱 tarkoitettii ei tarkoitettu 無人稱 oli tarkoitettu ei olt tarkoitettu
Konditsionala(條件式)
Preesens(現在時) Perfekta(完成時)
肯定 否定 肯定 否定
第一人稱單數 tarkoittaisin en tarkoittais 第一人稱單數 olisin tarkoittant, olisin tarkoittanut en olis tarkoittant, en olis tarkoittanut
第二人稱單數 tarkoittaisit, tarkoittaist1) et tarkoittais 第二人稱單數 olisit tarkoittant, olisit tarkoittanut et olis tarkoittant, et olis tarkoittanut
第三人稱單數 tarkoittais ei tarkoittais 第三人稱單數 olis tarkoittant, olis tarkoittanut ei olis tarkoittant, ei olis tarkoittanut
第一人稱複數 tarkoittaisimma emmä tarkoittais 第一人稱複數 olisimma tarkoittaneet emmä olis tarkoittaneet
第二人稱複數 tarkoittaisitta että tarkoittais 第二人稱複數 olisitta tarkoittaneet että olis tarkoittaneet
第三人稱複數 tarkoittaisiit1), tarkoittaisivat2), tarkoitettais evät tarkoittais 第三人稱複數 olisivat tarkoittaneet evät olis tarkoittaneet
無人稱 tarkoitettais ei tarkoitettais 無人稱 olis tarkoitettu ei olis tarkoitettu
Imperativa(命令式)
Preesens(現在時) Perfekta(完成時)
肯定 否定 肯定 否定
第一人稱單數 第一人稱單數
第二人稱單數 tarkoita elä tarkoita 第二人稱單數 oo tarkoittant, oo tarkoittanut elä oo tarkoittant, elä oo tarkoittanut
第三人稱單數 tarkoittakkoo elköö tarkoittako 第三人稱單數 olkoo tarkoittant, olkoo tarkoittanut elköö olko tarkoittant, elköö olko tarkoittanut
第一人稱複數 第一人稱複數
第二人稱複數 tarkoittakkaa elkää tarkoittako 第二人稱複數 olkaa tarkoittaneet elkää olko tarkoittaneet
第三人稱複數 tarkoittakkoot elkööt tarkoittako 第三人稱複數 olkoot tarkoittaneet elkööt olko tarkoittaneet
無人稱 tarkoitettakoo elköö tarkoitettako 無人稱 olkoo tarkoitettu elköö olko tarkoitettu
Potentsiala(可能式)
Preesens(現在時)
肯定 否定
第一人稱單數 tarkoittanen en tarkoittane
第二人稱單數 tarkoittanet et tarkoittane
第三人稱單數 tarkoittannoo ei tarkoittane
第一人稱複數 tarkoittanemma emmä tarkoittane
第二人稱複數 tarkoittanetta että tarkoittane
第三人稱複數 tarkoittannoot evät tarkoittane
無人稱 tarkoitettanoo ei tarkoitettane
名詞形式
Infinitivat(不定式) Partisipat(分詞)
主動態 被動態
第1 tarkoittaa 現在時 tarkoittava tarkoitettava
第2 內格 tarkoittaes 過去式 tarkoittant, tarkoittanut tarkoitettu
手段格 tarkoittaen 1) 主要用於索伊科拉方言。
2) 主要用於阿拉-勞卡方言。
*) 對於命令式,第二人稱複數 (tarkoittakkaa) 也可用於第三人稱。
**) 疑問形式通過將後綴 -k (-ka?/-kä?) 加於直陳式的後面,或將 -kse 加於可能式的後面來組成。
第3 入格 tarkoittammaa
內格 tarkoittamas
出格 tarkoittamast
缺格 tarkoittamata
第4 主格 tarkoittammiin
部分格 tarkoittamista, tarkoittamist

近義詞

编辑

派生詞彙

编辑

參考資料

编辑
  • Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja,Helsinki:Suomalais-Ugrilainen Seura,第 574 頁