參見:pää-

芬蘭語

編輯

詞源

編輯

源自原始芬蘭語 *pää,源自原始芬蘭-烏戈爾語 *päŋe。與愛沙尼亞語 pea, 維普斯語 , 匈牙利語 fej, 等同源。

發音

編輯

名詞

編輯

pää

變格

編輯
pää屈折 (Kotus 類型 18/maa,無元音變換)
主格 pää päät
屬格 pään päiden
päitten
部分格 päätä päitä
入格 päähän päihin
單數 複數
主格 pää päät
賓格 pää päät
pään
屬格 pään päiden
päitten
部分格 päätä päitä
內格 päässä päissä
出格 päästä päistä
入格 päähän päihin
接格 päällä päillä
離格 päältä päiltä
向格 päälle päille
樣格 päänä päinä
轉移格 pääksi päiksi
欠格 päättä päittä
手段格 päin
共格 請參閱下方的所有格形式。
pää所有格形式 (Kotus 類型 18/maa,無元音變換)
第一人稱單數所有者
單數 複數
主格 pääni pääni
賓格 pääni pääni
pääni
屬格 pääni päideni
päitteni
部分格 päätäni päitäni
內格 päässäni päissäni
出格 päästäni päistäni
入格 päähäni päihini
接格 päälläni päilläni
離格 päältäni päiltäni
向格 päälleni päilleni
樣格 päänäni päinäni
轉移格 pääkseni päikseni
欠格 päättäni päittäni
手段格
共格 päineni
第二人稱單數所有者
單數 複數
主格 pääsi pääsi
賓格 pääsi pääsi
pääsi
屬格 pääsi päidesi
päittesi
部分格 päätäsi päitäsi
內格 päässäsi päissäsi
出格 päästäsi päistäsi
入格 päähäsi päihisi
接格 päälläsi päilläsi
離格 päältäsi päiltäsi
向格 päällesi päillesi
樣格 päänäsi päinäsi
轉移格 pääksesi päiksesi
欠格 päättäsi päittäsi
手段格
共格 päinesi
第一人稱複數所有者
單數 複數
主格 päämme päämme
賓格 päämme päämme
päämme
屬格 päämme päidemme
päittemme
部分格 päätämme päitämme
內格 päässämme päissämme
出格 päästämme päistämme
入格 päähämme päihimme
接格 päällämme päillämme
離格 päältämme päiltämme
向格 päällemme päillemme
樣格 päänämme päinämme
轉移格 pääksemme päiksemme
欠格 päättämme päittämme
手段格
共格 päinemme
第二人稱複數所有者
單數 複數
主格 päänne päänne
賓格 päänne päänne
päänne
屬格 päänne päidenne
päittenne
部分格 päätänne päitänne
內格 päässänne päissänne
出格 päästänne päistänne
入格 päähänne päihinne
接格 päällänne päillänne
離格 päältänne päiltänne
向格 päällenne päillenne
樣格 päänänne päinänne
轉移格 pääksenne päiksenne
欠格 päättänne päittänne
手段格
共格 päinenne
第三人稱所有者
單數 複數
主格 päänsä päänsä
賓格 päänsä päänsä
päänsä
屬格 päänsä päidensä
päittensä
部分格 päätään
päätänsä
päitään
päitänsä
內格 päässään
päässänsä
päissään
päissänsä
出格 päästään
päästänsä
päistään
päistänsä
入格 päähänsä päihinsä
接格 päällään
päällänsä
päillään
päillänsä
離格 päältään
päältänsä
päiltään
päiltänsä
向格 päälleen
päällensä
päilleen
päillensä
樣格 päänään
päänänsä
päinään
päinänsä
轉移格 pääkseen
pääksensä
päikseen
päiksensä
欠格 päättään
päättänsä
päittään
päittänsä
手段格
共格 päineen
päinensä

派生詞

編輯

複合詞

編輯

英格里亞語

編輯

詞源

編輯

源自原始芬蘭語 *pää,源自原始烏拉爾語 *päŋe。與芬蘭語 pää愛沙尼亞語 pea等同源。

發音

編輯

名詞

編輯

pää (屬格 pään,部分格 päätä)

變格

編輯
pää 的變格
單數 複數
主格 pää päät
屬格 pään päijjen
部分格 päätä päitä
入格 päähä päihe
內格 pääz päiz
出格 pääst päist
向格 päälle päille
所格 pääl päil
奪格 päält päilt
變格 pääks päiks
樣格 pään päin

參考資料

編輯
  • Vitalij Chernyavskij (2005年) Ižoran keel (Ittseopastaja)[1]

沃特語

編輯

詞源

編輯

源自原始芬蘭語 *pää,源自原始烏拉爾語 *päŋe

名詞

編輯

pää (屬格 pää,部分格 päät)

變格

編輯

參考資料

編輯
  • "pää" in Vadja keele sõnaraamat

佛羅語

編輯

詞源

編輯

源自原始芬蘭語 *pää,源自原始烏拉爾語 *päŋe

名詞

編輯

pää (屬格 pää,部分格 pääd)

變格

編輯