參見:Paiva

芬蘭語

編輯

詞源

編輯

源自原始芬蘭語 *päivä (太陽;日,天),源自原始烏拉爾語 *päjwä (太陽)

發音

編輯

名詞

編輯
一天的時間
前: aamu
後: ilta
一天的時間
前: aamupäivä
後: iltapäivä

päivä

  1. 白天
  2. 近義詞:vuorokausi
  3. 工作日
  4. (詩歌) 太陽
    Päivä paistaa.灼灼閃耀。
    Päivä painuu mailleen.
    近義詞:aurinko

使用注意

編輯
  • (日,天) 在談及某天發生的事情時,常用樣格單數:sinä päivänä (在那天)

變格

編輯
päivä屈折 (Kotus 類型 10/koira,無元音變換)
主格 päivä päivät
屬格 päivän päivien
部分格 päivää päiviä
入格 päivään päiviin
單數 複數
主格 päivä päivät
賓格 päivä päivät
päivän
屬格 päivän päivien
päiväin 罕用
部分格 päivää päiviä
內格 päivässä päivissä
出格 päivästä päivistä
入格 päivään päiviin
接格 päivällä päivillä
離格 päivältä päiviltä
向格 päivälle päiville
樣格 päivänä päivinä
轉移格 päiväksi päiviksi
欠格 päivättä päivittä
手段格 päivin
共格 請參閱下方的所有格形式。
päivä所有格形式 (Kotus 類型 10/koira,無元音變換)
第一人稱單數所有者
單數 複數
主格 päiväni päiväni
賓格 päiväni päiväni
päiväni
屬格 päiväni päivieni
päiväini 罕用
部分格 päivääni päiviäni
內格 päivässäni päivissäni
出格 päivästäni päivistäni
入格 päivääni päiviini
接格 päivälläni päivilläni
離格 päivältäni päiviltäni
向格 päivälleni päivilleni
樣格 päivänäni päivinäni
轉移格 päiväkseni päivikseni
欠格 päivättäni päivittäni
手段格
共格 päivineni
第二人稱單數所有者
單數 複數
主格 päiväsi päiväsi
賓格 päiväsi päiväsi
päiväsi
屬格 päiväsi päiviesi
päiväisi 罕用
部分格 päivääsi päiviäsi
內格 päivässäsi päivissäsi
出格 päivästäsi päivistäsi
入格 päivääsi päiviisi
接格 päivälläsi päivilläsi
離格 päivältäsi päiviltäsi
向格 päivällesi päivillesi
樣格 päivänäsi päivinäsi
轉移格 päiväksesi päiviksesi
欠格 päivättäsi päivittäsi
手段格
共格 päivinesi
第一人稱複數所有者
單數 複數
主格 päivämme päivämme
賓格 päivämme päivämme
päivämme
屬格 päivämme päiviemme
päiväimme 罕用
部分格 päiväämme päiviämme
內格 päivässämme päivissämme
出格 päivästämme päivistämme
入格 päiväämme päiviimme
接格 päivällämme päivillämme
離格 päivältämme päiviltämme
向格 päivällemme päivillemme
樣格 päivänämme päivinämme
轉移格 päiväksemme päiviksemme
欠格 päivättämme päivittämme
手段格
共格 päivinemme
第二人稱複數所有者
單數 複數
主格 päivänne päivänne
賓格 päivänne päivänne
päivänne
屬格 päivänne päivienne
päiväinne 罕用
部分格 päiväänne päiviänne
內格 päivässänne päivissänne
出格 päivästänne päivistänne
入格 päiväänne päiviinne
接格 päivällänne päivillänne
離格 päivältänne päiviltänne
向格 päivällenne päivillenne
樣格 päivänänne päivinänne
轉移格 päiväksenne päiviksenne
欠格 päivättänne päivittänne
手段格
共格 päivinenne
第三人稱所有者
單數 複數
主格 päivänsä päivänsä
賓格 päivänsä päivänsä
päivänsä
屬格 päivänsä päiviensä
päiväinsä 罕用
部分格 päiväänsä päiviään
päiviänsä
內格 päivässään
päivässänsä
päivissään
päivissänsä
出格 päivästään
päivästänsä
päivistään
päivistänsä
入格 päiväänsä päiviinsä
接格 päivällään
päivällänsä
päivillään
päivillänsä
離格 päivältään
päivältänsä
päiviltään
päiviltänsä
向格 päivälleen
päivällensä
päivilleen
päivillensä
樣格 päivänään
päivänänsä
päivinään
päivinänsä
轉移格 päiväkseen
päiväksensä
päivikseen
päiviksensä
欠格 päivättään
päivättänsä
päivittään
päivittänsä
手段格
共格 päivineen
päivinensä

反義詞

編輯

派生詞

編輯
形容詞
副詞
人名
習語
感嘆詞
名詞
短語

複合詞

編輯

英格里亞語

編輯
一天的時間
前: hoomus
後: ilta

詞源

編輯

源自原始芬蘭語 *päivä (太陽;日,天),源自原始烏拉爾語 *päjwä。與芬蘭語 päivä愛沙尼亞語 päev等同源。

發音

編輯

名詞

編輯

päivä (屬格 päivän,部分格 päivää)

  1. 白天
  2. 下午
  3. (棄用) 太陽

變格

編輯
päivä 的變格 (類別3/koira,無層級變化)
單數 複數
主格 päivä päivät
屬格 päivän päiviin
部分格 päivää päiviä
入格 päivää päivii
內格 päivääs päiviis
出格 päiväst päivist
向格 päivälle päiville
所格 päivääl päiviil
奪格 päivält päivilt
轉移格 päiväks päiviks
樣格 päivännäpäivään päivinnäpäiviin
轉變格1) päivänt päivint
1) 棄用
*) 賓格所對應的 屬格 (sg) 或 主格 (pl)
**) 共格通過在屬格後加上後綴 -ka?-kä?組成。

Template:Izh-decl-table/Ch

近義詞

編輯

派生詞

編輯

參考資料

編輯
  • V. I. Junus (1936年) Iƶoran Keelen Grammatikka[1],Leningrad:Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva,第 59 頁
  • Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja,Helsinki:Suomalais-Ugrilainen Seura,第 450 頁
  • Vitalij Chernyavskij (2005年) Ižoran keel (Ittseopastaja)[2],第 151 頁
  • Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachinkov (2014年) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку[3]ISBN 978-5-88431-274-6,第 74 頁

卡累利阿語

編輯

詞源

編輯

源自原始芬蘭語 *päivä,源自原始烏拉爾語 *päjwä

名詞

編輯

päivä (屬格 [please provide],部分格 [please provide])

  1. 白天

梅安語

編輯

詞源

編輯

源自芬蘭語 päivä,源自原始芬蘭語 *päivä,源自原始烏拉爾語 *päjwä

名詞

編輯

päivä

  1. 白天
  2. 近義詞:päivänni

沃特語

編輯

詞源

編輯

源自原始芬蘭語 *päivä,源自原始烏拉爾語 *päjwä

名詞

編輯

päivä (屬格 päivää,部分格 päivää)

  1. 白天

變格

編輯

派生詞

編輯

參考資料

編輯
  • "päivä" in Vadja keele sõnaraamat