työ

芬蘭語

發音

國際音標^(幫助): /ˈtyø̯/, [ˈt̪yø̞̯]
韻部：-yø
斷字^(幫助)：työ

詞源1

源自原始芬蘭語 *töö，源自原始芬蘭-烏戈爾語 *tewe；與愛沙尼亞語、沃特語 töö、立窩尼亞語 tīe同源。

名詞

työ

使用注意

表示“在工作”、“去工作”等形式時，方位格一般用複數。

Olen töissä. ― 我在工作。

mennä töihin ― 去上班

變格

työ 的屈折 (Kotus 類型 19/suo，無元音變換)
主格		työ	työt
屬格		työn	töiden töitten
部分格		työtä	töitä
入格		työhön	töihin
		單數	複數
主格		työ	työt
賓格	主	työ	työt
賓格	屬	työn	työt
屬格		työn	töiden töitten
部分格		työtä	töitä
內格		työssä	töissä
出格		työstä	töistä
入格		työhön	töihin
接格		työllä	töillä
離格		työltä	töiltä
向格		työlle	töille
樣格		työnä	töinä
轉移格		työksi	töiksi
欠格		työttä	töittä
手段格		—	töin
共格		請參閱下方的所有格形式。

työ 的所有格形式 (Kotus 類型 19/suo，無元音變換)

第一人稱單數所有者
		單數	複數
主格		työni	työni
賓格	主	työni	työni
賓格	屬	työni	työni
屬格		työni	töideni töitteni
部分格		työtäni	töitäni
內格		työssäni	töissäni
出格		työstäni	töistäni
入格		työhöni	töihini
接格		työlläni	töilläni
離格		työltäni	töiltäni
向格		työlleni	töilleni
樣格		työnäni	töinäni
轉移格		työkseni	töikseni
欠格		työttäni	töittäni
手段格		—	—
共格		—	töineni

第二人稱單數所有者
		單數	複數
主格		työsi	työsi
賓格	主	työsi	työsi
賓格	屬	työsi	työsi
屬格		työsi	töidesi töittesi
部分格		työtäsi	töitäsi
內格		työssäsi	töissäsi
出格		työstäsi	töistäsi
入格		työhösi	töihisi
接格		työlläsi	töilläsi
離格		työltäsi	töiltäsi
向格		työllesi	töillesi
樣格		työnäsi	töinäsi
轉移格		työksesi	töiksesi
欠格		työttäsi	töittäsi
手段格		—	—
共格		—	töinesi

第一人稱複數所有者
		單數	複數
主格		työmme	työmme
賓格	主	työmme	työmme
賓格	屬	työmme	työmme
屬格		työmme	töidemme töittemme
部分格		työtämme	töitämme
內格		työssämme	töissämme
出格		työstämme	töistämme
入格		työhömme	töihimme
接格		työllämme	töillämme
離格		työltämme	töiltämme
向格		työllemme	töillemme
樣格		työnämme	töinämme
轉移格		työksemme	töiksemme
欠格		työttämme	töittämme
手段格		—	—
共格		—	töinemme

第二人稱複數所有者
		單數	複數
主格		työnne	työnne
賓格	主	työnne	työnne
賓格	屬	työnne	työnne
屬格		työnne	töidenne töittenne
部分格		työtänne	töitänne
內格		työssänne	töissänne
出格		työstänne	töistänne
入格		työhönne	töihinne
接格		työllänne	töillänne
離格		työltänne	töiltänne
向格		työllenne	töillenne
樣格		työnänne	töinänne
轉移格		työksenne	töiksenne
欠格		työttänne	töittänne
手段格		—	—
共格		—	töinenne

第三人稱所有者
		單數	複數
主格		työnsä	työnsä
賓格	主	työnsä	työnsä
賓格	屬	työnsä	työnsä
屬格		työnsä	töidensä töittensä
部分格		työtään työtänsä	töitään töitänsä
內格		työssään työssänsä	töissään töissänsä
出格		työstään työstänsä	töistään töistänsä
入格		työhönsä	töihinsä
接格		työllään työllänsä	töillään töillänsä
離格		työltään työltänsä	töiltään töiltänsä
向格		työlleen työllensä	töilleen töillensä
樣格		työnään työnänsä	töinään töinänsä
轉移格		työkseen työksensä	töikseen töiksensä
欠格		työttään työttänsä	töittään töittänsä
手段格		—	—
共格		—	töineen töinensä

近義詞

(職業)： duuni 〈俚／口〉
(作品)： teos
(工作單位)： työpaikka; duuni 〈俚／口〉

派生詞

複合詞

詞源2

源自原始芬蘭語 *töö，*tek的變體。

代詞

työ

(方言) 你們

近義詞

te (標準芬蘭語)

異序詞

yöt, öty

卡累利阿語

詞源

源自原始芬蘭語 *töö。與方言芬蘭語 työ、英格里亞語 töö等同源。

發音

國際音標^(幫助): /ˈtyø̯/

代詞

työ

你們

變格

Template:Krl-decl-ppron

參見

Template:Krl-personal pronouns

參考資料

P. M. Zaykov (1999年) Грамматика Карельского языка (фонетика и морфология) [Grammar of the Karelian language (phonetics and morphology)]，ISBN 5-88170-019-8，第 58 頁

利維卡累利阿語

詞源

源自原始芬蘭語 *töö。與卡累利阿語 työ、英格里亞語 töö等同源。

發音

國際音標^(幫助): /tyø̯/
斷字：työ

代詞

työ

你們

參見

Template:Olo-personal pronouns

參考資料

N. Gilojeva; S. Rudakova (2009年) Karjalan kielen Livvin murdehen algukursu [卡累利阿語利維方言初級課程]‎^[1]，彼得羅札沃茨克，ISBN 978-5-8021-1045-4，第 10 頁
Tatjana Boiko (2019年) Suuri Karjal-Venʹalaine Sanakniigu (livvin murreh) [The Big Karelian-Russian dictionary (Livvi dialect)]，2nd版，ISBN 978-5-88170-342-4，第 301 頁