芬兰语

编辑

词源1

编辑

tarkka +‎ -oittaa

发音

编辑

动词

编辑

tarkoittaa

  1. (及物一般是无界动词) 意味著,表示
    Mitä se tarkoittaa?
    这是什么意思?
  2. (及物一般是无界动词) 意图打算
变位
编辑
派生词汇
编辑
相关词汇
编辑

延伸阅读

编辑

词源2

编辑

发音

编辑

动词

编辑

tarkoittaa

  1. tarkoittaa第三人称单数现在时直陈式

异序词

编辑

英格里亚语

编辑

词源

编辑

源自 tarkka (准确的) +‎ -oittaa

发音

编辑

动词

编辑

tarkoittaa

  1. (及物) 瞄准
  2. (及物一般是无界动词) 尝试打算

变位

编辑
tarkoittaa (类别2/kirjuttaa,tt-t类层级变化) 的变位
Indikativa(直陈式)
Preesens(现在时) Perfekta(完成时)
肯定 否定 肯定 否定
第一人称单数 tarkoitan en tarkoita 第一人称单数 oon tarkoittant, oon tarkoittanut en oo tarkoittant, en oo tarkoittanut
第二人称单数 tarkoitat et tarkoita 第二人称单数 oot tarkoittant, oot tarkoittanut et oo tarkoittant, et oo tarkoittanut
第三人称单数 tarkoittaa ei tarkoita 第三人称单数 ono tarkoittant, ono tarkoittanut ei oo tarkoittant, ei oo tarkoittanut
第一人称复数 tarkoitamma emmä tarkoita 第一人称复数 oomma tarkoittaneet emmä oo tarkoittaneet
第二人称复数 tarkoitatta että tarkoita 第二人称复数 ootta tarkoittaneet että oo tarkoittaneet
第三人称复数 tarkoittaat1), tarkoittavat2), tarkoitetaa evät tarkoita 第三人称复数 ovat tarkoittaneet evät oo tarkoittaneet
无人称 tarkoitetaa ei tarkoiteta 无人称 ono tarkoitettu ei oo tarkoitettu
Imperfekta(未完成时) Pluskvamperfekta(过去完成时)
肯定 否定 肯定 否定
第一人称单数 tarkoitin en tarkoittant, en tarkoittanut 第一人称单数 olin tarkoittant, olin tarkoittanut en olt tarkoittant, en olt tarkoittanut
第二人称单数 tarkoitit et tarkoittant, et tarkoittanut 第二人称单数 olit tarkoittant, olit tarkoittanut et olt tarkoittant, et olt tarkoittanut
第三人称单数 tarkoitti ei tarkoittant, ei tarkoittanut 第三人称单数 oli tarkoittant, oli tarkoittanut ei olt tarkoittant, ei olt tarkoittanut
第一人称复数 tarkoitimma emmä tarkoittaneet 第一人称复数 olimma tarkoittaneet emmä olleet tarkoittaneet
第二人称复数 tarkoititta että tarkoittaneet 第二人称复数 olitta tarkoittaneet että olleet tarkoittaneet
第三人称复数 tarkoittiit1), tarkoittivat2), tarkoitettii evät tarkoittaneet 第三人称复数 olivat tarkoittaneet evät olleet tarkoittaneet
无人称 tarkoitettii ei tarkoitettu 无人称 oli tarkoitettu ei olt tarkoitettu
Konditsionala(条件式)
Preesens(现在时) Perfekta(完成时)
肯定 否定 肯定 否定
第一人称单数 tarkoittaisin en tarkoittais 第一人称单数 olisin tarkoittant, olisin tarkoittanut en olis tarkoittant, en olis tarkoittanut
第二人称单数 tarkoittaisit, tarkoittaist1) et tarkoittais 第二人称单数 olisit tarkoittant, olisit tarkoittanut et olis tarkoittant, et olis tarkoittanut
第三人称单数 tarkoittais ei tarkoittais 第三人称单数 olis tarkoittant, olis tarkoittanut ei olis tarkoittant, ei olis tarkoittanut
第一人称复数 tarkoittaisimma emmä tarkoittais 第一人称复数 olisimma tarkoittaneet emmä olis tarkoittaneet
第二人称复数 tarkoittaisitta että tarkoittais 第二人称复数 olisitta tarkoittaneet että olis tarkoittaneet
第三人称复数 tarkoittaisiit1), tarkoittaisivat2), tarkoitettais evät tarkoittais 第三人称复数 olisivat tarkoittaneet evät olis tarkoittaneet
无人称 tarkoitettais ei tarkoitettais 无人称 olis tarkoitettu ei olis tarkoitettu
Imperativa(命令式)
Preesens(现在时) Perfekta(完成时)
肯定 否定 肯定 否定
第一人称单数 第一人称单数
第二人称单数 tarkoita elä tarkoita 第二人称单数 oo tarkoittant, oo tarkoittanut elä oo tarkoittant, elä oo tarkoittanut
第三人称单数 tarkoittakkoo elköö tarkoittako 第三人称单数 olkoo tarkoittant, olkoo tarkoittanut elköö olko tarkoittant, elköö olko tarkoittanut
第一人称复数 第一人称复数
第二人称复数 tarkoittakkaa elkää tarkoittako 第二人称复数 olkaa tarkoittaneet elkää olko tarkoittaneet
第三人称复数 tarkoittakkoot elkööt tarkoittako 第三人称复数 olkoot tarkoittaneet elkööt olko tarkoittaneet
无人称 tarkoitettakoo elköö tarkoitettako 无人称 olkoo tarkoitettu elköö olko tarkoitettu
Potentsiala(可能式)
Preesens(现在时)
肯定 否定
第一人称单数 tarkoittanen en tarkoittane
第二人称单数 tarkoittanet et tarkoittane
第三人称单数 tarkoittannoo ei tarkoittane
第一人称复数 tarkoittanemma emmä tarkoittane
第二人称复数 tarkoittanetta että tarkoittane
第三人称复数 tarkoittannoot evät tarkoittane
无人称 tarkoitettanoo ei tarkoitettane
名词形式
Infinitivat(不定式) Partisipat(分词)
主动态 被动态
第1 tarkoittaa 现在时 tarkoittava tarkoitettava
第2 内格 tarkoittaes 过去式 tarkoittant, tarkoittanut tarkoitettu
手段格 tarkoittaen 1) 主要用于索伊科拉方言。
2) 主要用于阿拉-劳卡方言。
*) 对于命令式,第二人称复数 (tarkoittakkaa) 也可用于第三人称。
**) 疑问形式通过将后缀 -k (-ka?/-kä?) 加于直陈式的后面,或将 -kse 加于可能式的后面来组成。
第3 入格 tarkoittammaa
内格 tarkoittamas
出格 tarkoittamast
缺格 tarkoittamata
第4 主格 tarkoittammiin
部分格 tarkoittamista, tarkoittamist

近义词

编辑

派生词汇

编辑

参考资料

编辑
  • Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja,Helsinki:Suomalais-Ugrilainen Seura,第 574 页